Loma-asunnon lämmitysratkaisut
Loma-asunnon lämmitysjärjestelmälle asettavat vaatimukset vaihtelevat käytön mukaan. Satunnaisiin lämmitystarpeisiin kesäkaudella riittää pelkkä tulisija, kylminä vuodenaikoina mökkeilyä harrastavat taas jättäytyvät harvoin pelkän puun varaan.
Omat lisävaatimuksensa asettaa se, ettei mökillä asuta jatkuvasti. Viikkoja tyhjillään olevaa rakennusta ei haluttaisi pitää jatkuvasti asuinlämpöisenä, mutta toisaalta kylmien vuodenaikojen viikonloppukäytössä lämpöjen nostaminen pitää tapahtua nopeasti. Joskus peruslämmin ratkaisu on pakollinen, sillä esimerkiksi ympäri vuoden juokseva vesi mukavuuksineen vaatii lämpimän rakennuksen. Rakennuksen routaeristykseenkin vaikuttaa ratkaisevasti, onko rakennus jatkuvasti lämmitetty, sillä maanvaraisella alapohjalla varustetussa mökissä jatkuvasti ylläpidettävä peruslämpö estää pakkasrintaman ulottumisen perustusten alle. Myös kosteus- ja lämpötilavaihteluista johtuva rakenteiden eläminen pysyy peruslämmitetyssä mökissä helpommin aisoissa, mm. rakoiluun taipuvainen puulattia pysyy lämpimässä rakennuksessa paremmin kuosissaan.
Puu ja sähkö yleisimmät
Lähes jokaiseen loma-asuntoon tulee tulisija. Nykyaikainen varaava tulisija ei vie välttämättä paljon tilaa ja riittää täyttämään suuren osan mökin lämmöntarpeesta silloin, kun joku on paikalla sitä ruokkimassa. Varaavan tulisijan suurin etu on sen lämmönvarauskyky; 1 - 2 pesällisellä vuorokaudessa oikein mitoitetun uunin massa pitää tilat siedettävän lämpimänä pakkaskaudellakin. Varjopuolena varaavassa takassa on sen hitaus, kylmän mökin lämpötilan nosto pelkällä varaavalla takalla ei onnistu kovin nopeasti.
Tyypillisesti ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu mökki on varustettu tulisijan lisäksi sähkölämmityksellä. Sähköllä pidetään yllä peruslämpöä termostaattien huolehtiessa siitä, etteivät asteet pääse missään vaiheessa pakkasen puolelle. Valmiiksi peruslämmin mökki saadaan nopeasti asumislämpöiseksi tulisijan tukemana, kehittyneemmässä järjestelmässä lämmitystä voidaan ohjata jopa puhelimitse muualta käsin.
Muut lämmitysratkaisut
Mökin lämmitykseen voidaan käyttää myös kevyellä polttoöljyllä toimivia automaattikaminoita. Nykyaikaisissa öljykaminoissa on erillinen öljysäiliö ja pakokaasut poistuvat ulos, öljyn kulutus on muutaman litran vuorokaudessa. Öljylämmitys toimii myös 12 V akulla, joten verkkosähkö ei ole välttämätön. Kaminaan voidaan hankkia lisävarusteena gsm-ohjaus, jolla laitetta saa ohjattua myös muualta.
Ilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen lisälämmittimenä ja on hyvä ratkaisu myös loma-asuntojen yhteydessä. Ilmalämpöpumppu toimii lämmityslaitteena kuin jääkaappi väärinpäin; kompressorin avulla laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin. Oikein sijoitettu j
a mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää noin 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on -10 - +10 asteen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötysuhde laitteessa on, eikä se näin ollen sovellu jatkuvasti lämmitettävän rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi. Kesällä ilmalämpöpumpun toiminnan voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyttimenä. Mallin valinnassa pitää huomioida mm. loma-asunnon koko ja lämmöneristys. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytössä pumpulta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmityskäyttöön verrattuna.
Kompressioperiaatetta hyödyntävät myös poistoilma- ja maalämpöpumput. Ensiksimainittu ottaa lämpönsä koneellisen ilmanvaihdon poistolämmöstä, jälkimmäinen taas esimerkiksi porakaivosta, maahan kaivetusta tai vesistöön upotetusta keräysputkistosta. Poistoilma- tai maalämpöpumput ovat loma-asunnoissa vielä harvinaisia.
