Ilmanvaihto loma-asunnolla
Sisäilman epäpuhtaudet
Sisäilmassa on monenlaisia ulkoa tulevia epäpuhtauksia, mutta ihminen itse on kaikkein suurin sisäilman pilaaja. Yksi henkilö hengittää vuorokaudessa keskimäärin noin 10 m3 ilmaa. Muita sisäilman epäpuhtauksia ja epäpuhtauslähteitä asukkaiden lisäksi ovat mm. huonepöly, lemmikkieläimet, ulkoa tulevat epäpuhtaudet, ruuan valmistuksessa syntyvät käryt sekä erilaiset päästöt rakennusaineista ja huonekaluista.
Moni meistä on joutunut yöpymään saunamökin parvella 
esimerkiksi ollessaan kylässä tuttavien mökillä. Harva on niissä olosuhteissa saanut nukuttua etenkin kun illalla saunottiin porukalla ja lämmin ilma pakkautui parvelle pääsemättä sieltä purkautumaan mihinkään. Yö on tuskastuttavan kuuma eikä uni tahdo tulla?
Tämä esimerkki on hyvä, sillä kyse on oikeastaan vain huonosti suunnitellusta ilmanvaihdosta. Toki lämmin ilma pyrkii nousemaan ylös parvelle mutta jos se poistetaan sieltä hallitusti, parvi on yöpymispaikkana täysin toimiva. Tämä sama ilmiö tapahtuu lievempänä keskellä kuumaa päivääkin. Mökin sisään tulee helposti liian kuuma jos ovet ja ikkunat pidetään kiinni. Tuntuu, että happi loppuu.
Kesämökki ja talo eri oppien mukaan
Ilmanvaihdon suunnitteluperusteet eroavat sen suhteen, onko kysymys pääasiassa kesäaikaan käytettävästä tai ympäri vuoden asuttavasta rakennuksesta. Omakotitalon tapaan tehdyssä, ympärivuoden asuttavassa kakkosasunnossa opit poimitaan omakotitalon rakentamisesta, sillä ilmanvaihdon riittävyyden lisäksi myös energiatehokkuus on tällöin oleellista. Kesä- ja satunnaisessa muussa käytössä energiansäästön merkitys pienenee ja ilmanvaihtoratkaisutkin voidaan toteuttaa toisin.
Vaihtoehtoiset ilmanvaihtoratkaisut
Painovoimainen ilmanvaihto ei tarvitse erillisiä koneita, tosin yleensä tähänkin järjestelmään liittyy liesituuletin, jolla keittiön käryt voidaan poistaa. Ilman vaihtuminen perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroihin ja hormiston luomaan paine-eroon eli ns. savupiippuvaikutukseen. Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelma on sen vaikea säätö, Ilman vaihtuminen riippuu paljon ulko-olosuhteista, joihin asukas ei voi vaikuttaa. Kesäaikaan, jolloin ulko- ja sisäilman lämpötilaerot ovat pienet, runsas ikkunoiden ja ovien kautta tapahtuva tuulettaminen on tarpeen.
Painovoimaisen ilmanvaihdon puutteet tulevat kärjistettynä esiin mm. pesutilojen yhteydessä. Runsaan veden käytön jälkeen pesutilat voivat pysyä kosteina, koska painovoimaisella ilmanvaihdolla ei saada aina aikaan tehokasta kuivatusta. Saunan jälkilämpö auttaa tilannetta huomattavasti, jatkuvalämmitteisessä kiukaassa kannattaakin lisätä muutama klapi pesään vielä saunomisen päätyttyä. Tuuletusikkunoita kannattaa pitää olosuhteiden salliessa auki, myös pesutilan poistoventtiiliin sijoitettu pieni sähkötuuletin auttaa asiaa huomattavasti.
Kylmiltään käyttöön otettavan mökin kuivattamisessa tulisija on oiva apu, sillä lämmöntuoton lisäksi tulisija vaihtaa polton aikana myös tehokkaasti sisäilmaa. Toinen hyvä ilman vaihtaja on kattoikkuna. Kun kattoikkuna sijaitsee korkealla katon lappeella syntyy lattiapintaan nähden luonnollinen paine-ero, joka vaihtaa ilmaa tehokkaasti. Hellepäivänä ilman vaihtaminen kattoikkunan kautta onnistuukin hyvin, mutta sateella kattoikkunan auki pitäminen ei tunnu mielekkäältä.
Koneellinen poisto ilman lämmön talteenottoa. Tässä järjestelmässä poistoilma puhalletaan ulos kanavia myöten, mutta korvausilma otetaan sisään paine-eroon perustuen. Järjestelmä edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja tiivistä taloa, jotta korvausilma todella tulee sille järjestettyjä reittejä pitkin eikä hallitsemattomasti rakenteiden läpi erilaisista epätiiviyskohdista.
Hyvä poistoilmajärjestelmä toteutetaan siten, että jokaisessa huonetilassa on oma poistoilmaventtiilinsä ja korvausilmalla on huonekohtaiset tulopisteensä. Näin järjestelmää voidaan myös ohjata tilakohtaisesti ja ilmanvaihtomäärät ovat hallittuja.
Koneellisessa tulo- ja poistojärjestelmässä sekä tulo- että poistoilma johdetaan tilakohtaisesti kanavia pitkin. Järjestelmä on tarkasti säädettävissä huonetiloittain, jolloin ilmanvaihtomäärät voidaan suunnitella tilan käyttötarkoituksen mukaisesti. Koneelliseen tulo- ja poistoilmajärjestelmään liitetään yleensä myös lämmön talteenotto. Lämmönvaihdin esilämmittää tuloilmaa ja jäädyttää samalla poistoilmaa. Näin saadaan huomattava osa ilmanvaihdon kuluttamasta hukkalämmöstä talteen.
