Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Aurinko ja tuuli energialähteinä

Aurinko- ja tuulienergia ovat uusiutuvia, omavaraisia energiamuotoja. Niiden käyttäminen omavaraisenergiana on yleisempää hajaseuduilla, mutta niitä kannattaa miettiä varteenotettavina energialähteinä etenkin uudistuneiden rakentamismääräysten takia, missä energiamuotoja painotetaan ekotehokkuuden mukaisilla kertoimilla. Uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä käyttäviä lämmitysjärjestelmiä hyödynnetään usein rinnakkaisina järjestelminä.

 400499 windmill opt

Lue lisää: Aurinko ja tuuli energialähteinä

Hybridilämmitys on tätä päivää

rts_tutkii_logo_pieniEnergian kallistuessa monet rakentajat joutuvat miettimään, mikä on heille oikea ratkaisu. Tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida, ja kuitenkin se täytyisi ottaa huomioon kustan­nussuunnitelmaa tehtäessä. Maksoi energia sitten mitä tahansa, taloa on kuitenkin lämmi­tettävä. Nykyaikaiselta lämmitysjärjestelmältä vaaditaan paitsi alhaista energiakulutusta ja edullisia käyttökustannuksia, myös helppohoitoisuutta, huolettomuutta sekä mahdollisuut­ta hyödyntää muita energialähteitä. Energiatalous ei yksin kata lämmitysjärjestelmää, vaan siihen kuuluu talon koko energiatalous lämpöeristeineen ja rakennuskomponentteineen. Matalaenergiataloissa onkin siis huomattavasti alhaisemmat lämmityskustannukset. Seuraa­vassa kirjoituksessa käsitellään eri lämmitysvaihtoehtojen perusteita.

 

Lämmitysjärjestelmän valinta

Pientalon lämmitysjärjestelmää valittaessa päätetään kahdesta asiasta,lämmitysenergiantuotantotavasta ja lämmön jakojärjestelmästä. Käytetyimpiä lämmön tuotantotapoja ovat sähkö, kau­kolämpö, maalämpö, puu ja öljy. Lämmön siirtoon ja luovutukseen taas käytetään joko kiertovesijärjestelmää tai ilmakier­toa, tai vaihtoehtoisesti lämpö tuotetaan huonetilassa sähkövastuksilla ja/tai tuli­sijalla. Kiertovesijärjestelmä asennetaan noin 72 %:in ja huonekohtainen lämmi­tys noin 28 %:in uusista omakotitalois­ta. Lämmön tuottomenetelmästä riippu­matta ylivoimaisesti suosituin lämmönja­kotapa on lattialämmitys.

Lämmitysjärjestelmän valinnassa kiin­nitetään huomiota mm. huolettomuu­teen ja asumismukavuuteen, taloudelli­suutta taas puntaroidaan käyttö- ja in­vestointikustannuksia vertaamalla. Myös ympäristöystävällisyydellä, terveellisyy­dellä ja omilla aikaisemmilla asumiskoke­muksilla on merkitystä. Joissain tapauk­sissa valintaan vaikuttaa myös lämmön­lähteen vaihtamisen helppous, jos esim. elämäntilanne, lämmityspolttoaineiden saatavuus tai hintasuhteet muuttuvat al­kuperäisestä.

Usein mainittu tekijä eri lämmitys­vaihtoehtojen vertailussa on teknisen ti­lan tarve. Lämmityskattilan, kiertovesiva­raajan ja polttoainesäiliön vaativia järjes­telmiä varten täytyy taloon varata muu­tama neliö tilaa. Tilanteesta riippuen näil­le tiloille voidaan laskea erilaisia hintoja. Pienessä, yksitasoisessa talossa lisäneliöt voivat tuntua kalliimmilta kuin esim. kel­laritaloissa, joissa tekninen tila syntyy lä­hes itsestään. Tilaa suunnitellessa on hy­vä muistaa, että lämmitysjärjestelmä voi myös täysin vaihtua tilanteiden muuttuessa.

oljyalan nettiin

Kuva: Öljyalan Palvelukeskus

Rinnakkaiset ratkaisut täydentävät toisiaan

Tyypillinen uusi 150 m2:n omakotitalo ku­luttaa huonetilojen ja käyttöveden läm­mitykseen vuodessa noin 20 000 kWh:n edestä energiaa. Tämän tuottamisessa jättäydytään harvoin yhden kortin va­raan, sillä lähes joka talosta löytyy pää­lämmitysjärjestelmän lisäksi myös mui­ta lämmitysmahdollisuuksia. Yleisin lisä­lämmönlähde on varaava tulisija, mutta lämmitysjärjestelmää täydentämään han­kitaan myös usein ilma- tai poistoilma­lämpöpumppu. Viimeksi mainituilla voi­daan tuottaa osa rakennuksen tarvitse­masta lämmöstä joko ulkoilmasta tai il­manvaihdon poistoilmasta kompressoi­malla. Ottamalla lämpö talteen koneel­lisesta poistoilmasta saadaan karkaavas­ta lämmöstä hyödynnetyksi 30–50 %, jo­ten koko talon energiankulutukseen sen vaikutus on 10–17 %.

 

Lämmitysjärjestelmien kustannusvertailu

Suoranaista lämmityskustannusten keski­näistä hintavertailua on vaikea tehdä.Vaikuttavia tekijöitä ovat talon ener­giataso, energian hintakehitys, haluttu au­tomatiikka, valittavana olevat lämmitys-, rinnakkais- ja lämmönsiirtojärjestelmät sekä huoltotyöt. Lisäksi arvioon vaikut­taa asennus- ja huoltotyöt. Käytännössä suuria eroja eri talojen energiakulutuk­sessa syntyy myös asukkaiden toiminnas­ta. Lämpimän käyttöveden ja lämmöntar­ve vaihtelee perheestä riippuen. Esim. jo yhden asteen pudotus keskimääräisestä huonelämpötilasta, merkitsee 5 %:n sääs­töä lämmityskuluissa lämmityskauden ai­kana.

 

Tämän päivän lämmitys on hybridilämmitystä

Hybridijärjestelmässä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen energiantuottami­seen ympäristöystävällisesti. Tämä tarkoittaa useamman eri energiamuodon hy­väksikäyttämistä lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseksi hyödyn­tämällä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Eri vuoden aikoina ja sääolosuhteissa käytetään siis sitä lämmitysmuotoa, mikä on edullisin. Järjestelmään kuuluu myös tehokas ilmanvaihtolaitteisto, jolloin poistoilman lämpö saadaan hyödynnettyä mahdolli­semman hyvin. Lisäksi järjestelmä varustetaan hybridivaraajalla.

Öljylämmityksen hybridijärjestelmässä osana on aurinkoenergia, joka tuottaa lämmön huhti–syyskuun aikana. Silloin kun aurinko ei tarpeeksi tuota energiaa, mutta pakkasta on enintään 20 astetta, lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpum­pulla. Kovimmilla pakkasilla käytetään öljylämmitystä. Sähkölämmityksessä toi­mintaperiaate on sama, mutta kylmimmän ajan lämmitys tapahtuu sähköpatte­reilla tai ilmavesilämpöpumpun vastuksen avulla. Pellettilämmitys on puulämmi­tysmuodoista helpoin automatisoida toimimaan hybridijärjestelmään.

hybridi nettiin

 

Lämmityslinkit:

Nereus

Uponor

Kessele

Helsingin energia

Oilon Home

Nibe

Sähkölämpö nyt ja tulevaisuudessa

Sähkölämpö on helppokäyttöubebm hankintahinnaltaan edullinen ja vaivaton, myös sen hyötysuhde on hyvä. Sähkölämmitys on ympäristöturvallinen, eikä vaadi työläitä huoltotoimenpiteitä. Sähköliittymä joudutaan hankkimana joka tapauksessa, joten siitä on pieni askel sähköisen lämmitysjärjestelmän valintaan. Sähkö on edullisuuden, vaivattomuuden ja huoltovapauden ansiosta suosittu lämmitysmuoto. Järjestelmä on lämmön pääasiallisena lähteenä 25 %:lla uudisrakentajista. Sähkölämmön valitsevat raken­tajat mainitsevat perusteluissaan helppohoitoisuuden ja huolettomuuden lisäksi edullisen hankintahinnan ja vapaan tilankäytön. Sähkö on yhä useammin täydentevä ja varmentava lämmönlähde ja itse energia tuotetaan pääasiassa lämpöpumpuilla, puulla, aurinkoöljyllä tms. Sähkön etuina nyt ja tulevaisuudessa on, että se joka tapauksessa tulee kaikkiin taloihin ja tulevaisuuden talot eivät juuri kuluta energiaa.

 

Sähkölämmitys on helppo ratkaista

Sähkölämmitys on helppokäyttöinen, hankintahinnaltaan edullinen ja vaiva­ton, myös sen hyötysuhde on hyvä. Säh­kölämmitys on ympäristöturvallinen, ei­kä vaadi työläitä huoltotoimenpiteitä. Sähköliittymä joudutaan hankkimaan jo­ka tapauksessa, joten siitä on pieni as­kel sähköisen lämmitysjärjestelmän va­lintaan. Matalaenergiatalojen vaipan hyvä läm­mönpito-ominaisuus, tiiveys ja ilmanvaih­don energiatehokkuus alentavat tilaläm­mitysenergian tarpeen puoleen nykyisiin omakotitalojen keskikulutuksiin verrat­tuna, eli hyvin pieneksi. Tämä suosii sähkölämmitystä, kos­ka silloin esim. kodinkoneiden tuottama lämpö tuntuu helpommin asuintiloissa, ja sähkön avulla on helppo ratkaista ti­lakohtaiset tarkat lämpötilat ja reagoida niiden muutoksiin nopeasti.

 krauta nettiin

Kuva: K-Rauta/Rautia

Sähkö lisälämpönä

Vaikka talo lämpiäisikin muulla järjes­telmällä, halutaan usein kosteiden tilo­jen lämpenevän sähkölattialämmityksel­lä esim. kesäkäytön vuoksi. Tosiasiassa kaikki lämpöpumppupohjaiset lämmitystavat tarvitsevat varmentavana energialähteenä/toimiakseen sähköä. Jos sähkö valitaan talon pääasialliseksi lämmönlähteeksi, toteutetaan tämä yleensä ns. huonekohtaisena säteily-, tai patterilämmityksenä. Tässä järjestelmässä lämmön tuotto tapahtuu nimensä mukaisesti siinä huonetilassa jossa lämpöä tarvitaan.

 

Lämpötiloja helppo säätää

Sähkölämmitystä ja energiansäästöä ei usein ajatella yhteenkuuluviksi, mutta energiansäästöä on myös helppo saa­da aikaan sähkölämmitystaloissa. Ajanmukaiset lämmityslaitteet ja termostaa­tit varmistavat, ettei huonetiloissa kulu ylimääräistä energiaa. Järjestelmään voi­daan liittää myös kotona/pois -kytkin, jo­ka pudottaa lämpötiloja poissaolon ajak­si.

Lämpöä säädellään patteri- ja huone­kohtaisilla termostaateilla, ja järjestel­mä voidaan varustaa myös keskusyksik­köohjauksella. Yhdistelmätermostaatit tunnustelevat sekä lattian että sisäilman lämpötiloja ja reagoivat pieniinkin muu­toksiin. Usein niissä on myös laaja ajas­tusmahdollisuus, esim. makuuhuoneiden päivälämpötilaa voidaan automaattisesti laskea, kun siellä ei oleskella, ja vastaa­vasti olohuoneen lämpötilaa voidaan las­kea yöaikaan.

Huonekohtaisessa sähkölämmitykses­sä yhdistellään useita lämmönjakotapoja, esimerkiksi lattia-, katto-, patteri- ja ik­kunalämmitystä. Yhdistelmät täydentävät toisiaan ja lisäävät näin asumisviihtyvyyt­tä. Samalla voidaan säädellä käyttökus­tannuksia. Järjestelmässä voidaan huone-tai laitekohtaisilla termostaateilla taikka keskitetyillä säätöjärjestelmillä säätää eri tilojen lämmöntarpeita ja haluttuja läm­pötiloja hyvinkin yksilöllisesti, tarkasti ja nopeasti. Lisäksi huonekohtainen sähkö­lämmitys on hyvin yksinkertainen asen­taa ja käyttää.

Sähkölämmitystaloissa on yleensä rin­nakkaisena ratkaisuna ilmalämpöpumppu ja puulla lämpiävä tulisija, joka tasaa kustannuksia ja on varalla esim sähkökatkoksen varalta.

 

Suorasähkölämmitys

Suorasähkölämmitys voidaan toteuttaa sähköpatteri-, lattia- tai kattolämmityk­senä taikka näiden yhdistelmänä. Järjes­telmä soveltuu parhaiten uusiin, hyvin lämpöeristettyihin pientaloihin, jotka on varustettu ilmastoinnin lämmöntalteen­otolla ja tulisijalla. Suora sähkölämmitys voidaan asentaa myös täydentäväksi läm­mitykseksi muille lämmitysjärjestelmille.

 

Omakotirakentaminen

Omakotirakentaminen kannattaarts_tutkii_logo_pieni

Omakotitalon rakentaminen on kannattavaa, punnittiin sitä sitten taloudellisilla tai asumisen laatumittareilla. Omakotirakentaminen tulee yleensä kustannuksiltaan selvästi edullisemmaksi kuin valmiin vastaavan asunnon ostaminen vapailta markkinoilta. Edullisuus korostuu sitä enemmän, mitä lähemmäksi kasvukeskuksia tullaan. Toisaalta omalla työllään ja valinnoillaan kustannuksiin voi vaikuttaa huomattavasti.

 

Omakotitalossa on myös halvemmat asumiskulut kuin muissa talotyypeissä. Keskimäärin omassa talossa asuvien asuinneiliötä kohden lasketut ylläpitomenot ovat noin puolet osakehuoneiston ja vain noin viidennes vuokralla asuvien vastaavista. Asumisen edullisuusomakotitalo14 korostuu uusissa taloissa, joissa huolto- ja korjauskustannuksia ei juurikaan ole ja energian kulutuskin on pieni. Omistusasunnossa asuvilla on usein myös asuntolainaa, mutta koroista ja lyhennyksistä huolimatta omassa talossa pääsee keskimäärin muita edullisimmilla asumiskuluilla. Perustellusti oman kodin rakentaminen voidaan laskea sijoitukseksi, joka tuo turvaa ja kasvaa korkoa edullisempien asumiskulujen ja paremman asumisen laadun kautta.

 

Omista lähtökohdista itselle suunniteltu talo sopii omiin asumistarpeisiin yleensä paremmin kuin muille tai alunperin myyntitarkoituksessa tehty. Reiluksi mitoitettu ja kohtuukokoiselle tontille rakennettu asunto myös joustaa elämäntilanteiden muuttuessa paremmin kuin kerros- ja rivitalot, joissa naapuri on heti seinän takana.

Omakotirakentaminen on kaikille mahdollista

Omakotitalon rakentaminen on mahdollista kaikille, joilla muutenkin on edellytykset vastaavan hintaisen asunnon hankintaan. Talon rakennuttaminen ei vaadi rakennusalan ammattitaitoa tai tuntemusta, sillä kaikki oman tietotaidon ulkopuolella olevat asiat voi antaa ammattilaisten tehtäviksi. Myös "avaimet käteen"- talopaketit tarjoavat erinomaisia vaihtoehtoja uudesta omakotitalosta haaveileville.

 

Seuraaville sivuille on koottu rakentajien kokemuksiin ja asiantuntijoiden neuvoihin perustuva tietopaketti suomalaisille omakotirakentajille ja rakennuttajille.

 

Rakentajan Puu

           

20. SÄHKÖ-, TELE- JA INFOTEKNIIKKA

     
           
           
     

19. ILMANVAIHTO

     
uponorlogo

swegonlogo

vallox
       
nibelogo
 

18. VESI- JA VIEMÄRITYÖT

     
uponorlogo          
           
     

17. LÄMMITYS

     
uponorlogo
nibelogo
Stiebel Eltron logo
       
oljylammitys fi banner 180x180
 

16. KODINKONEET, VARUSTEET JA LAITTEET

     
allawaylogo
 professa logo        
           
     

15. VÄLIOVET JA PORTAAT

        seitawood portaat banneri
caavalogo
           

14. KEITTIÖT

     
alacartelogo
domus-logo
parmalogo      
petralogo
puustellilogo
       
     

13. LATTIAT

      wienerberger
tiileri
 
           

12. SISÄSEINÄ- JA KATTOPINNOITTEET

     
tikkurila_logo
         
           
     

11. TULISIJAT JA HORMIT

     
wienerberger
leca4
tiileri
     
schiedelpienilogo
nunnauuni
tulikivilogo

10. SISÄSEINÄ- JA KATTOVERHOUS

  Harvialogo  
wienerberger
leca4
tiileri
     
cembritlogo
image001
Svedbergs logo FI 2014
     
     

9. ULKO-OVET JA IKKUNAT

       
lamminlogo
domus-logo
           

8. VESIKATTO

     
wienerberger
monier_logo_rgb
ruukkilogo
     
 a-tiilikate logo  icopal-logo        
     

7. VÄLI- JA YLÄPOHJAT

           
           

6. ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT

     
wienerberger
leca4
julkisivu
leca4
runko
     
tiileri
cembritlogo ekovilla logo      
     

5. PERUSTUKSET JA ALAPOHJA

     
cembritlogo
leca4
soklexlogo
           

4. MAA-, POHJA- JA PIHARAKENTAMINEN

     
uponorlogo
tiileri
asfalttiurakointikk logo
     
           
     

1-3. RAKENNUTTAMINEN JA SUUNNITTELU

         vertia banneri  
           
           
   
   

Ikea

Isku

LähiTapiolan muistilista turvallisen asumisen suunnitteluun

Rakentamisen suunnittelun yhteydessä tehdään elämän kokoisia turvallisuuspäätöksiä. Jo rakennusprojektia suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota asumisturvallisuuteen.

 

Ole huolellinen tulisijan valinnassa, suunnittelussa ja sijoittelussa

lhivakuutus1

Suunnittelijan on tärkeää mainita jo lupapiirustuksissa tulisijojen ja piippujen tyyppi ja huomioida niiden yhteen­sopivuus. Useita palovahin­koja on aiheutunut, kun hor­mi ja tulisija eivät olekaan ol­leet tehoiltaan yhteensopivia tai hormeja on asennettu tai rakennettu väärin. Siksi onkin aina tärkeää varmistaa tulisi­jan ja esimerkiksi kevythor­min yhteensopivuus! Tulisi­jasta piippuun lähtevä lämpö­teho ei saa olla liian suuri pii­pun rakenteeseen nähden.

 

Palovaroittimet osa sähkösuunnittelua

lhivakuutus2

Sähköverkkoon kytketyt pa­lovaroittimet ovat pa­kollisia uudisrakentamisessa. Asunnon jo­kainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrok­set ja ullakot on varustetta­va vähintään yhdellä palova­roittimella. Asunnon jokai­sen kerroksen tai tason alka­vaa 60 neliötä kohden on olta­va vähintään yksi palovaroi­tin. Laitteiden tai laitteisto­jen sijoittelu on syytä määri­tellä jo sähkösuunnittelupöy­dällä. Markkinoilla on myös niin kutsuttuja älypalovaroit­timia, jotka kytkevät virran pois juuri siitä tilasta jossa sa­vun katkua tuntuu. Keittiöihin on saatavissa vastaavanlaista tekniikkaa, joka estää ennal­ta sähkölaitteista aiheutunei­ta paloja.

 

Varmista turvallinen katolla liikkuminen

Kattoturvatuotteita tarvitaan, jotta katolla voitaisiin liikkua turvallisesti. Savupiippu on voitava nuohota, veden pois­toputket tarkistaa tukosten varalta ja katolta on voitava poistaa roskia tai lunta. Myös antenniasennukset edellyttä­vät usein katolle kiipeämis­tä. Kattoturvatuotteita edel­lytetään jo viranomaismäärä­yksissä. Suomen rakentamis­määräyskokoelman osa F2 rakennuksen käyttöturvalli­suudesta määrää, että raken­nuksen huoltamisen turvalli­suus on varmistettava.

 

Valitse hyväksytty, turvallinen lukitus

Uudisrakennus on hyvä va­rustaa lopullisella lukituksella heti kun se on mahdollista. Jo rakennusvaiheessa omaisuu­den turvaaminen on tärkeää. Työkalut ja ammattimiehen koneet ovat arvokkaita ja ha­luttua pitkäkyntisten saalista.

 

Huomioi vakuutukset jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa

Rakennettavalle talolle kan­nattaa ottaa vakuutus he­ti, kun hankkeen aikataulu on selvillä ja rakentaminen 25 tontilla alkaa. Myös nykyisen asunnon kotivakuutus on tär­keää pitää kunnossa, kunnes muutto uuteen kotiin tapah­tuu. Rakennuskohde vakuu­tetaan omalla kotivakuutuk­sellaan, joka jatkuu tavallise­na kotivakuutuksena raken­nuksen valmistuttua. Raken­nusmateriaalit ja -tarvikkeet ovat myös vakuutuksen koh­teena siitä ajankohdasta alka­en, kun ne on tuotu raken­nuspaikalle. Ulkopuolisten työntekijöiden työmaalla ole­vat vaatteet, työkalut, tilapäi­set työmaarakennukset sekä vuokratut koneet ja työkalut voidaan myös haluttaessa va­kuuttaa.

 

Kenen vastuu?

Valmiin talopaketin raken­nusaikaisesta vakuuttami­sesta vastaa talon tilaaja. Ta­lo kannattaa vakuuttaa vä­hintään palovahinkojen varal­ta heti, kun talopaketti saa­puu tontille. Kuljetusliike vas­taa kuljetuksen aikaisista va­hingoista. Oma vastuuvakuu­tus on syytä pitää myös kun­nossa. Kotivakuutukseen liit­tyvä vastuuvakuutus korvaa rakentajan, perheenjäsenen tai talkootyössä olevan hen­kilön ulkopuoliselle aiheutta­mia henkilö- ja esinevahinko­ja, joista vakuutettu on lain­mukaisessa korvausvastuussa.

Kun rakennuttaa taloa ul­kopuolisella, sopimukset kan­nattaa aina tehdä huolella ja kirjallisina. Näin vältetään monet ongelmat ja riidat sii­tä, mitä tulikaan sovittua. Ko­tivakuutuksen oikeusturvava­kuutus korvaa asianajokulu­ja riitaisissa asioissa, jos riitaa syntyy esimerkiksi rakentajan tai tavarantoimittajien kanssa.

lhivakuutus3

 

Turvatekniikkahuomioon jo suunnitteluvaiheessa – alennusta vakuutusmaksuista!

Asumisturvallisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi raken­nusmateriaaleilla, tilaratkai­suilla ja turvatekniikalla. Tur­vatekniikan asentaminen on useimmiten edullisempaa, kun ratkaisut tehdään jo var­hain suunnitteluvaiheessa. Automaattiset sammutusjär­jestelmät parantavat kotien asumis- ja paloturvallisuutta. Sammutusjärjestelmän asen­taminen uuteen omakotita­loon ei tule juuri hyvää par­kettia kalliimmaksi, hinta jär­jestelmälle on n. 40 e/m². Kustannuksia pienentää pitkällä aikavälillä myös se, että automaattinen sammutusjär­jestelmä alentaa esimerkik­si Lähivakuutuksessa kotiva­kuutuksen palovakuutusosan maksua jopa 70 %.

Uuteen kotiin kannattaa myös harkita hälytysjärjes­telmää. Securitaksen 24Ko­ti on esimerkki kodin turva­ratkaisusta, joka tarjoaa kuu­kausimaksulla murto-, palo-ja vuotohälyttimet ja niiden ympärivuorokautisen valvon­nan vartijapalveluineen. Täl­lainen laaja kodin turvajärjes­telmä alentaa Lähivakuu­tuksen kotivakuutuk­sen maksua 10%.

 

Muistathan myös rakennustöissä olevien henkilöiden vakuutukset!

Rakennustöissä voi sattua ja tapahtua. Siksi itselle ja per­heenjäsenille on syytä ottaa tapaturmavakuutukset. Huo­lehdi myös talkoolaisten va­kuuttamisesta. Henkivakuu­tuksella varmistetaan raken­nustöiden valmistuminen, lai­nojen maksu ja koko perheen toimeentulo myös työkyvyt­tömyys- ja kuolemantapauk­sissa. Lainan takaisinmaksua voi turvata myös lainan yh­teydessä otettavalla Lainatur­vavakuutuksella. Tämä vakuu­tus korvaa lainan lyhennyksiä myös tilanteessa, jossa työ­paikka menetetään. Jos palk­kaat itse työvoimaa, huoleh­di myös työnantajavelvoitteis­ta, kuten tapaturma- ja eläke­vakuuttamisesta, ennakonpi­dätyksestä ja sosiaaliturva­maksuista.

 

www.lahitapiola.fi

Sisäseinä- ja kattopinnoitteet

rts_tutkii_logo_pieniRTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Sisäseinäpinnoitteet

  • Esittelyssä monipuolisesti katto- ja seinäpinnat. Saat helposti kodin näyttämään omanlaiselta valitsemalla oikean pinnan oikeaan paikkaan, muista että osan valinnoista määrää jo runkorakenne, joten suunnittele ajoissa!


Sisämaalaus

  • Oikeaoppinen maalaaminen on tärkeää, täältä löydät ohjeet siihen.

 



Yritys- ja tuote-esittelyt

Sisäseinä- ja kattopinnoiteyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

Hormit ja tulisijat

 

Savuhormin valintarts_tutkii_logo_pieni

Omakotitaloihin tulee lähes aina yksi tai useampi savuhormia tarvitseva tulisija. Piippu ja siihen liittyvät tulisijat pyritään tilasuunnitteluvaiheessa sijoittamaan yleensä niin, että useammankin tulisijan talossa tullaan toimeen yhdellä savupiipulla, joka voi toki sisältää useampia hormeja. Savupiipun ja siihen liittyvien tulisijojen paikat tulee huomioida myös perustuksia ja välipohjarakenteita suunniteltaessa, sillä raskaat tulisija- ja piippurakenteet vaativat perustaansa yleensä jonkinasteista vahvistusta. Kevythormit (paino alle 50 kg/m, pituus alle 8 m) voidaan tosin tukea perustusten sijasta myös palamattomilla tukirakenteilla kantaviin rakennusosiin. Tavallisimmin omakotitaloissa piippu tukeutuu lattiaan, mutta yksihorminen piippu voidaan asentaa myös suoraan tulosijan päältä lähteväksi, jos tulisijan rakenteet tämän sallivat. Jälkimmäisessä ratkaisussa voidaan säästää jonkin verran lattiatilaa.

SavupiippuPiippuratkaisua suunniteltaessa on muistettava suojaetäisyydet ja palava-aineisten rakenneosien suojaus. Piipun pintalämpötila ei saa saunan löylyhuonetta lukuun ottamatta nousta yli 80 asteen. Puisen tai muusta palavasta aineesta tehdyn väli- tai yläpohjan läpimenokohtiin paikkoihin asennetaan suojaksi 100 mm paksu kerros mineraalivillaa, kevytsoraa, hiekkaa tms. Kattopaneloinnin tai lattiapinnoitteen reuna voidaan kuitenkin ulottaa piipun pintaan asti, mikäli niiden paksuus ei ylitä 30 mm. Samoin voidaan enintään 150 mm korkeat jalka- ja kattolistat asentaa savuhormin ulkokuoren ulkopintaan. Savuhormi tehdään siten, että se on läpivientikohtia ja tulisijan taustoja lukuun ottamatta koko mitaltaan tarkastettavissa.

Pääsääntöisesti jokaiselle tulisijalle varataan oma horminsa. Samassa kerroksessa voidaan kaksi suunnilleen saman tehoista tulisija yhdistää samaankin hormiin, jos harkkopiippukummallekin tehdään oma savupeltinsä. Tulisijoja ei kuitenkaan voi käyttää yhtaikaa.

Vedon kannalta optimaalisin piipun paikka on talon harjalla, mutta huonetilojen sijoitus määrää viimekädessä piipun paikan. Piipun tulee paloturvallisuussyistä ulottua vähintään 80 cm lapetason yläpuolelle, mutta veto-olosuhteista riippuen voi korkeampikin ulkopiippu olla tarpeen. Mitä pidempi hormin kokonaispituus on, sitä parempi veto siihen syntyy. Vetoa voidaan parantaa myös piipun päähän asennettavalla imurilla.

Harkko- ja tiilipiiput yleisimmät

2000-luvulla harkkoelementtipiiput ovat nousseet uusissa omakotitaloissa perinteisiä tiilipiippuja suositummiksi. Harkkopiipun etuina nähdään erityisesti sen helppo asennettavuus, mutta myös paloturvallisuus, hyvä toimivuus, tilan säästö sekä sen saatavuus kallistavat valinnan usein elementtipiipun kannalle. Harkkopiipun pystyttää helposti itsekin, mutta helposta asennettavuudesta on etua myös palkattua asentajaa käytettäessä. Harkkopiippujen ulko-osa voi olla kevytsoraharkkoa, hohkakiveä tms. Varsinainen savuputki voi olla samaa materiaalia kuin ulkokuorikin, keraamisista elementeistä koottu tai terästä. Harkkopiippu voidaan sisätiloissa pinnoittaa rappaamalla, slammaamalla, laatoittamalla tai muulla soveltuvalla materiaalilla.

Omakotirakentajien_piippuvalinnat

Tiilipiippu on yleinen valinta erityisesti silloin, jos tulisijakin on tehty tiilestä. Myös 3 tai useamman hormin tarvitsevat valitsevat tavallisesti tiilipiipun. Tiilipiipun etuina pidetään edullisuutta erityisesti monihormiratkaisuissa, samoin pitkäikäisyyttä ja lämmönvarauskykyä. Ammattitaitoinen muurari voi tehdä tiilipiipun puhtaaksimuurattuna, jolloin sitä ei ulkonäkösyistä tarvitse enää pinnoittaa. Yleensä tosin tiilipiippukin rapataan, maalataan tms. Tiilipiipun pystyttämistä ei koeta yhtä helpoksi kuin kilpailijoidensa, tekijäksi valitaankin yleensä ammattimuurari.

Metallielementtipiiput ovat suositumpia lomarakentamisessa, mutta myös uusissa omakotitaloissa niitä jossain määrin käytetään. Niiden etuna on erityisesti keveys, joten ne soveltuvat erityisen hyvin suoraan tulisijan päälle asennettaviksi. Teräspiipun valinneet ovat päätyneet siihen usein esteettisistä syistä, sillä sen saa hyvinkin näyttäväksi esim. ruostumattomalla teräskuorella. Toisaalta hinta ei useinkaan ole kallistanut valintaa teräspiippuun.

Tulisijat huviksi ja hyödyksi

Kotimaisen, uusiutuvan puun käyttö on paitsi ympäristöystävällistä, myös kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti järkevää. Kotitulisijoissa käytettävä puu on pääasiassa metsäteollisuudelle kelpaamatonta tai omilla takapihoilla kasvanutta sekapuuta. Tämä puu vapauttaisi hiilidioksidinsa ilmakehään joka tapauksessa metsiin mätänemällä, joten kotipoltto ei lisää kasvihuoneilmiötä. Polttopuiden kanssa askarointi on myös merkittävä hyötyliikunnan muoto, josta palkka saadaan pienentyneinä lämmityskuluina. Yksi pinokuutiometri kuivaa puuta vastaa puulajista riippuen 1200 - 1700 kwh lämmitysenergiaa. Lämmityskaudella päivän-parin välein takkaansa lämmittävä pientaloasuja kuluttaa 5 - 10 pinokuutiota puuta ja säästää siis merkittävän määrän muussa lämmitysenergiassa.

Tulisijan_kayttotarkoitus

Lähes jokaiseen uuteen omakotitaloon tulee yksi tai useampia tulisijoja. Nykyjään päätulisijana toimiva takkauuni valitaan sekä osaksi sisustusta että lämmitysjärjestelmää, sen muotoilulla on valinnassa vähintään yhtä suuri rooli kuin lämmitysominaisuuksillakin. Suomalainen tulisijaosaaminen erityisesti lämpöä varaavien tulisijojen kohdalla on korkeatasoista. Nykyaikainen takkauuni hyödyntää oikein käytettynä 80 - 90 % polttopuun sisältämästä energiasta. Koska palaminen on tehokasta, on se myös puhdasta. Tulisijojen kehitys ei ole ulottunut pelkästään palamisprosessin hallintaan. Suomalaiset tulisijat ovat myös kauniita ja mallivaihtoehtoja löytyy sekä käyttötarkoituksen että ulkonäön suhteen runsaasti.

Tulisijan sijoittaminen ja valinta

tulisija_keskella_huonetta

Lämmityskäytön kannalta hyvä tulisijan paikka on keskellä rakennusta paikassa, josta lämpö pääsee esteettömästi leviämään joka puolelle. Toisenlainenkaan sijoittelu ei tosin estä tulisijan hyödyntämistä lisälämmönlähteenä. Mitä suurempi lämmitettävä tila on, sitä suurempimassainen ja tehokkaampi tulisija voidaan valita. Liian pientä tulisijaa joudutaan lämmittämään liikaa, jolloin sen käyttöikä lyhenee ja rikkoontumisriski kasvaa. Huonetilaan nähden liian iso tulisija taas maksaa enemmän ja huone tulee helposti tukahduttavan kuumaksi. Sopivasti mitoitettu takkauuni tarvitsee pakkaskautena pesällisen tai kaksi vuorokaudessa ja tila pysyy koko ajan melko tasalämpöisenä.

Takkauuni yleisin

Takkauuni on yleisin uusiin omakotitaloihin tuleva tulisijatyyppi. Tämän hankkii yksin tai leivinuunilla varustettuna noin 90 % rakentajista. Varaava takkauuni painaa tuhannesta kilosta ylöspäin, perustuuhan varauskyky nimenomaan sen suureen massaan. parhaimmillaan takkauunien hyötysuhde on 80 - 90 %.

Leivinuuni tulee vajaaseen puoleen uusista omakotitaloista. Yleisimmin se on liitetty takkauuniin, mutta myös erilliset leivinuunit ovat suosittuja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puuliesi tulee noin joka kymmenenteen uuteen taloon, avotakalla talonsa varustaa enää alle 5 % rakentajista.

Pintamateriaaleissa runsaasti vaihtoehtoja

TiilitakkaTiilitakka joko puhtaaksimuurattuna (eli tiilipinnalla) tai rapattuna/maalattuna on lähes joka toisen rakentajan valinta. Tiilestä syntyy hyvinkin monimuotoisia ja eläviä muotoja. tiilitulisijoja on saatavana myös valmiina tarvikepaketteina, jossa on mukana kaikki tarvittavat materiaalit valmiiksi muotoon leikattuja tiiliä myöten. Tiilitulisijan valinneet perustelevat valintaansa usein ulkonäöllä, lämmityskyvyllä ja edullisella hinnalla.

 

 

VuolukivitakkaVuolukivi on vakiinnuttanut asemansa tulisijamateriaalina, siihen päätyy vuosittain noin 30 % rakentajista. Vuolukivitulisijat ovat suosittuja paitsi kotimaassa, myös merkittävä vientituote. Niissä ostajia viehättää paitsi ulkonäkö, myös lämmityskyky, korkeaksi koettu laatu ja nopea asennus - asentaja pystyttää tulisijan tyypillisesti päivässä.

 

 

 

Kuva_134Keraamiset tulisijat ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan, niihin päätyy jo joka neljäs rakentaja. Suosituimpia ovat olleet erilaiset perinteisten kaakeliuunien muotokieltä hyödyntävät tyypit, mutta nyttemmin mallistot ovat kehittyneet myös modernimpaan suuntaan. Ulkonäkö ja laadukkuus ovat näissäkin tyypillisiä valintaperusteita, mutta keraamista pintaa arvostetaan myös sen helpon puhdistettavuuden vuoksi.

 

 

Lämmityslaite ratkaisee pitkälti hormin valinnan

rts_tutkii_logo_pieni Savuhormi on osa rakennusta. Se vaikuttaa julkisivuun ja perustuksiin ja toisaalta tulisijan asennus vaikuttaa hormin sijaintiin, joten hormi tulee mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Ra­kennuspiirustuksissa ilmoitetaan sijainnin lisäksi hormin koko ja korkeus sekä poikkileikkaus ja toteuttamistapa. Hormin valintaan vaikuttavat paino, hinta, työpanos, paloturvalli­suus ja ulkonäkö. Suunnittelussa yleensä pyritään siihen, että kaikki tulisijat voidaan kes­kittää samalle alueelle, jolloin voidaan rakentaa yksi piippu.

lmmityslaitehormi1

Muurattu tiilipiippu

Tiilipiipun rakentajat perustelevat valin­taansa mm. piipun lämmönvarauskyvyllä, hormikanavien riittävyydellä ja tunnetta­vuudella. Noin joka kolmas uudisraken­taja tekee piippunsa tiilestä. Tiilipiipusta ja tiilisestä tulisijasta saa­kin hyvännäköisen kokonaisuuden, oli sitten yhdistelmä puhtaaksimuurattu tai rapattu. Se on myös edullinen, jollei työ­kustannuksia oteta huomioon. Monika­navainen ratkaisu tekee usein tiilipiipus­ta rakentajan ainoan vaihtoehdon. Tiilet muurataan lämpimän tilan osal­ta umpitiilestä ja laastina käytetään sa­viuunilaastia sekä jälkisaumausta. Kyl­mään yläosaan käytetään muurauslaas­tilla muurattavaa säänkestävääreikätiiltä. Reikätiilillä ja muurauslaastilla voidaan toki tehdä hormisto alhaalta asti, mutta silloin menetetään osa hormin lämmön­varauskyvystä.

Yleisimpiä kanavaston kokoja ovat puolenkiven hormi ja kokokiven hormi. Nimitys tulee siitä, minkä kokoinen tiili tai sen osa aukkoon mahtuisi. Puolenki­ven hormi sopii pienille tulisijoille, kuten esim. kiukaille, kevyttakoille ja -kamiinoil­le. Niissä käytetään savupeltiä no40. Täy­denkiven hormiin voidaan liittää isom­mat lämmönlähteet, esim. varaavat ta­kat, lämpökattilat jne. Tähän hormiin sa­vupelliksi kuuluu P tai S 60, jolloin P tar­koittaa aukaisuvarren sijoitusta savupel­lin päässä, S-mallissa varsi on vastaavas­ti pitkällä sivulla.

 lmmityslaitehormi2

Elementtihormi

Elementtihormeja löytyy eri valmistajilta. Elementtihormi koostuu harkkokuores­ta ja keraamisesta sisäputkesta. Lämpö­eristys on tehty joko eristeellä tai ilma­raolla. Hormit ovat helppoja koota, ja ne voidaan asentaa myös itse. Harkkoele­mentit muurataan valmistajan suositte­lemalla laastilla, sisäputket omalla, tulen­kestävällä laastillaan. Sisäputkiin on mah­dollista saada erilaisia liitosputkia ja osia, mutta usein rakentaja joutuu teettämään oikean kokoisen adapterin liittäessään lämmityslaitetta hormistoon.

Elementtien ja liitososien lisäksi hor­mipakettiin valitaan tarvittavat lisäosat kuten nokiluukut, savupellit, yläosan pel­lityssarja ja sadehattu. Yli puolet raken­tajista valitseekin juuri tämän takia hark­koelementtipiipun. Myös paloturvalli­suus ja edullisuus vaikuttivat suuresti va­lintaan. Elementtipiippu ei tarvitse suurtakaan paloturvallisuusväliä palaviin ra­kenteisiin. Valmistajien asennusohjeissa kerrotaan jokaisen hormimallin turvavä­lit, joita tulee noudattaa.

53 % uusista piipuista tehdään ele­menttiratkaisuna. Elementtipiippu sopii ratkaisuksi, kun on tarve yhteen tai kah­teen kanavaan. Piippu voidaan rapata tai matalan pintalämpönsä vuoksi myös laa­toittaa. Piiput toimitetaan yleensä paket­tiratkaisuina tarvikkeineen, ja niitä myy­vät rautakaupat.

 lmmityslaitehormi4

Teräspiiput

Teräspiipun tärkeimmät valintaperusteet ovat keveys ja helppo asennettavuus. Ratkaisuksi se valitaan varsinkin silloin, kun piippu lähtee tulisijan päältä tai kun halutaan säästää muuten tilaa tai se teh­dään jälkiasennustyönä. Hormin pinta on näyttävä ja huolto­vapaa. Sen pinta voidaan pulverimaalata kaikkiin sävyihin tai tilata hormi RST-te­räspintaisena. Hormi kootaan eristetyis­tä moduuleista, jolloin kaikki osat sopi­vat saumattomasti yhteen, kokoaminen on nopeaa ja piippu on heti valmistuttuaan käyttövalmis. Lisäksi teräshormis­to antaa mahdollisuuden myös vaakave­toihin, jolloin lämmityslaitteen sijoitus­paikan valinta on suhteellisen vapaata. Hormi soveltuu kaikkiin tulisijoihin, jolloin piippumalli valitaan tehon mu­kaan, ja se voidaan liittää lämmönlähtee­seen päältä tai sivulta. Vesikaton läpivien­tikappaleet on valmistettu yleisimpien katevärien mukaisesti. Uutuutena voidaan hormistosta ottaa piippuun menevät hukkalämmöt talteen kiertoilmahormin avulla. Piipun pääs­sä toimii kaksitehoinen puhallin, joka synnyttää savukanavaan paremman ve­don. Lisäksi se tuo myös korvaavan ja esilämmitetyn ilman huoneistoon, jol­loin tulisijalle saadaan piipun kautta kor­vausilma. Järjestelmä mahdollistaa sa­malla huonetilan nopean lämpenemisen myös varaavaa tulisijaa käytettäessä. Runsas 20 % rakentajista valitsee rau­takauppojen kautta saatavan teräspiipun.

lmmityslaitehormi5

Valmispiippujen CE-merkinnät

Elementti- ja terässavupiippujen ja ?hor­mituotteiden kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä. Kilven pitää olla kiinni tuot­teessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Valmissavuhormien uusi T-luokitus ker­too suoraan, miten kuumille savukaasuil­le tuote on tarkoitettu. Piippua harkittaessa onkin siis syytä miettiä, mitä polt­toainetta käytetään ja millainen tulisija valitaan.

CE-merkintä kertoo savukaasujen enimmäislämpötilarajan. Merkinnän ol­lessa T 400 kaasujen maksimilämpötila on +400?C ja vastaavasti T 600 tarkoit­taa 600 asteen enimmäislämpötilaa. No­kipalon kestävyys ilmoitetaan kirjaimel­la G, jonka yhteydessä oleva numerointi kertoo vaadittavan suojaetäisyyden pa­lavaan materiaaliin millimetreinä. Suojaetäisyyden on kuitenkin oltava vähintään 20 mm. Nokipalon kestävyys on tutkittu johtamalla puolen tunnin ajan piippuun kaasua, jonka lämpötila on + 1000?C.

Paineluokka ilmoitetaan kirjaimella N. Tietyissä tilanteissa piippuun voi muo­dostua vettä, joten kilvessä on myös merkintä D, joka kertoo tuotteen ole­van kondenssin kestävä.

Kirjain V puolestaan kertoo korroosionkestävyyden. Lisäksi arvokilvestä löytyvät hormiputken materiaalitiedot kirjaimen L yhteydessä.

lmmityslaitehormi6

 

Hormivalmistajia:

Schiedel savuhormistot

Tiileri

Weber

Wienerberger

Sisäseinä- ja kattopinnoiteyritykset

tikkurila_logo

Tikkurila tarjoaa strategiansa mukaisesti kuluttajille ja ammattilaisille helppokäyttöisiä ja kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Lue lisää Tikkurilasta täältä.

 

 

 

 

vertia banneri

   srfb

oksbanne2

 

 

 

 

 

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot