Aurinko ja tuuli energialähteinä
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 12.08.2016 16:06
Aurinko- ja tuulienergia ovat uusiutuvia, omavaraisia energiamuotoja. Niiden käyttäminen omavaraisenergiana on yleisempää hajaseuduilla, mutta niitä kannattaa miettiä varteenotettavina energialähteinä etenkin uudistuneiden rakentamismääräysten takia, missä energiamuotoja painotetaan ekotehokkuuden mukaisilla kertoimilla. Uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä käyttäviä lämmitysjärjestelmiä hyödynnetään usein rinnakkaisina järjestelminä.

Hybridilämmitys on tätä päivää
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 06.03.2015 09:42
Energian kallistuessa monet rakentajat joutuvat miettimään, mikä on heille oikea ratkaisu. Tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida, ja kuitenkin se täytyisi ottaa huomioon kustannussuunnitelmaa tehtäessä. Maksoi energia sitten mitä tahansa, taloa on kuitenkin lämmitettävä. Nykyaikaiselta lämmitysjärjestelmältä vaaditaan paitsi alhaista energiakulutusta ja edullisia käyttökustannuksia, myös helppohoitoisuutta, huolettomuutta sekä mahdollisuutta hyödyntää muita energialähteitä. Energiatalous ei yksin kata lämmitysjärjestelmää, vaan siihen kuuluu talon koko energiatalous lämpöeristeineen ja rakennuskomponentteineen. Matalaenergiataloissa onkin siis huomattavasti alhaisemmat lämmityskustannukset. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään eri lämmitysvaihtoehtojen perusteita.
Lämmitysjärjestelmän valinta
Pientalon lämmitysjärjestelmää valittaessa päätetään kahdesta asiasta,lämmitysenergiantuotantotavasta ja lämmön jakojärjestelmästä. Käytetyimpiä lämmön tuotantotapoja ovat sähkö, kaukolämpö, maalämpö, puu ja öljy. Lämmön siirtoon ja luovutukseen taas käytetään joko kiertovesijärjestelmää tai ilmakiertoa, tai vaihtoehtoisesti lämpö tuotetaan huonetilassa sähkövastuksilla ja/tai tulisijalla. Kiertovesijärjestelmä asennetaan noin 72 %:in ja huonekohtainen lämmitys noin 28 %:in uusista omakotitaloista. Lämmön tuottomenetelmästä riippumatta ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on lattialämmitys.
Lämmitysjärjestelmän valinnassa kiinnitetään huomiota mm. huolettomuuteen ja asumismukavuuteen, taloudellisuutta taas puntaroidaan käyttö- ja investointikustannuksia vertaamalla. Myös ympäristöystävällisyydellä, terveellisyydellä ja omilla aikaisemmilla asumiskokemuksilla on merkitystä. Joissain tapauksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönlähteen vaihtamisen helppous, jos esim. elämäntilanne, lämmityspolttoaineiden saatavuus tai hintasuhteet muuttuvat alkuperäisestä.
Usein mainittu tekijä eri lämmitysvaihtoehtojen vertailussa on teknisen tilan tarve. Lämmityskattilan, kiertovesivaraajan ja polttoainesäiliön vaativia järjestelmiä varten täytyy taloon varata muutama neliö tilaa. Tilanteesta riippuen näille tiloille voidaan laskea erilaisia hintoja. Pienessä, yksitasoisessa talossa lisäneliöt voivat tuntua kalliimmilta kuin esim. kellaritaloissa, joissa tekninen tila syntyy lähes itsestään. Tilaa suunnitellessa on hyvä muistaa, että lämmitysjärjestelmä voi myös täysin vaihtua tilanteiden muuttuessa.

Kuva: Öljyalan Palvelukeskus
Rinnakkaiset ratkaisut täydentävät toisiaan
Tyypillinen uusi 150 m2:n omakotitalo kuluttaa huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen vuodessa noin 20 000 kWh:n edestä energiaa. Tämän tuottamisessa jättäydytään harvoin yhden kortin varaan, sillä lähes joka talosta löytyy päälämmitysjärjestelmän lisäksi myös muita lämmitysmahdollisuuksia. Yleisin lisälämmönlähde on varaava tulisija, mutta lämmitysjärjestelmää täydentämään hankitaan myös usein ilma- tai poistoilmalämpöpumppu. Viimeksi mainituilla voidaan tuottaa osa rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä joko ulkoilmasta tai ilmanvaihdon poistoilmasta kompressoimalla. Ottamalla lämpö talteen koneellisesta poistoilmasta saadaan karkaavasta lämmöstä hyödynnetyksi 30–50 %, joten koko talon energiankulutukseen sen vaikutus on 10–17 %.
Lämmitysjärjestelmien kustannusvertailu
Suoranaista lämmityskustannusten keskinäistä hintavertailua on vaikea tehdä.Vaikuttavia tekijöitä ovat talon energiataso, energian hintakehitys, haluttu automatiikka, valittavana olevat lämmitys-, rinnakkais- ja lämmönsiirtojärjestelmät sekä huoltotyöt. Lisäksi arvioon vaikuttaa asennus- ja huoltotyöt. Käytännössä suuria eroja eri talojen energiakulutuksessa syntyy myös asukkaiden toiminnasta. Lämpimän käyttöveden ja lämmöntarve vaihtelee perheestä riippuen. Esim. jo yhden asteen pudotus keskimääräisestä huonelämpötilasta, merkitsee 5 %:n säästöä lämmityskuluissa lämmityskauden aikana.
Tämän päivän lämmitys on hybridilämmitystä
Hybridijärjestelmässä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen energiantuottamiseen ympäristöystävällisesti. Tämä tarkoittaa useamman eri energiamuodon hyväksikäyttämistä lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseksi hyödyntämällä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Eri vuoden aikoina ja sääolosuhteissa käytetään siis sitä lämmitysmuotoa, mikä on edullisin. Järjestelmään kuuluu myös tehokas ilmanvaihtolaitteisto, jolloin poistoilman lämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisemman hyvin. Lisäksi järjestelmä varustetaan hybridivaraajalla.
Öljylämmityksen hybridijärjestelmässä osana on aurinkoenergia, joka tuottaa lämmön huhti–syyskuun aikana. Silloin kun aurinko ei tarpeeksi tuota energiaa, mutta pakkasta on enintään 20 astetta, lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpumpulla. Kovimmilla pakkasilla käytetään öljylämmitystä. Sähkölämmityksessä toimintaperiaate on sama, mutta kylmimmän ajan lämmitys tapahtuu sähköpattereilla tai ilmavesilämpöpumpun vastuksen avulla. Pellettilämmitys on puulämmitysmuodoista helpoin automatisoida toimimaan hybridijärjestelmään.

Lämmityslinkit:
Sähkölämpö nyt ja tulevaisuudessa
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 20.11.2014 09:39
Sähkölämpö on helppokäyttöubebm hankintahinnaltaan edullinen ja vaivaton, myös sen hyötysuhde on hyvä. Sähkölämmitys on ympäristöturvallinen, eikä vaadi työläitä huoltotoimenpiteitä. Sähköliittymä joudutaan hankkimana joka tapauksessa, joten siitä on pieni askel sähköisen lämmitysjärjestelmän valintaan. Sähkö on edullisuuden, vaivattomuuden ja huoltovapauden ansiosta suosittu lämmitysmuoto. Järjestelmä on lämmön pääasiallisena lähteenä 25 %:lla uudisrakentajista. Sähkölämmön valitsevat rakentajat mainitsevat perusteluissaan helppohoitoisuuden ja huolettomuuden lisäksi edullisen hankintahinnan ja vapaan tilankäytön. Sähkö on yhä useammin täydentevä ja varmentava lämmönlähde ja itse energia tuotetaan pääasiassa lämpöpumpuilla, puulla, aurinkoöljyllä tms. Sähkön etuina nyt ja tulevaisuudessa on, että se joka tapauksessa tulee kaikkiin taloihin ja tulevaisuuden talot eivät juuri kuluta energiaa.
Sähkölämmitys on helppo ratkaista
Sähkölämmitys on helppokäyttöinen, hankintahinnaltaan edullinen ja vaivaton, myös sen hyötysuhde on hyvä. Sähkölämmitys on ympäristöturvallinen, eikä vaadi työläitä huoltotoimenpiteitä. Sähköliittymä joudutaan hankkimaan joka tapauksessa, joten siitä on pieni askel sähköisen lämmitysjärjestelmän valintaan. Matalaenergiatalojen vaipan hyvä lämmönpito-ominaisuus, tiiveys ja ilmanvaihdon energiatehokkuus alentavat tilalämmitysenergian tarpeen puoleen nykyisiin omakotitalojen keskikulutuksiin verrattuna, eli hyvin pieneksi. Tämä suosii sähkölämmitystä, koska silloin esim. kodinkoneiden tuottama lämpö tuntuu helpommin asuintiloissa, ja sähkön avulla on helppo ratkaista tilakohtaiset tarkat lämpötilat ja reagoida niiden muutoksiin nopeasti.

Kuva: K-Rauta/Rautia
Sähkö lisälämpönä
Vaikka talo lämpiäisikin muulla järjestelmällä, halutaan usein kosteiden tilojen lämpenevän sähkölattialämmityksellä esim. kesäkäytön vuoksi. Tosiasiassa kaikki lämpöpumppupohjaiset lämmitystavat tarvitsevat varmentavana energialähteenä/toimiakseen sähköä. Jos sähkö valitaan talon pääasialliseksi lämmönlähteeksi, toteutetaan tämä yleensä ns. huonekohtaisena säteily-, tai patterilämmityksenä. Tässä järjestelmässä lämmön tuotto tapahtuu nimensä mukaisesti siinä huonetilassa jossa lämpöä tarvitaan.
Lämpötiloja helppo säätää
Sähkölämmitystä ja energiansäästöä ei usein ajatella yhteenkuuluviksi, mutta energiansäästöä on myös helppo saada aikaan sähkölämmitystaloissa. Ajanmukaiset lämmityslaitteet ja termostaatit varmistavat, ettei huonetiloissa kulu ylimääräistä energiaa. Järjestelmään voidaan liittää myös kotona/pois -kytkin, joka pudottaa lämpötiloja poissaolon ajaksi.
Lämpöä säädellään patteri- ja huonekohtaisilla termostaateilla, ja järjestelmä voidaan varustaa myös keskusyksikköohjauksella. Yhdistelmätermostaatit tunnustelevat sekä lattian että sisäilman lämpötiloja ja reagoivat pieniinkin muutoksiin. Usein niissä on myös laaja ajastusmahdollisuus, esim. makuuhuoneiden päivälämpötilaa voidaan automaattisesti laskea, kun siellä ei oleskella, ja vastaavasti olohuoneen lämpötilaa voidaan laskea yöaikaan.
Huonekohtaisessa sähkölämmityksessä yhdistellään useita lämmönjakotapoja, esimerkiksi lattia-, katto-, patteri- ja ikkunalämmitystä. Yhdistelmät täydentävät toisiaan ja lisäävät näin asumisviihtyvyyttä. Samalla voidaan säädellä käyttökustannuksia. Järjestelmässä voidaan huone-tai laitekohtaisilla termostaateilla taikka keskitetyillä säätöjärjestelmillä säätää eri tilojen lämmöntarpeita ja haluttuja lämpötiloja hyvinkin yksilöllisesti, tarkasti ja nopeasti. Lisäksi huonekohtainen sähkölämmitys on hyvin yksinkertainen asentaa ja käyttää.
Sähkölämmitystaloissa on yleensä rinnakkaisena ratkaisuna ilmalämpöpumppu ja puulla lämpiävä tulisija, joka tasaa kustannuksia ja on varalla esim sähkökatkoksen varalta.
Suorasähkölämmitys
Suorasähkölämmitys voidaan toteuttaa sähköpatteri-, lattia- tai kattolämmityksenä taikka näiden yhdistelmänä. Järjestelmä soveltuu parhaiten uusiin, hyvin lämpöeristettyihin pientaloihin, jotka on varustettu ilmastoinnin lämmöntalteenotolla ja tulisijalla. Suora sähkölämmitys voidaan asentaa myös täydentäväksi lämmitykseksi muille lämmitysjärjestelmille.
Omakotirakentaminen
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 07.10.2014 15:40
Omakotirakentaminen kannattaa
Omakotitalon rakentaminen on kannattavaa, punnittiin sitä sitten taloudellisilla tai asumisen laatumittareilla. Omakotirakentaminen tulee yleensä kustannuksiltaan selvästi edullisemmaksi kuin valmiin vastaavan asunnon ostaminen vapailta markkinoilta. Edullisuus korostuu sitä enemmän, mitä lähemmäksi kasvukeskuksia tullaan. Toisaalta omalla työllään ja valinnoillaan kustannuksiin voi vaikuttaa huomattavasti.
Omakotitalossa on myös halvemmat asumiskulut kuin muissa talotyypeissä. Keskimäärin omassa talossa asuvien asuinneiliötä kohden lasketut ylläpitomenot ovat noin puolet osakehuoneiston ja vain noin viidennes vuokralla asuvien vastaavista. Asumisen edullisuus
korostuu uusissa taloissa, joissa huolto- ja korjauskustannuksia ei juurikaan ole ja energian kulutuskin on pieni. Omistusasunnossa asuvilla on usein myös asuntolainaa, mutta koroista ja lyhennyksistä huolimatta omassa talossa pääsee keskimäärin muita edullisimmilla asumiskuluilla. Perustellusti oman kodin rakentaminen voidaan laskea sijoitukseksi, joka tuo turvaa ja kasvaa korkoa edullisempien asumiskulujen ja paremman asumisen laadun kautta.
Omista lähtökohdista itselle suunniteltu talo sopii omiin asumistarpeisiin yleensä paremmin kuin muille tai alunperin myyntitarkoituksessa tehty. Reiluksi mitoitettu ja kohtuukokoiselle tontille rakennettu asunto myös joustaa elämäntilanteiden muuttuessa paremmin kuin kerros- ja rivitalot, joissa naapuri on heti seinän takana.
Omakotirakentaminen on kaikille mahdollista
Omakotitalon rakentaminen on mahdollista kaikille, joilla muutenkin on edellytykset vastaavan hintaisen asunnon hankintaan. Talon rakennuttaminen ei vaadi rakennusalan ammattitaitoa tai tuntemusta, sillä kaikki oman tietotaidon ulkopuolella olevat asiat voi antaa ammattilaisten tehtäviksi. Myös "avaimet käteen"- talopaketit tarjoavat erinomaisia vaihtoehtoja uudesta omakotitalosta haaveileville.
Seuraaville sivuille on koottu rakentajien kokemuksiin ja asiantuntijoiden neuvoihin perustuva tietopaketti suomalaisille omakotirakentajille ja rakennuttajille.
Rakentajan Puu
|
Ikea Isku |
LähiTapiolan muistilista turvallisen asumisen suunnitteluun
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 30.05.2014 13:33
Rakentamisen suunnittelun yhteydessä tehdään elämän kokoisia turvallisuuspäätöksiä. Jo rakennusprojektia suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota asumisturvallisuuteen.
Ole huolellinen tulisijan valinnassa, suunnittelussa ja sijoittelussa
Suunnittelijan on tärkeää mainita jo lupapiirustuksissa tulisijojen ja piippujen tyyppi ja huomioida niiden yhteensopivuus. Useita palovahinkoja on aiheutunut, kun hormi ja tulisija eivät olekaan olleet tehoiltaan yhteensopivia tai hormeja on asennettu tai rakennettu väärin. Siksi onkin aina tärkeää varmistaa tulisijan ja esimerkiksi kevythormin yhteensopivuus! Tulisijasta piippuun lähtevä lämpöteho ei saa olla liian suuri piipun rakenteeseen nähden.
Palovaroittimet osa sähkösuunnittelua
Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat pakollisia uudisrakentamisessa. Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava vähintään yhdellä palovaroittimella. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliötä kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Laitteiden tai laitteistojen sijoittelu on syytä määritellä jo sähkösuunnittelupöydällä. Markkinoilla on myös niin kutsuttuja älypalovaroittimia, jotka kytkevät virran pois juuri siitä tilasta jossa savun katkua tuntuu. Keittiöihin on saatavissa vastaavanlaista tekniikkaa, joka estää ennalta sähkölaitteista aiheutuneita paloja.
Varmista turvallinen katolla liikkuminen
Kattoturvatuotteita tarvitaan, jotta katolla voitaisiin liikkua turvallisesti. Savupiippu on voitava nuohota, veden poistoputket tarkistaa tukosten varalta ja katolta on voitava poistaa roskia tai lunta. Myös antenniasennukset edellyttävät usein katolle kiipeämistä. Kattoturvatuotteita edellytetään jo viranomaismääräyksissä. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F2 rakennuksen käyttöturvallisuudesta määrää, että rakennuksen huoltamisen turvallisuus on varmistettava.
Valitse hyväksytty, turvallinen lukitus
Uudisrakennus on hyvä varustaa lopullisella lukituksella heti kun se on mahdollista. Jo rakennusvaiheessa omaisuuden turvaaminen on tärkeää. Työkalut ja ammattimiehen koneet ovat arvokkaita ja haluttua pitkäkyntisten saalista.
Huomioi vakuutukset jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa
Rakennettavalle talolle kannattaa ottaa vakuutus heti, kun hankkeen aikataulu on selvillä ja rakentaminen 25 tontilla alkaa. Myös nykyisen asunnon kotivakuutus on tärkeää pitää kunnossa, kunnes muutto uuteen kotiin tapahtuu. Rakennuskohde vakuutetaan omalla kotivakuutuksellaan, joka jatkuu tavallisena kotivakuutuksena rakennuksen valmistuttua. Rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet ovat myös vakuutuksen kohteena siitä ajankohdasta alkaen, kun ne on tuotu rakennuspaikalle. Ulkopuolisten työntekijöiden työmaalla olevat vaatteet, työkalut, tilapäiset työmaarakennukset sekä vuokratut koneet ja työkalut voidaan myös haluttaessa vakuuttaa.
Kenen vastuu?
Valmiin talopaketin rakennusaikaisesta vakuuttamisesta vastaa talon tilaaja. Talo kannattaa vakuuttaa vähintään palovahinkojen varalta heti, kun talopaketti saapuu tontille. Kuljetusliike vastaa kuljetuksen aikaisista vahingoista. Oma vastuuvakuutus on syytä pitää myös kunnossa. Kotivakuutukseen liittyvä vastuuvakuutus korvaa rakentajan, perheenjäsenen tai talkootyössä olevan henkilön ulkopuoliselle aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutettu on lainmukaisessa korvausvastuussa.
Kun rakennuttaa taloa ulkopuolisella, sopimukset kannattaa aina tehdä huolella ja kirjallisina. Näin vältetään monet ongelmat ja riidat siitä, mitä tulikaan sovittua. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus korvaa asianajokuluja riitaisissa asioissa, jos riitaa syntyy esimerkiksi rakentajan tai tavarantoimittajien kanssa.

Turvatekniikkahuomioon jo suunnitteluvaiheessa – alennusta vakuutusmaksuista!
Asumisturvallisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi rakennusmateriaaleilla, tilaratkaisuilla ja turvatekniikalla. Turvatekniikan asentaminen on useimmiten edullisempaa, kun ratkaisut tehdään jo varhain suunnitteluvaiheessa. Automaattiset sammutusjärjestelmät parantavat kotien asumis- ja paloturvallisuutta. Sammutusjärjestelmän asentaminen uuteen omakotitaloon ei tule juuri hyvää parkettia kalliimmaksi, hinta järjestelmälle on n. 40 e/m². Kustannuksia pienentää pitkällä aikavälillä myös se, että automaattinen sammutusjärjestelmä alentaa esimerkiksi Lähivakuutuksessa kotivakuutuksen palovakuutusosan maksua jopa 70 %.
Muistathan myös rakennustöissä olevien henkilöiden vakuutukset!
Rakennustöissä voi sattua ja tapahtua. Siksi itselle ja perheenjäsenille on syytä ottaa tapaturmavakuutukset. Huolehdi myös talkoolaisten vakuuttamisesta. Henkivakuutuksella varmistetaan rakennustöiden valmistuminen, lainojen maksu ja koko perheen toimeentulo myös työkyvyttömyys- ja kuolemantapauksissa. Lainan takaisinmaksua voi turvata myös lainan yhteydessä otettavalla Lainaturvavakuutuksella. Tämä vakuutus korvaa lainan lyhennyksiä myös tilanteessa, jossa työpaikka menetetään. Jos palkkaat itse työvoimaa, huolehdi myös työnantajavelvoitteista, kuten tapaturma- ja eläkevakuuttamisesta, ennakonpidätyksestä ja sosiaaliturvamaksuista.
Sisäseinä- ja kattopinnoitteet
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 14.01.2014 14:19
RTS TUTKII-artikkelit
Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.
Sisäseinäpinnoitteet
- Esittelyssä monipuolisesti katto- ja seinäpinnat. Saat helposti kodin näyttämään omanlaiselta valitsemalla oikean pinnan oikeaan paikkaan, muista että osan valinnoista määrää jo runkorakenne, joten suunnittele ajoissa!
Sisämaalaus
- Oikeaoppinen maalaaminen on tärkeää, täältä löydät ohjeet siihen.
Yritys- ja tuote-esittelyt
Sisäseinä- ja kattopinnoiteyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.
Hormit ja tulisijat
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 31.12.2013 08:32
Savuhormin valinta
Omakotitaloihin tulee lähes aina yksi tai useampi savuhormia tarvitseva tulisija. Piippu ja siihen liittyvät tulisijat pyritään tilasuunnitteluvaiheessa sijoittamaan yleensä niin, että useammankin tulisijan talossa tullaan toimeen yhdellä savupiipulla, joka voi toki sisältää useampia hormeja. Savupiipun ja siihen liittyvien tulisijojen paikat tulee huomioida myös perustuksia ja välipohjarakenteita suunniteltaessa, sillä raskaat tulisija- ja piippurakenteet vaativat perustaansa yleensä jonkinasteista vahvistusta. Kevythormit (paino alle 50 kg/m, pituus alle 8 m) voidaan tosin tukea perustusten sijasta myös palamattomilla tukirakenteilla kantaviin rakennusosiin. Tavallisimmin omakotitaloissa piippu tukeutuu lattiaan, mutta yksihorminen piippu voidaan asentaa myös suoraan tulosijan päältä lähteväksi, jos tulisijan rakenteet tämän sallivat. Jälkimmäisessä ratkaisussa voidaan säästää jonkin verran lattiatilaa.
Piippuratkaisua suunniteltaessa on muistettava suojaetäisyydet ja palava-aineisten rakenneosien suojaus. Piipun pintalämpötila ei saa saunan löylyhuonetta lukuun ottamatta nousta yli 80 asteen. Puisen tai muusta palavasta aineesta tehdyn väli- tai yläpohjan läpimenokohtiin paikkoihin asennetaan suojaksi 100 mm paksu kerros mineraalivillaa, kevytsoraa, hiekkaa tms. Kattopaneloinnin tai lattiapinnoitteen reuna voidaan kuitenkin ulottaa piipun pintaan asti, mikäli niiden paksuus ei ylitä 30 mm. Samoin voidaan enintään 150 mm korkeat jalka- ja kattolistat asentaa savuhormin ulkokuoren ulkopintaan. Savuhormi tehdään siten, että se on läpivientikohtia ja tulisijan taustoja lukuun ottamatta koko mitaltaan tarkastettavissa.
Pääsääntöisesti jokaiselle tulisijalle varataan oma horminsa. Samassa kerroksessa voidaan kaksi suunnilleen saman tehoista tulisija yhdistää samaankin hormiin, jos kummallekin tehdään oma savupeltinsä. Tulisijoja ei kuitenkaan voi käyttää yhtaikaa.
Vedon kannalta optimaalisin piipun paikka on talon harjalla, mutta huonetilojen sijoitus määrää viimekädessä piipun paikan. Piipun tulee paloturvallisuussyistä ulottua vähintään 80 cm lapetason yläpuolelle, mutta veto-olosuhteista riippuen voi korkeampikin ulkopiippu olla tarpeen. Mitä pidempi hormin kokonaispituus on, sitä parempi veto siihen syntyy. Vetoa voidaan parantaa myös piipun päähän asennettavalla imurilla.
Harkko- ja tiilipiiput yleisimmät
2000-luvulla harkkoelementtipiiput ovat nousseet uusissa omakotitaloissa perinteisiä tiilipiippuja suositummiksi. Harkkopiipun etuina nähdään erityisesti sen helppo asennettavuus, mutta myös paloturvallisuus, hyvä toimivuus, tilan säästö sekä sen saatavuus kallistavat valinnan usein elementtipiipun kannalle. Harkkopiipun pystyttää helposti itsekin, mutta helposta asennettavuudesta on etua myös palkattua asentajaa käytettäessä. Harkkopiippujen ulko-osa voi olla kevytsoraharkkoa, hohkakiveä tms. Varsinainen savuputki voi olla samaa materiaalia kuin ulkokuorikin, keraamisista elementeistä koottu tai terästä. Harkkopiippu voidaan sisätiloissa pinnoittaa rappaamalla, slammaamalla, laatoittamalla tai muulla soveltuvalla materiaalilla.
Tiilipiippu on yleinen valinta erityisesti silloin, jos tulisijakin on tehty tiilestä. Myös 3 tai useamman hormin tarvitsevat valitsevat tavallisesti tiilipiipun. Tiilipiipun etuina pidetään edullisuutta erityisesti monihormiratkaisuissa, samoin pitkäikäisyyttä ja lämmönvarauskykyä. Ammattitaitoinen muurari voi tehdä tiilipiipun puhtaaksimuurattuna, jolloin sitä ei ulkonäkösyistä tarvitse enää pinnoittaa. Yleensä tosin tiilipiippukin rapataan, maalataan tms. Tiilipiipun pystyttämistä ei koeta yhtä helpoksi kuin kilpailijoidensa, tekijäksi valitaankin yleensä ammattimuurari.
Metallielementtipiiput ovat suositumpia lomarakentamisessa, mutta myös uusissa omakotitaloissa niitä jossain määrin käytetään. Niiden etuna on erityisesti keveys, joten ne soveltuvat erityisen hyvin suoraan tulisijan päälle asennettaviksi. Teräspiipun valinneet ovat päätyneet siihen usein esteettisistä syistä, sillä sen saa hyvinkin näyttäväksi esim. ruostumattomalla teräskuorella. Toisaalta hinta ei useinkaan ole kallistanut valintaa teräspiippuun.
Tulisijat huviksi ja hyödyksi
Kotimaisen, uusiutuvan puun käyttö on paitsi ympäristöystävällistä, myös kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti järkevää. Kotitulisijoissa käytettävä puu on pääasiassa metsäteollisuudelle kelpaamatonta tai omilla takapihoilla kasvanutta sekapuuta. Tämä puu vapauttaisi hiilidioksidinsa ilmakehään joka tapauksessa metsiin mätänemällä, joten kotipoltto ei lisää kasvihuoneilmiötä. Polttopuiden kanssa askarointi on myös merkittävä hyötyliikunnan muoto, josta palkka saadaan pienentyneinä lämmityskuluina. Yksi pinokuutiometri kuivaa puuta vastaa puulajista riippuen 1200 - 1700 kwh lämmitysenergiaa. Lämmityskaudella päivän-parin välein takkaansa lämmittävä pientaloasuja kuluttaa 5 - 10 pinokuutiota puuta ja säästää siis merkittävän määrän muussa lämmitysenergiassa.
Lähes jokaiseen uuteen omakotitaloon tulee yksi tai useampia tulisijoja. Nykyjään päätulisijana toimiva takkauuni valitaan sekä osaksi sisustusta että lämmitysjärjestelmää, sen muotoilulla on valinnassa vähintään yhtä suuri rooli kuin lämmitysominaisuuksillakin. Suomalainen tulisijaosaaminen erityisesti lämpöä varaavien tulisijojen kohdalla on korkeatasoista. Nykyaikainen takkauuni hyödyntää oikein käytettynä 80 - 90 % polttopuun sisältämästä energiasta. Koska palaminen on tehokasta, on se myös puhdasta. Tulisijojen kehitys ei ole ulottunut pelkästään palamisprosessin hallintaan. Suomalaiset tulisijat ovat myös kauniita ja mallivaihtoehtoja löytyy sekä käyttötarkoituksen että ulkonäön suhteen runsaasti.
Tulisijan sijoittaminen ja valinta
Lämmityskäytön kannalta hyvä tulisijan paikka on keskellä rakennusta paikassa, josta lämpö pääsee esteettömästi leviämään joka puolelle. Toisenlainenkaan sijoittelu ei tosin estä tulisijan hyödyntämistä lisälämmönlähteenä. Mitä suurempi lämmitettävä tila on, sitä suurempimassainen ja tehokkaampi tulisija voidaan valita. Liian pientä tulisijaa joudutaan lämmittämään liikaa, jolloin sen käyttöikä lyhenee ja rikkoontumisriski kasvaa. Huonetilaan nähden liian iso tulisija taas maksaa enemmän ja huone tulee helposti tukahduttavan kuumaksi. Sopivasti mitoitettu takkauuni tarvitsee pakkaskautena pesällisen tai kaksi vuorokaudessa ja tila pysyy koko ajan melko tasalämpöisenä.
Takkauuni yleisin
Takkauuni on yleisin uusiin omakotitaloihin tuleva tulisijatyyppi. Tämän hankkii yksin tai leivinuunilla varustettuna noin 90 % rakentajista. Varaava takkauuni painaa tuhannesta kilosta ylöspäin, perustuuhan varauskyky nimenomaan sen suureen massaan. parhaimmillaan takkauunien hyötysuhde on 80 - 90 %.
Leivinuuni tulee vajaaseen puoleen uusista omakotitaloista. Yleisimmin se on liitetty takkauuniin, mutta myös erilliset leivinuunit ovat suosittuja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puuliesi tulee noin joka kymmenenteen uuteen taloon, avotakalla talonsa varustaa enää alle 5 % rakentajista.
Pintamateriaaleissa runsaasti vaihtoehtoja
Tiilitakka joko puhtaaksimuurattuna (eli tiilipinnalla) tai rapattuna/maalattuna on lähes joka toisen rakentajan valinta. Tiilestä syntyy hyvinkin monimuotoisia ja eläviä muotoja. tiilitulisijoja on saatavana myös valmiina tarvikepaketteina, jossa on mukana kaikki tarvittavat materiaalit valmiiksi muotoon leikattuja tiiliä myöten. Tiilitulisijan valinneet perustelevat valintaansa usein ulkonäöllä, lämmityskyvyllä ja edullisella hinnalla.
Vuolukivi on vakiinnuttanut asemansa tulisijamateriaalina, siihen päätyy vuosittain noin 30 % rakentajista. Vuolukivitulisijat ovat suosittuja paitsi kotimaassa, myös merkittävä vientituote. Niissä ostajia viehättää paitsi ulkonäkö, myös lämmityskyky, korkeaksi koettu laatu ja nopea asennus - asentaja pystyttää tulisijan tyypillisesti päivässä.
Keraamiset tulisijat ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan, niihin päätyy jo joka neljäs rakentaja. Suosituimpia ovat olleet erilaiset perinteisten kaakeliuunien muotokieltä hyödyntävät tyypit, mutta nyttemmin mallistot ovat kehittyneet myös modernimpaan suuntaan. Ulkonäkö ja laadukkuus ovat näissäkin tyypillisiä valintaperusteita, mutta keraamista pintaa arvostetaan myös sen helpon puhdistettavuuden vuoksi.
Lämmityslaite ratkaisee pitkälti hormin valinnan
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 10.12.2013 15:33
Savuhormi on osa rakennusta. Se vaikuttaa julkisivuun ja perustuksiin ja toisaalta tulisijan asennus vaikuttaa hormin sijaintiin, joten hormi tulee mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuspiirustuksissa ilmoitetaan sijainnin lisäksi hormin koko ja korkeus sekä poikkileikkaus ja toteuttamistapa. Hormin valintaan vaikuttavat paino, hinta, työpanos, paloturvallisuus ja ulkonäkö. Suunnittelussa yleensä pyritään siihen, että kaikki tulisijat voidaan keskittää samalle alueelle, jolloin voidaan rakentaa yksi piippu.

Muurattu tiilipiippu
Tiilipiipun rakentajat perustelevat valintaansa mm. piipun lämmönvarauskyvyllä, hormikanavien riittävyydellä ja tunnettavuudella. Noin joka kolmas uudisrakentaja tekee piippunsa tiilestä. Tiilipiipusta ja tiilisestä tulisijasta saakin hyvännäköisen kokonaisuuden, oli sitten yhdistelmä puhtaaksimuurattu tai rapattu. Se on myös edullinen, jollei työkustannuksia oteta huomioon. Monikanavainen ratkaisu tekee usein tiilipiipusta rakentajan ainoan vaihtoehdon. Tiilet muurataan lämpimän tilan osalta umpitiilestä ja laastina käytetään saviuunilaastia sekä jälkisaumausta. Kylmään yläosaan käytetään muurauslaastilla muurattavaa säänkestävääreikätiiltä. Reikätiilillä ja muurauslaastilla voidaan toki tehdä hormisto alhaalta asti, mutta silloin menetetään osa hormin lämmönvarauskyvystä.

Elementtihormi
Elementtihormeja löytyy eri valmistajilta. Elementtihormi koostuu harkkokuoresta ja keraamisesta sisäputkesta. Lämpöeristys on tehty joko eristeellä tai ilmaraolla. Hormit ovat helppoja koota, ja ne voidaan asentaa myös itse. Harkkoelementit muurataan valmistajan suosittelemalla laastilla, sisäputket omalla, tulenkestävällä laastillaan. Sisäputkiin on mahdollista saada erilaisia liitosputkia ja osia, mutta usein rakentaja joutuu teettämään oikean kokoisen adapterin liittäessään lämmityslaitetta hormistoon.
Elementtien ja liitososien lisäksi hormipakettiin valitaan tarvittavat lisäosat kuten nokiluukut, savupellit, yläosan pellityssarja ja sadehattu. Yli puolet rakentajista valitseekin juuri tämän takia harkkoelementtipiipun. Myös paloturvallisuus ja edullisuus vaikuttivat suuresti valintaan. Elementtipiippu ei tarvitse suurtakaan paloturvallisuusväliä palaviin rakenteisiin. Valmistajien asennusohjeissa kerrotaan jokaisen hormimallin turvavälit, joita tulee noudattaa.
53 % uusista piipuista tehdään elementtiratkaisuna. Elementtipiippu sopii ratkaisuksi, kun on tarve yhteen tai kahteen kanavaan. Piippu voidaan rapata tai matalan pintalämpönsä vuoksi myös laatoittaa. Piiput toimitetaan yleensä pakettiratkaisuina tarvikkeineen, ja niitä myyvät rautakaupat.

Teräspiiput
Teräspiipun tärkeimmät valintaperusteet ovat keveys ja helppo asennettavuus. Ratkaisuksi se valitaan varsinkin silloin, kun piippu lähtee tulisijan päältä tai kun halutaan säästää muuten tilaa tai se tehdään jälkiasennustyönä. Hormin pinta on näyttävä ja huoltovapaa. Sen pinta voidaan pulverimaalata kaikkiin sävyihin tai tilata hormi RST-teräspintaisena. Hormi kootaan eristetyistä moduuleista, jolloin kaikki osat sopivat saumattomasti yhteen, kokoaminen on nopeaa ja piippu on heti valmistuttuaan käyttövalmis. Lisäksi teräshormisto antaa mahdollisuuden myös vaakavetoihin, jolloin lämmityslaitteen sijoituspaikan valinta on suhteellisen vapaata. Hormi soveltuu kaikkiin tulisijoihin, jolloin piippumalli valitaan tehon mukaan, ja se voidaan liittää lämmönlähteeseen päältä tai sivulta. Vesikaton läpivientikappaleet on valmistettu yleisimpien katevärien mukaisesti. Uutuutena voidaan hormistosta ottaa piippuun menevät hukkalämmöt talteen kiertoilmahormin avulla. Piipun päässä toimii kaksitehoinen puhallin, joka synnyttää savukanavaan paremman vedon. Lisäksi se tuo myös korvaavan ja esilämmitetyn ilman huoneistoon, jolloin tulisijalle saadaan piipun kautta korvausilma. Järjestelmä mahdollistaa samalla huonetilan nopean lämpenemisen myös varaavaa tulisijaa käytettäessä. Runsas 20 % rakentajista valitsee rautakauppojen kautta saatavan teräspiipun.

Valmispiippujen CE-merkinnät
Elementti- ja terässavupiippujen ja ?hormituotteiden kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä. Kilven pitää olla kiinni tuotteessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Valmissavuhormien uusi T-luokitus kertoo suoraan, miten kuumille savukaasuille tuote on tarkoitettu. Piippua harkittaessa onkin siis syytä miettiä, mitä polttoainetta käytetään ja millainen tulisija valitaan.
CE-merkintä kertoo savukaasujen enimmäislämpötilarajan. Merkinnän ollessa T 400 kaasujen maksimilämpötila on +400?C ja vastaavasti T 600 tarkoittaa 600 asteen enimmäislämpötilaa. Nokipalon kestävyys ilmoitetaan kirjaimella G, jonka yhteydessä oleva numerointi kertoo vaadittavan suojaetäisyyden palavaan materiaaliin millimetreinä. Suojaetäisyyden on kuitenkin oltava vähintään 20 mm. Nokipalon kestävyys on tutkittu johtamalla puolen tunnin ajan piippuun kaasua, jonka lämpötila on + 1000?C.
Paineluokka ilmoitetaan kirjaimella N. Tietyissä tilanteissa piippuun voi muodostua vettä, joten kilvessä on myös merkintä D, joka kertoo tuotteen olevan kondenssin kestävä.
Kirjain V puolestaan kertoo korroosionkestävyyden. Lisäksi arvokilvestä löytyvät hormiputken materiaalitiedot kirjaimen L yhteydessä.

Hormivalmistajia:
Sisäseinä- ja kattopinnoiteyritykset
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 29.11.2013 12:11

Tikkurila tarjoaa strategiansa mukaisesti kuluttajille ja ammattilaisille helppokäyttöisiä ja kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Lue lisää Tikkurilasta täältä.
Lisää artikkeleita...
- Ulko-ovi- ja ikkunayritykset
- Valitse juuri sinulle oikea jätevesijärjestelmä
- Talopakettitoimittajan arviointi
- Talopaketeista löytyy joka lähtöön
- Hybridijärjestelmä hyödyntää useita uusiutuvan energian lähteitä lämmityksessä
- Energiamääräykset ohjaavat lämmitysjärjestelmien valintaa
- Ilmanvaihtoratkaisun valinta
- Uudet säädökset suosivat puulämmitystä
- Vesikatto
- Rakennuttaminen














