Talotoimittajien artikkeleita
Kosteiden tilojen korjaus
Kylpyhuonekorjaus yleisimpiä remontteja
Kylpyhuonekorjaus on yksi yleisimpiä asunnoissa tehtäviä remontteja. Korjausten yhteydessä uusitaan tavallisesti ainakin pinnoitteet ja vesieristykset, mutta mitä vanhemmasta asunnosta on kysymys, sitä useammin myös rakenteisiin puututaan levyttämällä tai muuraamalla. 70-luvulla tai aiemmin rakennetuissa taloissa rakenteiden uusiminen kylpyhuoneen peruskorjauksen yhteydessä on jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla kun pinnat uusitaan, vaihtuvat usein myös kylpyhuonekalusteet, pesualtaat ja hanat. 55 % korjaajista uudistaa kylpyhuoneensa alle 3000 eurolla, 25 %:lla märkätilaremontti kustantaa 3000- 5000 €. Kylpyhuoneremonteista noin puolet tekee asukas itse, puolet palkattu ammattimies tai urakoitsija.
Rakenteet turvallisiksi ja kestäviksi
Asunnon yhteyteen rakennetut pesutilat ovat nykyaikaisen asumisen välttämättömyyksiä, mutta samalla rakennusteknisesti haastavia. Aikanaan märkätiloja rakennettaessa ei vedeneristysten kanssa oltu aina niin tarkkoja kuin nyt, joten vanhoissa asunnoissa löytyy tässä suhteessa usein korjattavaa. Havaitut vauriot edellyttävät ilman muuta korjaustoimenpiteitä, mutta hyvä hetki asian tarkistamiselle on myös silloin, jos kylpyhuoneeseen muutenkin mietitään kasvojenkohotusta. Pieni purkaminen ennen lopullista remonttisuunnitelmaa ei uusittavien pintojen kohdalla haittaa, mutta voi säästää tulevaisuudessa esiin putkahtavilta suuremmilta ongelmilta.
Nykyään vedeneristysvaatimuksista säädetään tarkkaan jo rakennuslaissa. Huolellinen remontoija noudattaa ohjeita tietysti ilman muuta, mutta määräyksillä on haluttu vielä varmistaa, että ratkaisut toteutetaan kunnolla kaikissa tilanteissa.
Kosteiden tilojen seinien runkomateriaaleista turvallisimpia ovat massiiviset kivimateriaalit kuten betoni, tiili, kevytsoraharkko tai kevytbetoniharkko. Nämä eivät 
yksistään vesivahinkoja estä, mutta rajaavat ne pienemmiksi ja helpommin korjattaviksi. Rakennuslevyt ovat korjaajalle helppoja käyttää ja ne eivät myöskään paksunna alun perin levyllä toteutettua seinää. Tästä syystä ne ovat saneerauskohteiden märkätiloissa edelleen käytetympiä kuin massiivikiviseinät. Suositeltavin levyvaihtoehto on vedenkestävä kuitusementtilevy, mutta myös kipsilevyä käytetään yleisesti. Jos kipsilevyyn päädytään, kannattaa ainakin suihkun kohta toteuttaa paremmin kosteutta kestävästä materiaalista. Keraaminen laatta painaa melkoisesti, joten tukevuuden varmistamiseksi väliseinärangat on syytä asentaa 400 mm:n välein. Suoruudeltaan ja kosteudenkestävyydeltään teräsrangat ovat puisia parempia.
Vedeneristys ja kaadot on tehtävä huolella
Sekä seinät että lattiat on vesieristettävä alustana käytettävästä materiaalista riippumatta. Suurin rasitus kohdistuu lattiaan, joten sen vedeneristys tehdään kaikkein järeimmäksi. Lattian vedeneristys voidaan tehdä käyttämällä itseliimautuvaa bitumimattoa, vedeneristysmuovimattoa tai levitettävää vedeneristysmassaa, joka voidaan vahvistaa kuitukankaalla. Erityisen huolella on eristettävä lattian ja seinän liittymäkohta, lattiakaivon ympärys sekä läpiviennit. Lattian vedeneristys nostetaan yleensä 10 - 15 senttiä seinän päälle, jolloin tilaan syntyy vedenpitävä kaukalo. Koska markkinoilla on erilaisia vedeneristystuotteita ja niitä käytetään hieman toisistaan poiketen, tulee käyttöohjeisiin tutustua ennen töihin ryhtymistä.
Ennen vedeneristystä on veden kulkeutuminen viemäriin varmistettava lattian riittävällä kaadolla. Sopiva kaato on 1:50, eli metrin matkalla lattia viettää kaksi senttimetriä.
Toimiva pesuhuone on pääosan ajasta kuivana
Ilmanvaihto on oleellinen osa kosteusvarmaa märkätilaratkaisua. Vesieristys turvaa rakenteet käytön aikaiselta rasitukselta, mutta vasta tilojen kunnollinen kuivatus käytön jälkeen takaa niille pitkän käyttöiän. Jos mahdollista, kylpyhuoneen poistoventtiiili tulee sijoittaa lähelle suihkutilaa. Painovoimaista Ilmanvaihtoa voi lisäksi tehostaa venttiiliin asennettavalla sähköisellä tuulettimella, mutta vielä parempi vaihtoehto on huippuimuri tai koko talon kattava koneellinen ilmanvaihto. Paras ilmanvaihtojärjestelmä on sellainen, joka toimii ilman erillistä päällepanoa ja jota käyttäjän ei tule houkutus sulkea ja unohtaa pian kokonaan käytöstä.
Lattialämmitys on paitsi mukavuustekijä, myös oivallinen apu märkätilojen kuivattamisessa. Sähköisiä järjestelmiä on saatavilla sekä betoniin upotettavina kaapeleina että ohuina laatan alle asennettavina elementteinä. Laatoituksen yhteydessä lattialämmityksen asentamista kannattaakin vakavasti harkita, jollei sellaista ennestään pesutilassa ole.
Valmiissa kylpyhuoneessa suihkukaappi tai -seinä vähentävät rakenteille aiheutuvia riskejä, koska ne pitävät roiskeet aisoissa. Ensiksi mainittu on tässä suhteessa luonnollisesti parempi, koska vedet voidaan ohjata umpialtaasta suoraan viemäriin. Suihkukaapin tai seinän avulla koko tilan käyttömukavuus paranee, kun wc-paperi ei ole aina märkänä suihkussa käynnin jälkeen?
Keraaminen laatta valtapinnoite
Kosteiden tilojen seinä- ja lattiapinnoissa käytetään nykyisin enimmäkseen keraamista laattaa. Laatta on näyttävä ja kestävä materiaali ja valikoimaa riittää todella runsaasti, tehtiinpä valintaa sitten vaativan sisustussilmän tai kukkaron ehdoilla. Laatan hyviksi ominaisuuksiksi on luettava myös sen helppo puhdistettavuus, kova ja kiiltävä pinta ei ime likaa ja kestää hyvin erilaisia pesunesteitä ja kemikaaleja. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa saumoista. Saumat likaantuvat helposti, varsinkin vaaleissa sävyissä se myös näkyy hyvin. Ongelmaa kuitenkin voidaan vähentää käyttämällä saumasuojaa, jo likaantuneille saumoille taas löytyy erityisiä puhdistusaineita. Kumpiakin saa hyvin varustetuista alan liikkeistä.
Muovimatto tai kostean tilan tapetti olivat takavuosina suosittuja pinnoitteita märkätiloissa, jonkin verran niitä käytetään vieläkin. Korkealaatuinen, märkätiloihin tarkoitettu muovimatto toimii sekä vedeneristeenä että pintana. Huolellinen toteutus valmistajan ohjeiden mukaan on muovimateriaalinkin kohdalla toimivuuden edellytys.
Kalusteiden on kestettävä kosteutta
Kalusteiden kosteudenkestävyyteen kannattaa märkätiloissa kiinnittää erityistä huomiota. Kosteudenkestävästä levystä valmistettu kaapistorunko on turvallinen valinta, ovimateriaaleista parhaiten kosteutta kestävät massiivipuiset ja korkeapainelaminaatista valmistetut ovet. Myös metallista tehdyt kalusteet ovat kestäviä. Kosteiden tilojen kalusteet ripustetaan suoraan seinälle, reilusti irti lattiasta, jotta lattialla liikkuva vesi ei pääse vahingoittamaan kalusteiden runkoja.
Pesutilojen saniteettikalusteiden materiaalina on yleisimmin helppohoitoinen posliini, mutta myös näyttävät valumarmorista tai emalista valmistetut altaat ovat viime vuosina yleistyneet.
Pesuhuoneiden kriittisiä mittoja ja ohjeita
- Suihkutilan ohjeellinen leveys 900 - 1000 mm (minimi 800 mm). Mielellään kaksi erillistä suihkua. Kahden suihkun tilan leveys minimi 1500 mm.
- WC-istuimen vaatima tila leveyssuunnassa 800 mm, syvyyssuunnassa 1200 mm. WC on hyvä sijoittaa kokonaan omaan ovelliseen tilaan.
- Pesualtaan ja pöydän korkeus 800 - 900 mm. Perheen pienimmille erillinen tukeva koroke tai altaan sijoitus alemmaksi.
- Peilin sijoitus perheen pienimmän aikuisen ehdoilla. Peilin alareuna mielellään jo rinnan korkeudelle.
- Lasten kannalta on parasta, jos peili on iso ja alkaa heti altaan pinnan tasolta ylöspäin.
