• Tulosta

Korjauksella asumisen laatua

Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat ulkonäön ja viihtyvyyden parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimivuus, 60-70 % remontoijista perustelee hankettaan yhdellä tai useammalla edellä mainituista. Kosteus-, home- tai muu rakenteissa ilmennyt vaurio on   taustalla noin 20 %:ssa tapauksista. Neljännes omakotitalon peruskorjaajista mainitsee tavoitteekseen myös energian säästön. Viimeksi mainittu tulee luultavasti kasvamaan, sillä lämmitysenergian kallistuessa esim. uuden kattilan, parempien ikkunoiden tai lisäeristyksen hankintakustannukset ovat kuoletettavissa entistä nopeammin.

Asunnon rakennusajankohdan vaikutus näkyy yleistä korjausaktiivisuutta nostavana asiana noin 20 - 30 vuoden ikään asti, tasaantuen tätä vanhemmassa kannassa. Korjauksien keskimääräinen laajuus sensijaan vaihtelee vielä yli 30 vuotiaissakin ikäluokissa: esimerkiksi 70-luvun asunnossa sisäremontin yhteydessä yleensä vain pinnoitetaan vanhat seinät, 50-luvun taloissa seiniä jo usein puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi.

Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asukkaasta itsestään.  Korjauskynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan halu että valmiudet: osa perheistä pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uutta vastaavassa kunnossa ja nauttii nikkaroinnista, toiset taas sietävät asuntonsa rispaantumista hyvinkin pitkään teettäen lähinnä vain pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.

Pienin askelin tai isoin harppauksin

Suomen miljoonasta omakotitaloudesta noin 400 000:ssa tehdään vuosittain korjauksia, rivi- ja kerrostaloasunnot mukaan lukien jo 750 000:ssa kodissa remontoidaan. Asunnoissa tehtävien korjausten laajuus vaihtelee tuhannen euron pintaremontista kymmenien tuhansien peruskorjaukseen. Keskimäärin remontti maksaa noin 4000 euroa. Keskiarvoa nostavat isot peruskorjaukset, sillä  70 % korjauksista jää kustannuksiltaan alle 3000 euron. Tavallisin korjaus on joko "kevyt" pintaremontti tai se kohdistuu vain johonkin määrättyyn osaan asuntoa.  Keskimääräinen laajahko peruskorjaus maksaa  17 000 euroa, mutta joukkoon mahtuu jopa uuden talon rakentamiskustannukset ylittäviä, usean sadan tuhannen euron arvoisia projekteja.

Pienin askelin tai kertärysäyksellä tehtäville peruskorjauksille löytyvät kummallekin perusteensa. Sopivaan korjausstrategiaan vaikuttaa sekä henkilökohtaiset mieltymykset että rakennuksen peruskunto. Moni haluaa muuttaa uuteen tai muuten hyväkuntoiseen asuntoon siitä syystä, ettei mitään remonttia tarvitse tehdä. Strategia toimii pitkään hyvin, etenkin jos talon huollosta huolehditaan säännöllisesti. Tämän tien päässä häämöttää kuitenkin aina lopulta iso korjaus. Toinen vaihtoehto on jatkuva ylläpitoluonteinen remontoiminen. Asunnon eliniälle laskettuna viimeksi mainittu vaihtoehto on yleensä edullisempaa, sillä esim. pelkkien pinnoitteiden uusiminen on halvempaa kuin syvemmälle edenneiden vaurioiden korjaus.

Jos lähtökohtana on jo peruskorjauskunnossa olevan rakennus, merkitsee sen pikkuhiljaa tapahtuva omatoiminen remontoiminen pahimmillaan vuosien asumista työmaan keskellä. Asumismukavuuden kannalta kerralla toteutettu suuri peruskorjaus voi tässä tapauksessa puolustaa paikkaansa suuremmista rahoitus- ja työkustannuksista huolimatta.

Kotitalousvähennys madaltaa korjauskynnystä

Pienin tai hieman suuremminkin askelin tehtävään korjaustoimintaan kannustaa myös ulkopuolisilla teetetyistä remonttitöistä saatava kotitalousvähennys. Yritykselle maksetusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta voi vähentää kotitalousvähennyksenä 60 %, vähennyksen enimmäismäärä henkilöä kohti on 3 000 €/hlö vuodessa. Kumpikin puolisoista voi tehdä kotitalousvähennyksen myös erikseen, jolloin samaan asuntoon kohdistuva vähennyksen enimmäismäärä on 6 000 € vuodessa. Tällöin kysymys on työkustannusten osalta jo noin 10 000 euron remontista. Jos kustannukset jaetaan kahdelle vuodelle, voi täydet vähennykset saada vielä lähes 12 000 euron työkustannuksista. Kotitalousvähennys helpottaa erityisesti niiden talouksien remonttipäätöksiä, joilla ei itsellä ole halua, aikaa tai taitoa kunnostustöihin.