Kivitalopaketit
Hybridilämmitys on tätä päivää
Energian kallistuessa monet rakentajat joutuvat miettimään, mikä on heille oikea ratkaisu. Tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida, ja kuitenkin se täytyisi ottaa huomioon kustannussuunnitelmaa tehtäessä. Maksoi energia sitten mitä tahansa, taloa on kuitenkin lämmitettävä. Nykyaikaiselta lämmitysjärjestelmältä vaaditaan paitsi alhaista energiakulutusta ja edullisia käyttökustannuksia, myös helppohoitoisuutta, huolettomuutta sekä mahdollisuutta hyödyntää muita energialähteitä. Energiatalous ei yksin kata lämmitysjärjestelmää, vaan siihen kuuluu talon koko energiatalous lämpöeristeineen ja rakennuskomponentteineen. Matalaenergiataloissa onkin siis huomattavasti alhaisemmat lämmityskustannukset. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään eri lämmitysvaihtoehtojen perusteita.
Lämmitysjärjestelmän valinta
Pientalon lämmitysjärjestelmää valittaessa päätetään kahdesta asiasta,lämmitysenergiantuotantotavasta ja lämmön jakojärjestelmästä. Käytetyimpiä lämmön tuotantotapoja ovat sähkö, kaukolämpö, maalämpö, puu ja öljy. Lämmön siirtoon ja luovutukseen taas käytetään joko kiertovesijärjestelmää tai ilmakiertoa, tai vaihtoehtoisesti lämpö tuotetaan huonetilassa sähkövastuksilla ja/tai tulisijalla. Kiertovesijärjestelmä asennetaan noin 72 %:in ja huonekohtainen lämmitys noin 28 %:in uusista omakotitaloista. Lämmön tuottomenetelmästä riippumatta ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on lattialämmitys.
Lämmitysjärjestelmän valinnassa kiinnitetään huomiota mm. huolettomuuteen ja asumismukavuuteen, taloudellisuutta taas puntaroidaan käyttö- ja investointikustannuksia vertaamalla. Myös ympäristöystävällisyydellä, terveellisyydellä ja omilla aikaisemmilla asumiskokemuksilla on merkitystä. Joissain tapauksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönlähteen vaihtamisen helppous, jos esim. elämäntilanne, lämmityspolttoaineiden saatavuus tai hintasuhteet muuttuvat alkuperäisestä.
Usein mainittu tekijä eri lämmitysvaihtoehtojen vertailussa on teknisen tilan tarve. Lämmityskattilan, kiertovesivaraajan ja polttoainesäiliön vaativia järjestelmiä varten täytyy taloon varata muutama neliö tilaa. Tilanteesta riippuen näille tiloille voidaan laskea erilaisia hintoja. Pienessä, yksitasoisessa talossa lisäneliöt voivat tuntua kalliimmilta kuin esim. kellaritaloissa, joissa tekninen tila syntyy lähes itsestään. Tilaa suunnitellessa on hyvä muistaa, että lämmitysjärjestelmä voi myös täysin vaihtua tilanteiden muuttuessa.
Kuva: Öljyalan Palvelukeskus
Rinnakkaiset ratkaisut täydentävät toisiaan
Tyypillinen uusi 150 m2:n omakotitalo kuluttaa huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen vuodessa noin 20 000 kWh:n edestä energiaa. Tämän tuottamisessa jättäydytään harvoin yhden kortin varaan, sillä lähes joka talosta löytyy päälämmitysjärjestelmän lisäksi myös muita lämmitysmahdollisuuksia. Yleisin lisälämmönlähde on varaava tulisija, mutta lämmitysjärjestelmää täydentämään hankitaan myös usein ilma- tai poistoilmalämpöpumppu. Viimeksi mainituilla voidaan tuottaa osa rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä joko ulkoilmasta tai ilmanvaihdon poistoilmasta kompressoimalla. Ottamalla lämpö talteen koneellisesta poistoilmasta saadaan karkaavasta lämmöstä hyödynnetyksi 30–50 %, joten koko talon energiankulutukseen sen vaikutus on 10–17 %.
Lämmitysjärjestelmien kustannusvertailu
Suoranaista lämmityskustannusten keskinäistä hintavertailua on vaikea tehdä.Vaikuttavia tekijöitä ovat talon energiataso, energian hintakehitys, haluttu automatiikka, valittavana olevat lämmitys-, rinnakkais- ja lämmönsiirtojärjestelmät sekä huoltotyöt. Lisäksi arvioon vaikuttaa asennus- ja huoltotyöt. Käytännössä suuria eroja eri talojen energiakulutuksessa syntyy myös asukkaiden toiminnasta. Lämpimän käyttöveden ja lämmöntarve vaihtelee perheestä riippuen. Esim. jo yhden asteen pudotus keskimääräisestä huonelämpötilasta, merkitsee 5 %:n säästöä lämmityskuluissa lämmityskauden aikana.
Tämän päivän lämmitys on hybridilämmitystä
Hybridijärjestelmässä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen energiantuottamiseen ympäristöystävällisesti. Tämä tarkoittaa useamman eri energiamuodon hyväksikäyttämistä lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseksi hyödyntämällä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Eri vuoden aikoina ja sääolosuhteissa käytetään siis sitä lämmitysmuotoa, mikä on edullisin. Järjestelmään kuuluu myös tehokas ilmanvaihtolaitteisto, jolloin poistoilman lämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisemman hyvin. Lisäksi järjestelmä varustetaan hybridivaraajalla.
Öljylämmityksen hybridijärjestelmässä osana on aurinkoenergia, joka tuottaa lämmön huhti–syyskuun aikana. Silloin kun aurinko ei tarpeeksi tuota energiaa, mutta pakkasta on enintään 20 astetta, lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpumpulla. Kovimmilla pakkasilla käytetään öljylämmitystä. Sähkölämmityksessä toimintaperiaate on sama, mutta kylmimmän ajan lämmitys tapahtuu sähköpattereilla tai ilmavesilämpöpumpun vastuksen avulla. Pellettilämmitys on puulämmitysmuodoista helpoin automatisoida toimimaan hybridijärjestelmään.
