• Tulosta

Ulko-ovi tarkoittaa muutakin kuin suljettavaa aukkoa, josta kuljetaan sisään ja ulos. Ulko-ovea käytetään omakotitaloissa paljon, joten sen tulee olla kestävä, turvallinen ja helppo­käyttöinen ja sen pitää eristää mahdollisimman hyvin lämpöä. Samalla ovi on talosi käynti­kortti. Tyyliin sopiva ja laadukas ovi on julkisivun näyttävä yksityiskohta, joka tervehtii vie­raita ja pitää kutsumattomat henkilöt ulkopuolella. Ulko-ovea voidaankin pitää yksityisyy­den rajana.

Oven valinta

Vaikka ulkonäkö onkin suurimpia valin­taperusteita ovelle, ei pidä unohtaa sen turvallisuutta. Ulkonäöltään kestävän nä­köinen ovi vähentää jo sinällään murto­riskiä, mutta oven rakenteenkin täytyy kestää luvattomat aukaisuyritykset. Sara­noiden pitää olla riittävän vahvat ja suo­jatut. Lukkorungon, kielen ja karmin vas­takappaleen on oltava tarpeeksi vahvoja ja mieluimmin murtosuojalla varustettu­ja sekä lukkopesien ajanmukaisia ja tur­va-avaimella varustettuja. Lisäksi on hyvä asentaa turvalukko ja ketju.

Oven laatu takaa myös suoruuden. Ulko-ovet ovat useimmiten liimapuu­runkoisia, muotoon puristettuja ja mit­tatarkkoja ovia, jotka on varustettu alu­miinijäykisteellä. Nämä asiat takaavat ovilevyn toimivuuden ja suorana pysymi­sen sekä vaikuttavat myös helppokäyt­töisyyteen. Samoin ”käteen sopivat” pai­nikkeet ja kääntönupit sekä riittävä oven koko helpottavat jokapäiväistä oviaukos­ta kulkua. Ennen kaikkea oven huolelli­nen ja oikea asennus takaa oven moit­teettoman toimivuuden vielä vuosien­kin päästä.

Oven täytyy myös eristää ääniä ja pi­tää lämpö sisällä. Kunnollinen ovilevy on eristetty sisältä polyuretaanilla ja lasi­aukossa on kolminkertainen lämpölasi. Myös ovilevyn hyvät tiivisteet ovat läm­mönpitävyyden perusasioita.

Mallisto

Ulko-ovia löytyy jokaiseen makuun ja tyyliin useimmiten jo valmiista mallistois­ta. Oven voi myös teettää haluamakseen puusepäntyönä. Ovi voi olla puu- tai jalo­puupintainen tai maalattu, sen voi varus­taa ikkunalla tai se voi olla massiivinen umpiovi. Pinta voi olla sileä tai leikkauk­silla koristeltu, valikoimaa löytyy todel­la runsaasti. Ulko-oven ei myöskään tar­vitse olla perinteisesti avautuva, sillä va­likoimista löytyy myös liuku- ja jopa kippimekanismilla toimivia ovia. Ulko-ovi on aina tehdasvalmiste tai ammattilaisen kä­den työ, ulko-ovea ei siis kannata lähteä itse tekemään. Talossa on ulko-ovia vä­hän, joten kokonaiskustannuksissa oven hinta ei muodosta suurta erää.

Oven standardimitoituksena on yleensä pääovessa 10 x 21, joka tarkoit­taa oven asennusaukon kokoa. Tällöin tarkat karmimitat ovat 990 mm x 2090 mm. Usein pääovet on lisäksi varustettu ns. vasikalla, joka leventää kulkuaukkoa ja helpottaa esim. suurien huonekalujen kuljetuksia. Vasikka voi olla myös kiinteä, jolloin sillä on vain ulkonäöllinen ominai­suus. Nykyään varsinkin umpinaisiin pää­oviin asennetaan usein ovi-ikkuna oven yläpuolelle.

Varaston, terassien ja puutarhaovien yleisin koko on 9 x 21, tätä pienempiä ovikokoja ei ulko-ovissa kannata käyt­tää. Joissakin tapauksissa voidaan kuiten­kin käyttää oven korkeutena myös 19:ä. Parveke- ja puutarhaovet valitaan yleen­sä vieressä olevan ikkunan mukaisik­si, jolloin ovien lasituskorkeus ja -asema ovat samat kuin ikkunoissa. Näin ne su­lautuvat parhaiten julkisivun ulkonäköön. Se, valitaanko yksi- vai kaksilehtinen ovi, riippuu tilasta ja halutusta lämmön- ja ää­neneristävyydestä.

Ulko-ovet toimitetaan peruspakettei­na, joissa on karmi kynnyksineen, ovile­vy ja lukkorunko sekä heloitusporauk­set. Oven hinta on halvimmillaan rei­lut parisataa euroa ja kalleimmat, yleen­sä teetetyt ovet, maksavat jopa tuhansia euroja. Asennukset kuuluvat yleensä li­sähintaan. Oven kätisyys valitaan avau­tumissuunnan mukaan. Esim. oikeakäti­nen ovi tarkoittaa sitä, että kun seisom­me oven edessä ja vedämme sitä auki it­semme suuntaan, ovat saranat oikealla ja tartumme oikealla kädellä painikkeeseen tai ripaan.

Lukot ja helat

Rakentamis- ja vakuutusmääräykset an­tavat selvät ohjeet oven minimivarus­telusta. Ovi tulee varustaa lukolla, jon­ka saa sisäpuolelta aina auki ilman avain­ta joko vääntönupista kääntämällä tai painikkeesta painamalla. Näin turvataan ulospääsy esim. tulipalon sattuessa.

Lisäksi Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto suosittelee ovien varustamista turvalu­kolla ja murtosuojauksella. Lisäksi suo­situs koskee parvekeovien varustamista lukittavalla pitkäsalvalla tai turvalukolla.

Avainpesä valitaan oven ulkonäön ja painikkeen perusteella. Yleisimmät pinta­materiaalit ovat kromaus, messinki, maa­laus tai oksidointi. Avaimeksi kannattaa ottaa turva-avain, joka on symmetrinen ja sarjoituksiltaan valvottu tuote. Kaik­ki talon ulko-ovet voidaan sarjoittaa sa­mankeskisiksi jolloin käyttö on helppoa eikä sopivaa avainta tarvitse arvuutella nipusta.

Painikkeiden ja ripojen täytyy olla riit­tävän avaria, jotta myös hansikkaan peit­tämä käsi mahtuu vaivatta oven ja otti­men väliin. Painikkeiden tulisi olla myös omalla jousella varustettuja, jolloin saa­daan enemmän käyttömukavuutta ja sa­malla lukon käyttöikä pitenee.

Muita ulko-oven varustuksia ovat kir­jeluukku, ovisilmä, avoinnapitolaitteet ja salvat sekä ovensulkijat. Myös erilai­set sähkölukot ja elektroniset hälyttimet ovat tämän päivän turvallisen ulko-oven varusteita. Hintaa oven perusvarusteille kertyy helposti vähintään 150 €.

Huolto

Ulko-ovet vaativat enemmän tai vähem­män huoltoa valinnasta riippuen. Jalopui­set ovet tarvitsevat jalopuuöljykäsitte­lyn vähintään kerran vuodessa, kun taas maali- tai alumiinipintaisille oville riittää yleensä lianpuhdistus.

Saranat, lukkorungot ja avainpesät on hyvä voidella vuosittain, samoin kannat­taa tarkistaa heloitusten ja saranoiden ruuvien kireys. Mahdollinen ovien säätö tehdään tarvittaessa. Maalatut ovet huol­tomaalataan jo ennen kuin vanha maa­li alkaa hilseillä.