Sauna, rakas sauna
Sauna rakennetaan rakkaudella. Tämän päivän saunat ovat viihtyisiä rentoutumiskeitaita, joihin panostetaan. Valaistuksella, lasiovella ja lasisilla seinillä sekä kauniilla, riittävän tehokkaalla kiukaalla saadaan lisätunnelmaa. Lauteet ovat lämpökäsiteltyjä ja sävyjä käytetään valkoisesta mustaan ja jopa kahden eri värin kombinaatioita. Mikään tila, kuten ei saunakaan, pysy kauniina ja houkuttelevana ilman hoitoa ja huoltoa.
Kuva: Harvia
Oikeankokoinen sauna
Sauna on meille kenties keittiön jälkeen se asunnon tärkein, lähes pyhä paikka. Omakotitalon saunan tulisi olla riittävän tilava, jotta koko perhe mahtuu kerralla löylyyn ja aikuinen mahtuu halutessaan myös loikoilemaan lauteilla leppeissä löylyissä. Perhesaunan tulisi olla 3–5 m² ja korkeutta yli 2 metriä.
Lauteiden mitoituksessa suositellaan ylimmän lauteen ja katon korkeuseroksi 100–110 cm. Kokonaissyvyyden olisi hyvä olla 100–120 cm, jolloin istumalauteen leveys olisi 60–80 cm ja jalkalauteelle jää tilaa 40 cm. Jalkalaude olisi hyvä saada kiuaskivien pintaa korkeammalle, jotta myös alaraajat saavat lämpöä.
Rakenteen suunnittelu ja toteutus
Saunan teknisen suunnittelun tärkeimpiä seikkoja ovat rakenteiden kunnolliset kosteuseristykset, oikeat pintarakenteiden materiaalit ja riittävän tehokas ilmanvaihto, sekä tietysti oikein mitoitettu kiuas.
Saunoja on erilaisia, mutta rakenteiltaan ne eivät eroa toisistaan paljonkaan, tosin eri runkomateriaalit johtavat hiukan eri rakenteellisiin lopputuloksiin. Rakennekerrokset riippuvat myös siitä, käytetäänkö eristeenä mineraalivillaa vai polyuretaania. Kaikki kosketuspinnat saunassa tehdään puusta.
Rakenne kosteutta kestäväksi
Nykyisin saunan seinien runkomateriaalina on usein tiili tai muu kivimateriaali.
Kiviseinän päälle voi klinkkerin kiinnittää sellaisenaan, tosin vedeneristystä ei saa unohtaa. Kiviseinän päälle koolattuun runkoon laitetaan ensin mineraalivilla min. 50 mm paksuudeltaan. Rungon päälle asennetaan höyrynsuluksi alumiinipaperi, joka limitetään saumoistaan noin 15 cm ja kaikki saumat teipataan huolellisesti. Kaikki saumat on hyvä kohdistaa koolauksen kohdalle, jolloin sauma pysyy kiinni. Paperin päälle asennetaan vielä tuuletusrimat pystyyn ja siihen pintalaudoitus. Jos halutaan pystysuuntainen paneelipinta, on pystyrimojen päälle tehtävä vielä vaakarimoitus.
Puurungon päälle saunan seinärakenne on hiukan yksinkertaisempi, koska ylimääräinen koolaus jää pois. Alumiinipaperi tulee suoraan seinärungon päälle, jonka jälkeen loput tehdään kuin kiviseinässäkin. Jos käytetään eristeenä pontattua uretaanilevyä, jossa on valmis alumiinipinta, rakenne on hiukan helpompi toteuttaa. Kiviseinän päälle levyt liimataan uretaanivaahdolla pohjastaan, joten erillinen koolaus jää pois. Levysaumat liimataan niin ikään uretaanilla. Puurunkoon uretaanilevyt kiinnitetään naulaamalla levyjen läpi koolaukseen. Saumojen päälle asennetaan alumiiniteippi. Kun kaikki pinnat on levytetty, tehdään rimoitus, jonka päälle tulee panelointi.
Muista asentaa lauteita varten seinään oikealle korkeudelle niiden kiinnitystä varten rungot paneelien alle.
Lattiat tehdään liki poikkeuksetta keraamisista laatoista ja työ toteutetaan samoin kuin muutkin kostean tilan lattiat rakentamalla kunnon vedeneristys ja huolehtimalla, että kaadot tulevat kohti lattiakaivoa. Lattialaatoitus nostetaan noin 15–20 cm seinälle, josta vasta aloitetaan seinien panelointi.
Listoitukset
Nykyään on saatavilla saunaan suunniteltu listoitussarja. Se sisältää paneelien kulmalistat, jolloin kulmista saadaan todella siistit paneeleiden katkaisupintojen jäädessä huulloksien alle. Lisäksi valikoimista löytyvät varjo- ja peitelistat sekä kaiteet ja lauteen eduspuut. Yleisimmät lista-aineet ovat kuusi ja tervaleppä.
Lauteet puusta
Saunan lauteet on yleensä toteutettu hyvin lahoa kestävistä, pienen lämmönjohtavuuden omaavista ja pihkattomista puulajeista. Kotimaisia vaihtoehtoja ovat vähäoksainen kuusi, sävykäs leppä tai vaalea haapa. Viime vuosina lauteisiin on tullut hyvin lahoa kestävä lämpökäsitelty puu. Lauteet käsitellään erityisellä täysin puuhun imeytyvällä laudesuoja-aineella tai jätetään kokonaan käsittelemättä. Seiniin tarkoitettua saunasuojaa ei lauteisiin saa käyttää.
Lauteiden runko on mahdollista tehdä mänty- tai kuusipuusta tai käyttää valmiita teräksestä tehtyjä lauderunkoja. Saunaan on mahdollista tilata myös mittatilaustyönä tehdyt muotolauteet tai jopa kokonaisia sisustuskokonaisuuksia valoista ja lauteista alkaen.
Kunnollinen ilmanvaihto
Hyvään saunaan kuuluu kunnollinen ilmanvaihto. Ilmanvaihto vaikuttaa oleellisesti myös kiukaan toimintaan ja löylyn laatuun. Uusiin omakotitaloihin tulee liki aina koneellinen ilmanvaihto, joka toimii lähtökohtana myös sähkösaunan ilmanvaihdon järjestämisessä. Sähkösaunassa tuloilmaventtiilille paras paikka on kiukaan päällä joko katossa tai seinässä vähintään 50 cm kiuaskivien yläpuolella. Näin kiukaasta tuleva kuuma ilma ja hapekas raitisilma leviävät tasaisesti löylyhuoneeseen. Poistoilmaventtiilin oikea sijoituspaikka on lauteiden alla kiukaan vastakkaisella seinällä noin 30 cm:n korkeudella lattiasta. Perhesaunassa ei yleensä poistoventtiiliä tarvita, sillä pesuhuoneessa oleva imu vetää saunan poistoilman oven alta. Saunan oven alareunaan jätetään tämän vuoksi 20–30 cm:n rako.
Saunan kiuas on saunomisen jälkeen hyvä jättää vielä jälkilämmölle noin tunnin ajaksi, jotta sauna lähtee kuivumaan. Koneellista ilmanvaihdon tehokkuutta kannattaa nostaa saunomisen ajaksi.
Puulämmitteisen saunan tuloilmaventtiili voidaan sijoittaa kiukaan lähettyville esimerkiksi lattiaan.
Huolimatta siitä mikä on korvausilmaratkaisu, saunan seinän yläosassa on hyvä olla kuivattamista varten poistoilmaventtiili tai räppänä, joka avataan heti saunomisen päätyttyä ja pidetään auki aina silloin, kun saunaa ei käytetä.
Kiuas on saunan sydän
Löylyhuoneen tilavuus määrää kiukaan koon. Jos saunassa on paljon ns. kylmää, eristämätöntä pintaa eli lasi-, kaakeli- tai kivipintaa, vaatii sauna suurempitehoisen kiukaan, sillä ne lisäävät energian kulutusta. Nyrkkisääntö on, että yksi neliömetri eristämätöntä pintaa, lisää 1,2–1,5 m³ saunan tilavuuden lisäystä, kun kiukaan sopivaa tehoa lasketaan. Jos saunassa on lasiseinä tai -ovi tai laattapintaa eristetyllä alustalla, käytetään kerrointa 1,2. Hormien ja muurien vaikutus lasketaan kertoimella 1,5. Mitä paremmin saunan seinät ja katto on eristetty, sen pienempi on energian tarve. Saunan tilavuus lasketaan kertomalla huoneen korkeus sen leveydellä ja pituudella. Kiukaissa on usein mainittu saunan minimi- ja maksimikoko.
Esimerkki: Sauna on 2,5 x 2,0 metrin kokoinen ja korkeus lattiasta kattoon on 2,3 metriä ja lasiseinää on 3 m². Saunan todellinen tilavuus = 2,5 x 2,0 x 2,3 = 11,5 m³. Tähän lisätään 3 m²:n lasipinnan vaikutus eli 3 m² x 1,2 = 3,6 m³, joten kiukaan tehon valinnassa tilavuutena huomioidaan 11,5 m³ + 3,6 m³= 15.1 m³. Saunan todellinen tilavuus määrää aina kiukaan maksimitehon. Todellisen tilavuuden perusteella saunaan riittäisi 9 kW kiuas, mutta lasipinnan vuoksi paremmin sopisi 10,5 kW kiuas. (Lähde: Tulikivi, www.tulikivi.fi)
Seuraava taulukko on tehty sähkökiukaalle, mutta sitä voidaan soveltaa myös puukiukaan valinnassa. Maksimitilavuuksia voidaan suurentaa noin 20 %, jos kiukaassa on paljon kiviä. Isosta kivimäärästä on myös se etu, että löyly riittää paremmin myös alhaisemmissa lämpötiloissa.
Lue lisää sopivan kiukaan valinnasta: Kiuas on saunan sydän
Saunan kunnossapito
Uusikaan sauna ei pysy kauan kunnossa, ellei sitä huolleta. Yksinkertainen ohje on nostaa saunomisen jälkeen lauteet kyljelleen kuivahtamaan. Saunassa oleva suihku helpottaa saunan puhtaanapitoa. Kerran vuodessa olisi hyvä myös suojakäsitellä lauteet ja paneelit.
Saunan puupintojen pintakäsittely on nopea toimenpide. Lauteissa ja paneeleissa käytetään käsittelyyn tarkoitettuja aineita ja kumpaankin on omat aineensa. Saunasuoja-aineet muistuttavat vesiohenteista lakkaa tai vaaleata liimaa ja niitä sivellään vain kerran löyly-, pesu- ja pukuhuoneen kattoon ja seiniin.
Lauteissa käytettävä suoja on kostumista ja likaantumista hidastava öljy, joka imeytyy puuhun jättäen siihen pehmoisen pinnan.
