Järjestä suunnitelmiisi aikataulu
Remontoitaessa vanhaa tulee usein eteen viemärien, vesijohtojen, ilmastoinnin, lämmönjakojärjestelmien ja kalusteiden uusiminen. Usein vanhat putkivedot vain jätetään paikoilleen ja uudet viedään sieltä, missä se on järkevintä. Jos vanhoja rakenteita ei aukaista, lähes ainoaksi vaihtoehdoksi jää putkiston osalta pinta-asennus. Ilmastointikanavien asennus voi tuottaa päänvaivaa, mutta ammattilainen saa kaiken kohdalleen. Mikäli taloa laajennetaan, eivät toimenpiteet laajennuksen osalta eroa uudisrakentamisesta, jolloin suunnitelmien teko on helpompaa kuin jo olemassa olevien rakenteiden kohdalla.
Kalustesuunnitelma ennen LVI-suunnitelmaa
Remontoitaessa keittiötä tai kylpy- ja kodinhoitohuonetta tulee hyvin usein eteen myös lvi-töitä. Harvemmin toiminnot ovat niin aiempien kaltaisia, ettei uusia linjauksia tai kalusteita jouduta asentamaan. Pienemmät liitostyöt ja kalustevaihdot sujuvat putkimieheltä ilman minkäänlaista suunnitelmaa, mutta jos talon lvi-työt tehdään kokonaan tai suurimmalta osaltaan uusiksi, on ammattilaisen apu suorastaan välttämätöntä jo suunnitteluvaiheessa.
LVI-suunnitelma ennen sähkösuunnitelmaa
Tämän päivän vesikalusteet, esim. sähkösilmällä toimivat hanat, automaattiset sulkuventtiilit ja -syöttöjärjestelmät, tarvitsevat sähköä. Samoin pumput, ilmastointikoje ja muut laitteet liitetään verkkoon. Siksi onkin hyvä olla ajoissa liikkeellä myös lvi-suunnitelman kanssa.
Liitä ilmanvaihto suunnitteluun mukaan
Jos peruskorjaus vaatii myös ilmastointilaitteen asentamista, on se hyvä liittää lvi-suunnitelman yhteyteen. Jos lvi- ja iv-suunnitelma tulee samasta paikasta, tämä on itsestään selvää, mutta useat iv-laitteiden toimittajat tekevät kohteeseen iv-asennussuunnitelman itse. Näin niiden on helppo myydä kokonainen ja toimiva paketti.
Suunnittelun perustiedot
Kun pohja- ja leikkauskuvat ovat valmiit ja keittiö- ja kylpyhuonekalustesuunnitelmat on liitetty niihin, voidaan aloittaa lvi-suunnittelu. Suunnittelussa kartoitetaan ensin vanhojen toimintojen kunto ja niiden mahdollinen hyväksikäyttäminen ja vasta sen jälkeen tehdään varsinainen suunnittelu. Suunnittelijan on siis syytä tutustua tilanteeseen paikan päällä, vaikka hänellä olisi hyvätkin tiedot aiemmista lvi-töistä.
Putkivedot piiloon tai pintaan
Vanhat vesijohto- ja lämmitysvesiputket on syytä uusia. Parhaimmillaankin niiden käyttöiäksi lasketaan vain kolmekymmentä vuotta. Jo tätä ennen liitoksissa tapahtuu mahdollisesti vuotoja ja virtausmäärät alenevat sakkautumisen vuoksi. Näkymättömissä olevat putket ovat aina riskitekijä. Jos vahinko sattuu, voi sen havaitseminen olla hankalaa, ja ajan myötä pienikin vuoto voi aiheuttaa suuren vahingon. Tästä syystä pinta-asennuksella on omat kannattajansa, vaikka piiloasennus remontin yhteydessä olisikin mahdollista.
Viemärin uusiminen
Vanhat viemärit ovat valurautaisia tai betonisia putkenpätkiä, jotka voivat tukkeutua tai siirtyä paikoiltaan. Viemärin uusimisessa joudutaan pakostakin rikkomaan pintoja ja tekemään kaivutyötä. Putket ovat usein betonin alla ja kaivualue sisätiloissa ahdas, joten työ on varsin hankalaa ja aikaa vievää. Linjasto kannattaa uusia aina purkupaikkaan asti. Uusina putkina käytetään muovisia, viemärikäyttöön hyväksyttyjä putkia. Jos jätevesiviemäri uusitaan haja-asutusalueella, kannattaa samalla laittaa jätevesiasiat kerralla kuntoon.
Onnistunut lisäeristys vaatii oikeat materiaalit ja huolellisen työn
Vanhassa asuntokannassa myös käytetyt eristepaksuudet olivat nykynormeihin verrattuna pieniä: 10 sentin eristevahvuudet ulkoseinissä ja 20 senttiä yläpohjassa olivat vielä 1970-luvun standardeja, kun nykytaloissa lämpöarvot on tarkkaan säädetty, mikä tarkoittaa jopa kaksinkertaisia eristevahvuuksia entisiin verrattuna. Näiden tietojen valossa ei olekaan ihme, että vanhojen talojen eristykset eivät aina tyydytä. Heikon tilanne on 1960-luvun ja sitä vanhemmissa taloissa, joissa peräti 30 % asukkaista ei ole tyytyväisiä talonsa lämmöneristykseen.
Lisäeristyksellä lämmönhukka kuriin
Lämmöneristämisen päätehtävä on luonnollisesti pitää lämpö talon vaipan sisäpuolella. Toisaalta hyvä lämmöneristys ja ennen kaikkea talon tiiveys vaikuttavat oleellisesti myös asumisviihtyvyyteen. Asunnon vetoisuus voi johtua paitsi huonosta eristyksestä, myös tiivistyksenpuutteesta seinissä, ikkunoissa tai rakenteiden liitoskohdissa. Vetoisuuteen voi olla syypää myös hallitsematon ilmanvaihto. Lisäeristyksellä näihin seikkoihin voidaan puuttua ja asumismukavuutta parantaa.
Entisajan eristeet olivat sivutuotteita
Vanhoissa taloissa lämmöneristys ei ole yleensä toteutettu yhtä hyvin kuin uusissa rakennuksissa. Oman rajoituksensa asettivat jo käytettävissä olevat materiaalit; ennen 50-lukua saatavilla oli vain erilaisia paikallisia materiaaleja ja teollisuuden sivutuotteita, kuten masuunikuonaa, turvetta, sammalta, sahanpurua ja kutterilastua. Vaikka jo 1950-luvulla markkinoille ilmestyivät mineraalivillat ja polystyreeni (Styrox), löytyy ”perinteisiä” materiaaleja yleisesti vielä 1960-luvullakin rakennetuista taloista. Vanhanajan materiaalien eristyskyky on jo lähtökohtaisesti vain noin puolet nykyaikaisten vastaavista. Tilannetta heikentää lisäksi se, että niillä on ollut taipumus painua ajan saatossa, joten seinien yläosista ja ikkunoiden alta löytyy usein paikkoja, joissa eristettä ei ole enää lainkaan. Tyhjissä kohdissa lämpötila laskee talvella jopa niin alas, että rakenteen pintaan tiivistyy kosteutta. Tällöin eristeen puutteellisuus on riskitekijä koko rakenteen säilyvyydelle.
Eri materiaalit pidättävät lämpöä eri tavoin
Eri rakennusmateriaalien ja lämmöneristeiden välillä on suuria eroja lämmöneristyskyvyssä, etenkin jos verrataan vanhoja ja nykyisiä tuotteita toisiinsa. Seuraavassa on yksinkertaistettuna esimerkkeinä eri materiaalien eroista esitetty rakennusmääräyskokoelmasta poimittuja rakennusmateriaalien lämmönläpäisevyyskertoimia. Monille tyyppihyväksytyille tuotteille on olemassa alla esitettyjä paremmat eristävyysarvot, varsinaisissa lämmöneristävyyslaskelmissa käytetään luonnollisesti niitä. Eri tuotteiden lämmöneristyskyky riippuu todellisuudessa myös mm. tuotteen valmistustavasta, tiheydestä ja koko rakenteesta.
Vanhassa asuntokannassa myös käytetyt eristepaksuudet olivat nykynormeihin verrattuna pieniä: 10 sentin eristevahvuudet ulkoseinissä ja 20 senttiä yläpohjassa olivat vielä 1970-luvun standardeja, kun nykytaloissa lämpöarvot on tarkkaan säädetty, mikä tarkoittaa jopa kaksinkertaisia eristevahvuuksia entisiin verrattuna. Näiden tietojen valossa ei olekaan ihme, että vanhojen talojen eristykset eivät aina tyydytä. Heikon tilanne on 1960-luvun ja sitä vanhemmissa taloissa, joissa peräti 30 % asukkaista ei ole tyytyväisiä talonsa lämmöneristykseen. Huono eristys koetaan erityisesti kylminä lattiapintoina, vaikka itse syy voikin olla aivan muualla. Kylmä ilma painuu alaspäin, joten huono eristys aistitaan ensin lattianrajassa. Siniset jalat eivät kuitenkaan ole ainoa peruste remonttiin, sillä jo paljon ennen fyysisiä tuntemuksia heikko eristys näkyy lämmityslaskussa.
Vanhan talon lisäeristäminen
Talon lämmöneristävyys muodostuu kokonaisuudesta, jossa vaikuttavat eristepaksuudet, rakenteiden tiiveys, ikkunoiden laatu ja kunto sekä ilmanvaihtojärjestelyt. Tilanteesta riippuen heikoimman osatekijän parannus voi vaikuttaa jo selvästi asumismukavuuteen, mutta energiankulutusmielessä lähelle nykyvaatimuksia päästään vasta kaikkiin em. asioi hin puuttumalla. Lisäeristys on perusteltua erityisesti silloin, jos lähtötilanne on selvästi heikko (purueriste tms.) tai rakennusosa korjataan joka tapauksessa jostain muusta syystä.
Yläpohjaeristäminen helpointa
Helpointa ja edullisinta lisäeristäminen on yläpohjissa. Jos pohjalla on jo mineraalivilla tai muu hyväkuntoinen eriste ja tilaa on, voi 20–30 sentin lisäeristyksen asentaa suoraan vanhan eristeen päälle. Järkevän kokonaiseristepaksuuden raja yläpohjassa menee 40–50 sentin kohdalla, yläpohjan tuuletusta ei kuitenkaan saa eristeellä tukkia vaan vesikaton70 mm:n tuuletusväli. Yläpohjan eristystä voi kasvattaa myös alaspäin. Vähiten seisomakorkeutta vievät hyvin eristävät tuotteet, kuten polyuretaani.
| Lisäeristäjien valinnat | |||
| ulkoseinät | yläpohja | alapohja | |
| mineraalileristelevy | 60% | 35% | 27% |
| puukuitueristelevy | 12% | 6% | 4% |
| puhallusmineraalieriste | - | 20% | 6% |
| puhalluspuukuitueriste | 8% | 35% | 13% |
| polystyreeni (styrox) | - | - | 34% |
| XPS (suulakepuristettu polystyreeni) | 10% | 8% | 25% |
| polyuretaani | 8% | 8% | 6% |
| Kevytsora (Leca) | - | - | 8% |
Ulkoseinäeristämisen vaihtoehdot
Ulkoseinien eristyksen parantamisessa on kolme vaihtoehtoa: Vanha eriste voidaan vaihtaa kokonaan tai lisäeristys voidaan lisätä ulko- tai sisäpuolelle. Asia ratkeaa usein luonnostaan muun korjaus tarpeen mukaan. Jos sisäpintoja uusitaan, eriste kannattaa lisätä sisäpuolelle. Jos julkisivu vaatii uusimista, lisäeristyskin kannattaa toteuttaa ulkopuolelle. Vanha eriste kannattaa vaihtaa kokonaan uuteen erityisesti silloin, jos se on esim. painunutta purua tai muuten huonokuntoista. Ulkoseinissä jo 10 sentin paksuisen, painuneen purueristeen vaihtaminen nykyaikaiseen vaihtoehtoon saa aikaan tuntuvia parannuksia sekä aistinvaraisesti että lämpölaskusta tarkasteltuna. Eristeen vaihto ei myöskään kasvata seinäpaksuutta, joten ikkunat ja ovet eivät tässä vaihtoehdossa ”uppoa” rakenteen sisään. Noin puolet lisäeristäjistä asentaa uuden eristeen ulkoseinän sisäpintaan, ulkopuolelle tai vanhan eristeen tilalle tehdään kumpaankin noin neljännes lisäeristyksistä.
Rakennusfysiikkaa ei saa unohtaa
Rakennusfysiikkaa eli rakenteiden kosteus teknistä toimintaa ei vanhan talon korjaamisessa kannata unohtaa. Rakenteita muutettaessa on aina otettava huomioon olemassa olevien rakenteiden ja materiaalien käyttäytyminen, sillä lämmöneristystä parannettaessa muuttuu samalla myös sen kosteustekninen toiminta. Mm. höyrynsulun tarpeellisuus, paikka sekä rakenteessa tarvittavat tuuletusraot on aina mietittävä tapauskohtaisesti.
Vanhojen eristeratkaisuiden yhteydessä ei tyypillisesti ole käytetty höyrynsulkua lainkaan, materiaalit ovat läpäisseet hyvin ilmaa ja puupohjaisina ne ovat olosuhteiden mukaan joko sitoneet tai luovuttaneet sisäilman kosteutta. Hillityllä vedenkäytöllä kosteusrasitus ei ole ollut suurta ja rakenteet ovat usein säilyneet ilman suurempaa lahoa tai homehtumista. Useimmat nykyaikaiset eristemateriaa lit eivät kuitenkaan omaa kosteudensitomisominaisuutta, eikä läpihatara rakenne ole muutenkaan energiankulutuksen kannalta toivottavaa. Höyrynsulku onkin yleensä nykyään välttämätön, eikä sen asentamisessa kannata jäädä puolitiehen. Höyrysulku kannattaa asentaa huolella ja tiivistää myös kaikki saumat ja liittymäkohdat. Näin syntyvä tiivis ja energiataloudellinen rakenne vaatii kuitenkin taloon myös hyvän ilmanvaihdon.
Perusasiat turvallisessa lisäeristämisessä
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yläpohjan eristepaksuuden kasvattaminen on aina turvallista, kunhan tuuletus hoituu edelleen tehokkaasti. Ulkoseiniä eristettäessä on perehdyttävä tarkemmin rakenteiden kosteuskäyttäytymiseen. Ulkopuolelta lisäeristäminen ei yleensä vaadi mitään erityistoimenpiteitä, sillä uudet eristeet läpäisevät hyvin vesihöyryä ja rakenne tuulettuu edelleen riittävästi ulospäin. Sisäpuolinen lisäeristys vaatii tarkkuutta. Tiivis höyrynsulku on yleensä tarpeellinen, sillä se sekä estää sisäpuolella syntyneet kosteuden kulkeutumisen rakenteeseen että myös parantaa rakenteen lämmöneristävyyttä. Samalla on kuitenkin varmistuttava, että vanha rakenne ei sisällä tiiviitä kerroksia. Esimerkiksi puueristeen päälle tehtävä lisäeristys ja höyrynsulkumuovi on toimiva ratkaisu, kunhan vanhasta rakenteesta (eli tulevan uuden rakenteen sisältä) poistetaan mahdolliset höyrytiiviit kerrokset. Esimerkiksi lateksimaalilla moneen kertaan maalattu sisäverhouslevy voi olla jo melkoinen höyrysulku.
Kaiken kaikkiaan oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys koko rakenteen toimivuudelle. Eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Myös kylmäsiltoja on pyrittävä välttämään. Märkä eriste ei paljon lämmitä, joten hyvään rakenteeseen pääsee vain vähän kosteutta ja sekin pääsee tuulettumaan rakenteesta pois. Kosteuden poistumista edesauttaa, jos rakenne ”harvenee” sisältä ulospäin mentäessä, eli tiiviit rakenteet ovat sisäpuolella, läpäisevämmät ulkopuolella. Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tarkoituksena on, paitsi vaihtaa ”käytetty” ilma uuteen, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus hallitusti.
Materiaaleissa on valinnan varaa
Markkinoilla on useita lisäeristämiseen soveltuvia eristemateriaaleja. Yleisimmät ovat vuorivilla, lasivilla, erilaiset puukuitueristeet (selluvilla), polystyreeni (styrox) sekä polyuretaani. Viime vuosina erityisesti puukuitueristeet ovat kasvattaneet suosiotaan. Nämä eristeet sopivatkin korjausrakentamiseen hyvin, sillä niiden ominaisuudet ovat lähellä vanhoja eristemateriaaleja. Yläpohjissa ja ulkoseinissä ovat yleistyneet myös nimenomaan korjausrakentamiseen suunnitellut eristeen ja verhouksen sisältävät yhdistelmälevyt. Näissä rakennuslevyyn (tyypillisesti lastu- tai kipsilevyn) on kiinnitetty valmiiksi polyuretaani- tai EPS-eriste.
Eristemateriaalit ovat joko levymäisiä tai puhallettavia. Pieniin lisäeristyksiin on puhalluseristeitä saatavana myös säkkitavarana. Yleisimmin käytettyjen eristystuotteiden lämmöneristyskyky perustuu niiden sisällään pidättämään ilmaan, joten kovin suuria eroja eri tuotteiden lämmönläpäisevyysarvoissa ei ole. Poikkeuksen tekee lähinnä polyuretaani, jonka lämmönjohtavuus on noin kolmasosan pienempi kuin villoilla, puukuitueristeellä tai polystyreenillä. Polystyreenin parempi lämmöneristyskyky perustuu sen sisältämään, heikosti lämpöä johtavaan kaasuun. Kevytsoran rakenne ei ole lämmönpidätyskyvyn kannalta optimaalinen, joten sen eristyskyky on alle puolet polystyreenin vastaavasta. Toisaalta muiden ominaisuuksiensa vuoksi kevytsora on erinomainen alapohja- tai routaeriste mm. radonalueilla tai heikosti kantavalle maaperälle rakennettaessa.
Starkin Vastuumyyjä - palvelua parhaimmillaan
Starkki:
Starkki on rakentajan ja remontoijan rautakauppa. Saman katon alta löytyvät kaikki palvelut ja tarvikkeet perustuksista harjalle. Olipa remonttikohde sitten pienen pieni tai suuren suuri, vastuumyyjämme palvelee saneeraajaa tämän hankkeessa alusta loppuun. Ja mikä parasta, Starkin asennus- ja remontointipalvelut auttavat kodinremontoijaa toteuttamaan projektinsa.
Vastuumyyjä auttaa remontoijaa kaikessa paitsi itse rakentamisessa
Starkin vastuumyyjän tehtävänä on perehtyä projektiin niin hyvin, että hän voi toimia remontoijan oikeana kätenä kaikissa rakennustarvikkeisiin ja -materiaaleihin liittyvissä kysymyksissä. Kun projekti on tuttu alusta alkaen, palvelu pelaa vaikka vain pelkällä puhelinsoitolla. Vastuumyyjä on remontoijan apuna, kun tämä tarvitsee asiantuntevia neuvoja ja vinkkejä, suunnittelu- ja budjetointiapua, materiaalineuvoja tai joustavia työmaatoimituksia. Lisäksi hän voi tutustua kohteeseen paikan päällä ja antaa asiakkaalleen tarvittavat ammattilaisten yhteystiedot. Oman vastuumyyjän saa ottamalla yhteyttä paikkakunnan Starkin Rakentajapalveluun. Remontintekijä saa Rakentajapalvelussa henkilökohtaista palvelua kaikissa rakentamiseen liittyvissä asioissa. Ammattirakentajan hyväksymät tuotteet takaavat myös yksityiselle rakentajalle turvallisen ratkaisun, ja hankinnat saa tarvittaessa suoraan tontille tai remonttikohteeseen.
Starkin kautta yhteys tiedot paikallisiin ammattilaisiin
Starkin Rakentajapalvelusta hankkeeseen on saatavissa luotettavat asentajat ja osaavat remonttimiehet niin pienasennuksiin kuin suuriin remontteihinkin. Asentajaverkosto tekee pienasennukset kuten esimerkiksi kiukaat, wc-laitteet, vesikalusteet ja ovet. Starkilta löytyvät ammattitaitoiset tekijät myös isompaan projektiin, kuten esimerkiksi kodin pinta-, kylpyhuone- ja saunaremonttiin tai vaikkapa piharakentamiseen.
Starkin sisustussuunnittelu toteutetaan remontoijan ehdoilla
Koska sisustus on aina yksilöllistä, remontoija saa Starkista täydellisen tuntityönä tehtävän suunnitelman. Sisustusosaston myyjät auttavat myös asiakasta tarjoten saneeraajalle oikeat materiaalit, eri vaihtoehdot ja viimeisimmät ratkaisut. Lisäksi hän neuvoo väreissä, materiaalien toimivuudessa ja yhteensopivuudessa. Remontoija voi tutustua sisustussuunnittelupalveluun ja varata henkilökohtaisen ja maksuttoman 30 minuutin ajan sisustussuunnittelijalle oman paikkakunnan Starkilta.
Starkki ja Parma – yhdessä unelmien keittiö
Starkin ja Parman palvelut muodostavat yhdessä saumattoman kokonaisuuden ensi tapaamisesta valmiin keittiön luovuttamiseen. Hiottu toimintamalli ja osaavat tekijät mahdollistavat sen, että remontoijan ei tarvitse tehdä muuta kuin päätös keittiöunelmastaan.
Myymälän ja noutopihan valikoima
Noutopihalta rakentaja ja remontoija löytävät kaikki raskaimmat tavarat hyvin esille laitettuina. Noutopiha palvelupisteineen tarjoaa asiakkaille nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kiireinen voi myös itsepalveluna noutaa kaikki haluamansa tuotteet nopeasti ja kätevästi. Erityisen ylpeänä Starkki esittelee puu- ja levyvalikoimaansa. Tarvittaessa saneeraaja saa puutavaransa juuri haluamansa pituisena. Lisäksi suurimpien yksiköiden noutopihoilla on levyjen ja terästen sahauspalvelu.
Ennakkokeräys ja kohdetoimitus säästävät aikaa
Ennakkokeräyksen ansiosta asiakkaalta ei kulu turhaa aikaa. Riittää, kun soittaa ja kertoo, mitä tarvitsee. Starkki kerää tarvikkeet valmiiksi noutopihalle, josta ne ovat noudettavissa kolmen tunnin kuluttua. Tai kun ostokset tilataan kello 12 mennessä, toimitetaan varastotuotteet jo seuraavan arkipäivän aikana perille. Suuremmissa rakennusprojekteissa voidaan toimitukset aikatauluttaa halutulla tavalla, jolloin työmaalla riittää tavaraa kun sitä tarvitaan, mutta silti ei ole ahdasta.
KYSY LISÄÄ RAKENTAJAPALVELUSTAMME:
Starkin myymälät:
Espoo (09) 759 8550 Helsinki / Herttoniemi (09) 759 859 Helsinki / Suutarila (09) 759 8560 Vantaa / Martinlaakso (09) 759 8540 Hyvinkää (09) 7598 5300 Hämeenlinna (03) 644 31 Joensuu (013) 737 3600 Jyväskylä (014) 695 611 Järvenpää (09) 7598 5350 Kotka (05) 230 9300 Kuopio (017) 368 0400 Lahti (03) 811 919 Lappeenranta (05) 542 41 Lohja (09) 3541 2600 Oulu (08) 315 1500 Pori (02) 625 1200 Seinäjoki (06) 427 7111 Tampere / Nekala (03) 240 0111 Tampere / Lielahti (03) 240 0600 Turku (02) 271 333 Vaasa (06) 356 3500
Kosteiden tilojen katselmus
Yleisen puhtaanapidon lisäksi pesu- ja kylpytiloja tulee tarkastella myös lähemmin. Laattojen puhdistukset käsitellään sisäpintoja koskevassa artikkelissa ja tässä keskitytään kosteiden tilojen vesieristykseen liittyviin asioihin, vesikalusteisiin ja -pisteisiin sekä saunan huoltoon.
Kosteasta tilasta nurkat ja liitokset tarkempaan syyniin
Kaikki silikonisaumat niin nurkissa, läpivienneissä kuin liikuntasaumoissakin tulee tarkistaa kerran vuodessa. Tarvittaessa sauma tulee uusia. Vanha sauma poistetaan mekaanisesti ja alue puhdistetaan ennen uuden sauman asentamista.
Lattialaattojen tulee olla hyvin kiinni alustassaan. Koputettaessa irtonaista laattaa ääni kuulostaa ontolta ja erottuu selvästi kiinni olevan laatan koputusäänestä. Tarkista myös laattojen saumat sekä lattialämmityksen toimivuus ja termostatin asetukset.
Tilan ilmanvaihdon tulee toimia hyvin. Käytön jälkeen enimmät vedet kannattaa pyyhkiä lastalla lattiakaivoon ilmanvaihdon kuivatessa loput yhdessä lattialämmön kanssa.
Pesutiloissa olevat lattiakaivot ja hajulukot tulee puhdistaa kerran vuodessa.
Suihkuhanakin vaatii huoltoa
Yleisin suihkuhanan vaurio on suihkuletkun tai suuttimen rikkoutuminen. Ne ovat edullisia vaihtaa uusiin, eikä vaihtoon tarvita kuin korkeintaan pihdit.
Jos vedessä on epäpuhtauksia, rautaa tai kalkkia, ongelmia syntyy enemmän. Useissa termostaattihanojen liitoksissa on puhdistettavat suodatinverkot. Huonokuntoiset verkot kannattaa vaihtaa uusiin. Samoin poresuutin tukkeutuu helposti. Myös se on helposti vaihdettavissa, mutta hanan sisäosiin kertyneet epäpuhtaudet vaativat jo hieman enemmän perehtymistä hanan toimintaan. Usein onkin syytä jättää työ alan ammattilaiselle.
Kodinhoitohuone
Kodinhoitohuoneen huoltotyöt riippuvat paljolti sinne asennetuista laitteista. Osassa kodinhoitohuoneista varustelu on lähes teknisen tilan luokkaa. Yleisimpiä kodinkoneita ovat pesukone ja kuivausrumpu.
Tarkista pesukoneen poisto- ja tuloliitännät ainakin kerran vuodessa ja puhdista koneen nukkasihti neljän kuukauden välein.
Lähes kaikki tarvikkeet, joita kodin huoltotöissä tarvitaan, voidaan säilyttää esim. kodinhoitohuoneen siivouskaapissa. Muista säilyttää vaaralliset aineet erossa elintarvikkeista ja myös niin, etteivät lapset saa niitä käsiinsä.
Puhtaassa saunassa on miellyttävä kylpeä
Saunan lauteet tulee pestä ainakin kerran vuodessa. Pesun jälkeen lauteiden pinta kannattaa käsitellä laudesuojalla, joka suojaa lauteita, estää lian tarttumista puun pintaan ja helpottaa seuraavaa pesukertaa. Lauteiden pesua varten on saatavilla tarkoitukseen suunniteltuja käteviä pesuharjoja.
Puhdista paneeliseinät pehmeää harjaa käyttäen ja tarvittaessa käsittele saunasuojalla uudelleen. Tummuneita paneeleita voi myös vaalentaa käyttämällä sävytettyä saunasuojaa. Tee aina koekäsittely esim. lauteiden alle.
Tarkista kiukaan kivien kunto. Jos kivistä irtoaa paljon muruja, on syytä vaihtaa kivet. Käytöstä riippuen kivien vaihtoväli on n. 3–5 vuotta, mutta jotkut vaihtavat ne joka vuosi. Pyöristetty kivi ei murene niin helposti kuin lohkottu kivi.
Puukiukaassa tuhkat poistetaan joka lämmityskerran jälkeen. Vanha tuhka polttaa helposti arinan. Savukanavien nuohous ja kivitilan puhdistus olisi syytä tehdä 1-3 vuoden välein käytöstä riippuen.
Tarkista myös saunatilan lattiat ja nurkat pesutilojen ohjeen mukaan.
Tee yleissilmäys aina, kun käyt teknisessä tilassa
Lämmityslaite ja -ratkaisu määräävät, kuinka usein lämmönjärjestelmä vaatii huomiota. Puulämmitystä on seurattava joka käyttökerralla, kun maa- ja kaukolämpö tarvitsevat vain vähän seurantaa ja sähkölämmitys näitäkin vähemmän. Osan huolloista voi tehdä itse, mutta osaan tarvitaan aina ammattilaisen apua. Laitteiden käyttöopastus ja -ohjekirja ovat tärkeitä tietolähteitä, jos ongelmatilanteita syntyy. Teknisen tilan siisteys on osa huoltoa ja paloturvallisuutta.
Puulämmitteisen kattilan huolto
Puulämmitys vaatii jokapäiväistä huoltoa. Tuhkat on poistettava, arina puhdistettava ja tulipesän seinämät tarkistettava sekä tarvittaessa puhdistettava. Jokaisella sytytyskerralla puhdistetaan tulipesän ympäristö roskista. Tulikanavat on puhdistettava ainakin kerran kuussa. Puukattilassa käytetään polttoaineena aina kuivaa puuta. Kostea puu palaa huonosti ja lisää heti puhdistamistarvetta. Kattila ei myöskään ole roskapolttouuni. Monet muovit ja rakennusjätteet voivat jopa rikkoa lämmityslaitteen tai vioittaa hormia. Päältä sytyttäminen on tehokkaampaa. Tällöin palokaasut palavat täydellisemmin ja samasta puumäärästä saadaan enemmän tehoa irti. Täydellisempi palaminen pitää lisäksi lämmityslaitteen ja hormin puhtaampana.
Öljypolttimen huolto
Polttimen sammuessa sen kylkeen syttyy punainen kuittausvalo, josta painamalla poltin syttyy esituuletuksen jälkeen uudelleen. Toimenpiteen voi toistaa kaksi kertaa. Jollei poltin vieläkään syty, kutsu paikalle huoltomies. Jos poltin syttyy, tulee kuitenkin seurata, ettei vika uusiudu seuraavalla polttokerralla. Laitteen vika voi johtua ilma- tai öljyvuodoista, suuttimesta tai sytytyskärjistä. Öljypolttimen asennus – ja huoltotyöt ovat kuitenkin luvanvaraista toimintaa, joten huoltotyöt on syytä teettää aina ammattilaisella. Huonon palamisen näkee hormista nousevasta savusta. Hyvin palava öljy ei juuri muodosta näkyvää savua, kylmällä ilmalla näkyy vaaleaa vesihöyryä. Jos savu on tummaa ja pahanhajuista, palaminen ei ole täydellistä ja piippu nokeentuu. Aina vika ei ole itse polttimessa. Öljyn tuloputkessa on sakkasuodatin, joka voi olla tukkeutunut. Sulje sähkön syöttö ja öljyventtiili ja puhdista sakkakuppi. Uudemmat sakkakupit on varustettu myös ilmanpoistolla, jolloin ei erillistä paluuputkea säiliölle tarvita. Tämä järjestelmä on paluujohtoiseen järjestelmään nähden varmatoimisempi.
Pellettipoltin
Pellettipolttimen huoltoon kuuluvat puhdistus, tuhkan poistaminen ja tulipesän ja -kanavien nuohous. Toimenpide suoritetaan käytöstä riippuen noin kahden viikon välein. Toimintaohjeet ja työtavat ovat laitekohtaisia, joten ohjekirjaan tutustumisesta ei ainakaan ole haittaa. Pellettipolttimien viat ja huollot kuuluvat ammattilaisille. Myös pellettivaraston tulee olla kunnossa. Pelletti ei saa kostua, jolloin huonomman palamistuloksen lisäksi pelletti paakkuuntuu ja aiheuttaa syöttöhäiriöitä.
Maa- ja kaukolämpö
Maalämpöpumput ja kaukolämpöjakokeskukset näyttävät monimutkaisilta laitteilta. Kuitenkin ne ovat suhteellisen toimintavarmoja. Aluksi ilma voi tehdä putkistoissa kiusaa, mutta yleensä vika poistuu käytössä. Molempien lämmitysmuotojen vioissa ja huolloissa kannattaa kääntyä laitetoimittajan puoleen sekä käyttää vain ammattilaisia. Asennuksen yhteydessä järjestelmään annetaan käyttöopastus. Tässä vaiheessa tulee myös selvittää huoltoon liittyvät kysymykset, mitä tulee tarkistaa, mitä voi tehdä itse ja kenen puoleen voi kääntyä mahdollisen vian ilmettyä.
Sähkölämmitys
Sähkölämmityksessä kaikki laiteviat lukuun ottamatta sulakkeen vaihtoa ovat ammattilaisen töitä. Huoltoon kuuluukin patterilämmitteisissä taloissa vain pölyjen imurointi lämmittimen taustasta ja väleistä. Muista, että sähkölämmitintä ei saa koskaan peittää eikä sitä tule käyttää kuivaustelineenä.
