Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Mitä seiniin ja kattoihin?

rts_tutkii_logo_pieni

Kipsilevy on ylivoimaisesti suosituin verhousmateriaali uusien omakotitalojen huonetilojen seinämateriaalina. Yli 80% kaikista rakentajista käyttää kipsilevyä jonkin huonetilan seinissä. Sisäkatoissa puolestaan käytetään lähes yhtä usein joko puupaneelia, tai muuta valmispintaista paneelia, mutta kipsilevyä noin puolet siitä, mitä kumpaakaan paneelilaatua.

rautakesko nettiin

Kuva: Rautakesko, tapetin myynti: K-Rauta/Rautia

 

Kun katto on paikoillaan ja runko eristetty, on vuorossa kantamattomien väliseinien teko. Huonetilat mitataan tarkasti paikoilleen suunnitelmien mukaan, suositeltavaa on mitata kaikki kerroksen huonetilat ennen niiden rakentamisen alkua. Väliseinien runkoratkaisut on jo suunnitteluvaiheessa periaatteessa päätetty, mutta muutokset voivat olla mahdollisia, kunhan ne vastaavat alkuperäisiä suunnitelmia. Mahdollisia muutoksia ovat lähinnä materiaalien vaihdot muihin vastaaviin materiaaleihin. Tässä artikkelissa keskitymme kuivien tilojen väliseiniin.

Kiviseinä on aina turvallinen

Kaikille tuttu tiiliseinä pitää edelleen pintansa, vaikka ratkaisun suosio onkin vähentynyt roimasti viime aikoina. Seinätiilet joko saumamuurataan tai muurataan laastilla puhtaiksi. Usein poltetuista tiilistä jätetään ns. puhdas puoli tiilipinnaksi ja tausta rapataan, tasoitetaan tai levytetään piiloon. Markkinoilla on myös molemmin puolin puhtaiksi muurattavia poltettuja tiiliä. Myös kalkkihiekkatiilet soveltuvat väliseinämuuraukseen.

Muurausaineena voidaan käyttää myös värillisiä muurauslaasteja, jolloin pinnan ulkonäköön saadaan elävyyttä. Myös tiilien ulkonäkö vaikuttaa lopputulokseen. Yleisimmin käytetyt tiilet ovat joko sileitä, lohkottuja tai harjattuja.

Tiilipinnan varjopuolena on sen vaikea puhdistettavuus ja hyvänä puolena esim. hyvä äänen eristys. Lisäksi niistä voidaan tehdä myös kantavia väliseiniä.

Kahi-harkko

Kahi-väliseinäharkko on 600 x 198 x 85 mm:n kokoinen päistään pontattu väliseinäharkko, ja se muurataan ohutsaumatekniikalla. Koska sauman avulla ei juurikaan voida tehdä korjauksia, aloitus on tehtävä huolella. Ensimmäinen kerros mitoitetaan tarkasti ja muurataan alustaansa muurauslaastilla vaakasuoraan. Kuivissa tiloissa pystysaumaan ei tule lainkaan laastia. Normaaliaukot ylittyvät väliaikaisella tuennalla, isot ylitykset vaativat palkkiharkon.

Muurauksessa kannattaa käyttää siihen tarkoitukseen valmistettua muurauskelkkaa, jolloin laastikerros on aina tasakokoinen ja työ käy joutuisasti. Harkkoja on saatavilla myös nk. puolikkaina, jolloin jaotus sujuu kätevästi. Näiden harkkojen sisärei’issä voidaan tehdä tarvittavat putki- ja sähkövedot. Tosin perusharkkoihin vedot voidaan myös railottaa ja peittää putkitukset tasoitteilla. Valikoimiin kuuluvat myös railo- ja päätyharkot. Harkkojen hyvinä puolina ovat erityisesti työn nopeus, onnistuminen tee se itse ?menetelmällä ja valmiiksi tasainen pinta. Harkot pinnoitetaan tasoitteilla ja esim. maalataan tai tapetoidaan. Kantaviin väliseiniin käytetään vastaavasti runkoponttiharkkoa.

Kevytsoraharkko

Jossain määrin myös kevytsoraharkkoja käytetään väliseinissä, varsinkin kellaritiloissa ratkaisu on yleinen. Harkot ovat kooltaan 590 x 190 mm ja vähintään 75 mm paksuja. Muuraukseen käytetään harkkolaastia kaikissa saumoissa. Sauman tasaisuuden varmistamiseksi kannattaa käyttää kevytsoraharkoille tehtyä muurauskelkkaa. Harkon pinta vaatii ehdottomasti tasoitteet tai rimoituksen ja levytyksen. Harkkojen etuina ovat helppo työstettävyys, keveys ja työn nopeus, varjopuolina suurempi tasoitteiden käyttö. Kantavat rakenteet tehdään kevytsoraharkkoja käyttäen suunnitelman mukaisesta harkkoleveydestä, nykyään useimmiten 200 mm:n harkosta.

Siporex

Siporex-harkot ovat yleisimmin 68–100 mm paksuja, 575 x 575 mm:n kokoisia ympäri pontattuja väliseinälaattoja. Tavallisimmin käytetään 88 mm:n vahvuutta, joka sopii parhaiten väliovien kanssa. Väliseinän alle asennetaan laakerina toimiva Pe-kaista, minkä jälkeen laatat liimataan liisterilaastilla toisiinsa. Aukkojen ylityksiin käytetään raudoitettua ylityspalkkia. Pinnat käsitellään yleisimmin tasoitteilla. Hyvinä puolina mainittakoon harkkojen keveys, työstettävyys, asennushelppous- ja nopeus, heikkoutena seinään tulevien kiinnikkeiden huono pysyvyys. Kantavissa väliseinissä käytetään suunnitelman mukaisia, yleisimmin 150 mm:n vahvuisia harkkoja.

Kevytbetonijärjestelmään kuuluvat myös väliseinäelementit, joita löytyy saman vahvuisina kuin väliseinälaattoja. Ne ovat 600 mm:n levyisiä ja 2480–3000 mm:n pituisia raudoitettuja elementtejä. Elementit ovat useimmiten tilaustuotteita.

Kiviainespohjainen väliseinäharkko Kasikasi

Tämä 88 x 598 x 198 mm:n kokoinen päistään pontattu harkko muurataan alustaansa muurauslaastilla ja toisiinsa ohutmuurauksella. Harkko on kokonaan rei’itetty, joten sisäiset vedot ovat helppoja. Pinnasta tulee sileää ja se voidaan tasoittaa tai maalata. Harkkoa työstetään kivilaikalla ja työn helpottamiseksi harkkoa on saatavissa myös nk. puolikasharkkoina. Valikoimaan kuuluvat myös raudoitettavat väliseinäharkot. Hyvänä puolena on esim. ääneneristävyys.

Kevytbetoninen seinäelementti

Aco-seinäelementit ovat 600 mm leveitä ja huoneen korkuisia elementtejä. Ne on tehty ontelomenetelmällä tiiviistä kevytsora- betonista, jolloin onteloihin voidaan kätevästi tehdä tarvittavat vedot. Seinäelementit ovat tilaustuotteita ja ne myydään asennettuina. Niiden vahvuudet ovat 68, 92 ja 120 mm. Pinta käsitellään normaaleilla betonipintojen tasoitusaineilla.

Puurankarunko

Tässä menetelmässä käytetään normaalia sahatavaraa tai mieluimmin mitallistettua puutavaraa. Yleisimmät väliseinissä käytetyt mitat ovat 48 x 48 – 50 x 150 mm, joista pienimmät soveltuvat keveisiin seiniin, ja järeimmistä tehdään kantavat väliseinät suunnitelman mukaisesti. Saunan väliseinät tehdään tavallisimmin 50 x 100 mm:sestä tai vastaavasta mitallistetusta puutavarasta.

Yhä useammat rakentajat käyttävät kertopuisia väliseinätolppia, joita saa eri pituuksina, esim. pystytolpaksi soveltuu koko 39 x 66 x 2550 mm.

Seinät kootaan aluspuun päälle, jonka alla on betonia vasten bitumikaista kosteuskatkona. 50 mm:n vahvuisesta puusta tehty tolpitus rakennetaan kuivissa tiloissa k600 jaolle keskeltä keskelle mitattuna, jolloin eristysvälit ovat heti oikean levyisiä. Väliseinissä eristettä käytetään lähinnä äänen eristämiseen. Rungon kokoamisessa apuna voidaan käyttää säädettäviä koolausruuveja, rakennuskulmia sekä erilaisia reikälevyjä. Kun toinen puoli seinästä on levytetty, asennetaan eristeet sekä lvi- ja sähkövedot.

Seinän etuina ovat helppo ja nopea asennus, edullisuus ja menetelmän sopivuus myös kokemattomalle kasaajalle. Huonoina puolina mainittakoon esim. heikko äänen eristävyys.

Puurankarunko voidaan levyttää kaikilla rakennuslevyillä. Esim. molemmilla puolilla oleva 13 mm:n kipsilevy asennettuna 66 mm:n rankaan antaa seinälle vahvuutta 92 mm, joka puolestaan on väliovien karmivahvuus.

Metalliranka

Kipsilevyseinään on kehitetty metallirankajärjestelmä, joka koostuu ala- ja yläkiskoista, pystyrangoista ja ylitys- ja tuentatarvikkeista. Asennus aloitetaan vaakakiskojen kiinnityksellä, jonka jälkeen asennetaan pystyrangat noin 600 mm:n jaolle. Rankojen lopullinen kiinnitys tapahtuu vasta levyjen kiinnitysten yhteydessä. On myös huomioitava, että levyjaotus kulkee eri tahtia rangan molemmin puolin. Oviaukot tuetaan puutavarasta tehtyä pystytukea ja alakiskon 150 mm:n pystytaivutusta käyttäen. Eristys ja vedot tehdään kuten puurunkoisessa järjestelmässä. Rungon kasaamisessa ja levyjen kiinnityksissä käytetään niihin kuuluvia ruuveja.

Hirsitalot

Hirsitaloissa on mahdollisuus tehdä väliseinät hirrestä, jolloin valmista, pintakäsittelyä vailla olevaa seinäpintaa syntyy kerralla. Toinen mahdollisuus on tehdä väliseinät kivi- ja puurankarunkoisina. Jos väliseinät tehdään muusta kuin hirrestä, on yleisin tapa käyttää pintamateriaalina hirsipaneeleja. Kosteat tilat tehdään myös hirsirakennuksissa mieluimmin kivirakenteisena. Rakenteellisesti hirsitalon väliseinät tehdään samalla tavoin kuin missä muussa talossa tahansa, mutta rakennettaessa täytyy muistaa aina painumavarat.

Väliseinien pinnat

Kivirunkoiset seinät oikaistaan lujaa sementtipohjaista laastia käyttäen, minkä jälkeen pinnat käsitellään vielä pintatasoitteella. Suorat, sileät pinnat voidaan tasoittaa suoraan pintatasoitteella. Pinnat voidaan tämän jälkeen joko maalata tai tapetoida.

Puurankarunkoihin voidaan käyttää kaikkia rakennuslevyjä. Yleisimpiä ovat kipsi- ja lastulevyt, mutta myös puukipsilevyä, huokoista puukuitulevyä, Mineritlevyä ja Kaakelilujaa sekä valmispintaisia sisustuslevyjä käytetään. Myös puupaneeleita voi käyttää suoraan rangan päälle, jolloin syntyy heti valmista pintaa ja vain puun pinta käsitellään.

Kipsilevyt ovat paperipäällysteisiä elämättömiä rakennuslevyjä. Ne kiinnitetään seinärunkoon ruuveilla ja saumataan yhtenäiseksi pinnaksi. Kipsilevy tarjoaakin monipuolisimman valikoiman eri ratkaisuja, ja levy soveltuu alustaksi lähes kaikille pinnoitteille. Kipsilevyn etuna on myös sen paloturvallisuus.

Lastulevy ja puukuitulevyt ovat puuaineisia ja elävät kosteuden mukaan, minkä vuoksi ne asennetaankin avosaumoin. Levyt kiinnitetään ruuveilla, minkä jälkeen kannat tasoitetaan ja pinnoitetaan.

Puukipsilevy on nimensä mukainen puukuitua ja kipsiä sisältävä elämätön ja palamaton materiaali. Levyn hyvänä puolena kipsiin nähden voidaan mainita tavallisten kiinnikkeiden tarttuminen levyyn itseensä, jolloin esim. ripustukset käyvät kätevästi.

Sementtikuitulevyjä käytetään tiloissa, joissa rakenne altistuu lämmölle tai kosteudelle. Pidemmälle jalostettu Kaakeliluja onkin hyvä ratkaisu kosteiden tilojen seinämateriaaliksi.

kipsilevyn osuus nettiin

 

Kattotuolien asennus

rts_tutkii_logo_pieniKattotuolit hankitaan rakennukselle lähes poikkeuksetta valmisrakenneosina. Ne ovat tavallisimmin naulalevyillä koottuja ja rakennepuutavarasta valmistettuja ns. NR-kattotuoleja. Tuolit valmistetaan rakennuskohtaisesti tilaustyönä, jolloin kattotuolien lujuus, jako ja kaltevuus, tukikorkeus sekä räystään pituus ja muoto määräytyvät suunnitelmien mukaisesti. Paikalla rakentajien onkin syytä tilata kattotuolinsa hyvissä ajoin, jotta ne ovat tontilla silloin, kun niitä tarvitaan. Talopakettien ostajien kattotuolit kuuluvat talotoimituksen sisältöön, jollei toisin ole sovittu.

 kattotuolienasennus7

Lue lisää: Kattotuolien asennus

Rakenna koti hirrestä

rts_tutkii_logo_pieniSuomi on kautta aikojen ollut hirsirakentamisen luvattu maa. Suomessa hirsirakentamisen valtakausi oli ennen toista maailmansotaa, jonka jälkeen rankarakenteet valtasivat markkinoita. 2010-luvulla hirrestä rakentaminen on jälleen kohonnut nousuun ja vuosittain noin joka viides omakotirakentaja rakentaa kotinsa hirrestä.

Lue lisää: Rakenna koti hirrestä

Tapetoinnin pikakurssi

rts_tutkii_logo_pieniTapetoimalla pinnat voidaan helposti uusia. Loppujen lopuksi tapetointi ei ole vaikeaa, kunhan hieman miettii, mitä ja miten tekee. Usein kynnys aloittaa on suurempi kuin itse työ. Tapetoinnin kustannuksiin vaikuttaa ennen kaikkea valittu tapetti. Edullinen paperitapettirulla maksaa muutaman euron, kun taas laadukkaasta tapetista voi joutua maksamaan monta kymppiä.

Ainakin edullisia tapetteja kiinnitettäessä kannattaa harkita omatoimisuutta, vaikka ensin tulisikin sutta ja sekundaa.

Lue lisää: Tapetoinnin pikakurssi

Laatoituksen voi tehdä myös itse

rts_tutkii_logo_pieniNykyään laattapintaa käytetään usein muuallakin kuin pesutiloissa. Lattialämmityksen myötä se on yleistynyt muissakin huonetiloissa lattiapintana, varsinkin eteisissä ja keittiöissä. Laatoitustyö jätetään usein ammattimiehen työksi, mutta asiaan perehdyttyään myös hiukan rakennustaitoja omaava voi tehdä laatoituksen itse. Huolellisella työllä ja hyvällä alkusuunnittelulla pääsee helposti kohtuulliseen lopputulokseen.

laatoituksenvoitehd1

 

Alusta luja ja elämätön

Hyvä alusta kaakeloinnille on oikaistu kivipinta. Tämä korostuu varsinkin kosteissa tiloissa. Muita yleisiä pintoja ovat sementtipohjaiset levyt ja kipsilevyt. Kaakelointi voidaan tehdä myös entisen kaakeloinnin tai muovimaton päälle, kunhan vanha pinnoite on varmasti tukevasti kiinni alustassaan. Näiden alustojen esikäsittely ja laattojen kiinnitysaineet kannattaa kuitenkin varmistaa laatoitusaineiden valmistajalta.

 

Muista vedeneristys

Vedeneristys tehdään valmistajan ohjeiden mukaan huolella. Vanhoja pintoja saneerattaessa on syytä tietää, onko alla jo vedeneristys, koska kahta vedeneristyskerrosta ei rakenteellisesti voida käyttää. Koko laatoituksen ajan, pohjatöistä alkaen, tulisi käyttää samaa tuoteperhettä, jolloin tuotteet on testattu sopimaan toistensa kanssa käytettäviksi. Kaikki läpiviennit, kulmat, saumat, materiaalivaihdokset ja lattiakalvot varmistetaan lasikuitukankaalla tai tiivistyslaipoilla.

laatoituksenvoitehd2

Laattojen valinta

Laattoja valittaessa kannattaa miettiä tilan kokoa ja valoisuutta. Pieneen ja hämärään tilaan ei kannata valita isoja ja tummia laattoja. Parasta olisikin, jos laattamallia pääsisi katsomaan juuri siinä tilassa, johon laatoitus tehdään. Varsinkin kiiltäviä laattoja käytettäessä eri valo- ja heijastusolosuhteet voivat saada aikaan yllättäviä värieroja verrattuna myymälän tehokkaaseen valaistukseen.

 

Suunnittelu

Kun seinät on tasattu ja tarvittaessa vedeneristetty, voidaan aloittaa kaakelointityö. Työ aloitetaan merkitsemällä pystysuora viiva laattajaotuksen mukaan. Jaotusta tehtäessä täytyy muistaa myös laattojen saumojen ja nurkkien liikuntasaumojen viemä tila. Parhaimpaan lopputulokseen päästään, jos nurkissa leikattavan laatan leveys on alle puolet laatan leveydestä. Toinen tapa on aloittaa näkyvimmästä nurkasta kokolaatalla ja jatkaa siitä kumpaankin suuntaan.

Korkeussuunnassa asennetaan tukilauta alhaalta laskien toisen laattarivin alle. Jos lattiaa ei ole vielä tehty, laudan korossa huomioidaan silloin mahdolliset lattiakallistukset, saumavarat ja lattialaatan vaatima vahvuus kiinnityslaasteineen. Samoin laattajako pystysuunnassa tarkistetaan vaakatasauksen mukaisesti. Usein ylös asennetaan kokolaatta ja tarvittavat katkaisut tehdään lattiarajassa. Asentamalla (leveä) kattolista voidaan saada myös jonkin verran pelivaraa asennukseen. Huomioi myös ovien ja ikkunoiden ylitykset suunnitellessasi laattajakoa.

Jos seinään tulee kuvioita, eri värejä, kuviolaattoja tai boordeja, suunnitellaan niiden paikat laattajaon yhteydessä. Erivärisiä laattoja käytettäessä voidaan suunnitella kuvio irtolaatoilla esim. lattiapinnalla. Vaakaboordin korkeus määräytyy laatan koon ja kalusteiden korkeuden mukaan siten, että se on mielellään normaalin katsekorkeuden alapuolella. Huonetilasta tulee keveämmän ja tilavamman oloinen, kun laatoituksen väritys vaalenee alhaalta ylöspäin.

Sisänurkkiin jätetään liikkumavarat ja ulkokulmat tehdään jiiriin tai käytetään apuna valmiita laattakulmalistoja. Samoin laatoituslistoista löytyy pääte- ja kulmalistoja, jotka ovat hyvänä apuna siistin lopputuloksen saavuttamisessa.

laatoituksenvoitehd3

Seinien laatoitus

Kun suunnittelutyö on tehty, voidaan aloittaa laatoitus. Laatat kiinnitetään tavallisimmin alustaansa kiinnityslaasteilla. Laasti valitaan laatan koon ja materiaalin mukaan kunkin laastivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Laasti sekoitetaan hyvin ja levitetään hammaslastalla seinään. Isoihin, painaviin laattoihin voidaan laastia levittää myös laatan taustapinnalle tasaisen tartunnan varmistamiseksi. Laastinlevityksessä on tärkeää, ettei levitysalue saa olla suurempi kuin mitä ehditään laatoittaa laastin avoimena aikana. Laatta painetaan alustaansa hieman sivuttain liikuttaen ja napautetaan kiinni. Asennon korjaamista voidaan vielä tehdä ennen laastin kiinnittymistä, jonka aika käy ilmi laastin valmistajan ohjeista. Saumoissa kiinnityslaastin täytyy jäädä enimmillään puoleen väliin laatan vahvuudesta.

Jonkin verran laattojen kiinnityksiin käytetään myös laattaliimoja, joiden kiinnitys tapahtuu pääperiaatteissaan vastaavalla tavalla.

Vaakasaumojen välissä voidaan käyttää saumanarua tai laattaristikoita koko laatoitusalueella. Isoja, painavia laattoja voidaan tarvittaessa tukea väliaikaisesti esim. teippauksella.

Vasta, kun koko seinä on valmis ja alimmaiset laatat kiinnittyneet, poistetaan ohjurilauta ja asennetaan alin laattarivi.

laatoituksenvoitehd4

Saumaus

Käytetystä kiinnityslaastista riippuen saumaukseen päästään muutamasta tunnista muutamaan päivään laatoituksen jälkeen.

Tavallisimmin saumalaasti levitetään yli kumilastaa käyttäen. Työ tehdään huolellisesti valmistajan ohjeen mukaan niin, että sauma-ainetta on joka kohdassa.

Lopuksi laattapinnat pestään kostealla sienellä ja pesu uusitaan tarpeen mukaan. Varo kuitenkin, ettet laattoja pestessäsi vahingoita saumaa. Lopuksi liikunta- ja nurkkasaumoihin asennetaan saniteettisilikoni ja saumat viimeistellään puutikulla tai pesuaineeseen kastetulla sormenpäällä.

Kalusteita kiinnitettäessä porataan kaakeliin varovaisesti reikä. Yleisempiin laattoihin käy normaali kovapalaterä. Kosteissa tiloissa ennen asennusruuvin laittoa reikä täytetään silikonilla estämään kosteuden pääsyä reiästä rakenteisiin.

 

Lattian laatoittaminen

laatoituksenvoitehd5Alusta pohjustetaan ja tasataan tai tehdään kaadot. Kosteat tilat vedeneristetään valmistajan ohjeen mukaan. Saneerauskohdissa, joissa laatoitetaan vanhan pinnan päälle, on aina tarkistettava, onko vedeneristys jo olemassa, ettei asenneta kahta eri vedeneristyskerrosta.

Yleisin tapa on aloittaa laatoitus keskipisteestä seiniä kohti välttäen kapeitten, alle puolen laatan levyisten soirojen syntymistä seinille. Toinen tapa on aloittaa laatoitus lattiakaivosta.

Työteknisesti laatoitus ja saumaus tapahtuvat kuten seinälaatoituksessakin. Laatoituksessa tulee erityisesti varoa seinän ja lattian rajapintaa. Tähän kohtaan laatoitukseen täytyy jättää vähintään viiden millin rako, jottei vedeneristykseen kohdistuisi laatoituksista missään tilanteessa rasitteita. Lopuksi rako täytetään huolellisesti saniteettisilikonilla. Myös lattialaatoituksiin löytyy erilaisia laatoituslistoja ja lattiakaivoihin erikokoisia ja -värisiä laatoituskansia.

 

Huolto

Laattapinnat on helppo puhdistaa. Ne kestävät voimakkaita pesuaineita ja jonkin verran myös hankausta. Mitä lasisempi pinta, sen helpompi se on pitää puhtaana. Rauta ja kalkki saostuvat helposti käyttöveden mukana laatan pintaan, ja myös veden kupari voi aiheuttaa värjääntymiä. Näihin on kuitenkin saatavissa omia, voimakkaasti happamia pesuaineitaan.

Laatan sauma sitä vastoin voi likaantua vaikeammin. Jos lika pääsee sauman huokosiin, sitä on mahdotonta enää poistaa, ja jäljelle jääkin sauman uusiminen tai kosmeettinen kunnostus. Sauman puhdistettavuuteen voidaan vaikuttaa saumasuoja- aineilla.

Silikonisaumat voivat homehtua tai niiden väri muuttua. Vanha sauma poistetaan mekaanisesti, välit puhdistetaan ja asennetaan uusi silikonisauma.

 

Lue myös:

Kylpyhuoneen saneeraus

Kylpyhuoneen remontointi ja kalustaminen

Märkätilojen vedeneristys Kaakelilujalla

Märkätilan vedeneristys vaatii hyvän työsuorituksen sekä tuotteiden keskinäistä yhteensopivuutta

Varma vedeneristys nopeasti ja edullisesti

 

 

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot