• Tulosta

Keittiö on yksi kodin käytetyimmistä tiloista ja se näkyy myös korjaustoiminnassa: kalusteita ja kodinkoneita uusitaan ahkerasti jo 10 - 15 -vuotiaissa asunnoissa, kiivaimmillaan keittiöuusimiset ovat siinä vaiheessa, kun asunto on ylittänyt 20 vuoden iän. Keittiöremontin yhteydessä uusitaan usein paitsi kalusteet, myös kodinkoneet, lattiapinnat, seinäpinnoitteet jne. Tämä onkin perusteltua paitsi ulkonäkösyistä, myös kodintekniikan kannalta: 10 -15 vuoden iässä useat kodinkoneet alkavat olla jo teknisen kestoikänsä loppupuolella, joten niiden uusiminen olisi joka tapauksessa pian edessä. Uudet laitteet ovat myös energiatehokkuudeltaan edeltäjiään parempia, joten vanhojen koneiden muutaman vuoden "tekohengitys" ei tässäkään mielessä kannata.

Keskiverto keittiöremontti maksaa noin 6500 euroa, josta kalusteiden osuus on noin 4000 euroa. Keittiön uusiminen on toimenpiteenä sen kokoinen, että ulkopuolisella teetetystä työstä saatavasta kotitalousvähennyksestä on jo huomattavaa etua, mutta toisaalta palkkasumma ei vielä karkaa enimmäisrajan yli (kahden aikuisen taloudessa saa kotitalousvähennyksen noin 4000 euron työpalkkoihin asti). Ulkopuolisten käyttö keittiöremonteissa onkin viime vuosina kasvanut, nykyisin jo lähes joka toinen keittiökorjaus teetetään ainakin osittain ulkopuolisella urakoitsijalla tai ammattimiehellä.

Keittiö tarpeen mukaan

Keittiötilojen suunnitteluun vaikuttavat mm. perheen koko sekä ruokailu- ja ruuanlaittotottumukset.  Tyyli- ja ulkonäköasiat ovat nekin keittiöratkaisuiden valinnassa tärkeitä. Keittiö toimii yleensä myös seurustelutilana sekä tuttujen että joskus myös hieman vieraampienkin kesken, jolloin ripaus edustavuuttakaan ei ole pahitteeksi.

Uuden keittiön suunnittelun voi periaatteessa aloittaa puhtaalta pöydältä tai sitten pitäytyä pääasiassa vanhassa perusasetelmassa. Viimeksi mainittu voi tuntua houkuttelevalta valmiiden vesi- ja sähköliitäntöjen vuoksi, mutta loppujenlopuksi niiden siirtäminen ei ole kovinkaan iso juttu jos tarve niin vaatii. Vaikka onnistunut lopputulos lähtee omista tarpeista, ei ammattilaisen apua kannata suunnitteluvaiheessa vieroksua. Suunnitelma kuuluu usein joka tapauksessa kalusteiden hintaan, joten "valmiin" kaappiohjelman kanssa ostoksilla käynti ei välttämättä tuo edes säästöä. Ammattitaitoisen kalustemyyjän työpöydällä monet tärkeät yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen koulutuksen ja kokemuksen tuomalla rutiinilla, jättäen silti tilaa myös asiakkaan omille ajatuksille.

Keittiön järjestelyt

Keittiön suunnittelun perustana voidaan pitää lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja jätekaapin muodostamaa ydintä. Näiden yleisimmin käytettyjen toimintojen tulisi sijaita lähekkäin, korkeintaan parin askeleen päässä toisistaan. Kulku niiden välillä tulisi olla esteetöntä ja vieressä tulisi olla myös laskutilaa. Lieden ja pesualtaan välissä työpöytä saa olla vähintään 600 mm, mutta metrinkään levyinen taso ei ole liioittelua. Toisella puolella liettä saa niinikään olla vähintään 400 mm leveä laskutila. Laskutilaa kannattaa varata tarpeen mukaan muuallekin. Riittävän isolle työpöydälle voi kattaa vaikkapa "seisovan pöydän".

Kalusteet tulee suunnitella siten, että niitä käyttävä henkilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välineisiin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 700-1300 mm, joten tälle alueelle tulisi sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Paljon käytettyjen kodinkoneiden, kuten uunin ja astianpesukoneen sijoittaminen oikealle työskentelykorkeudelle on ergonomian kannalta järkevää. Esimerkiksi astianpesukoneen nostaminen 30-40 senttiä lattiatasosta helpottaa jo huomattavasti sen täyttämistä. Harvemmin tarvittavia asioita voi sitten säilöä hankalammin saavutettavissa paikoissa, osin jopa muualla kuin keittiössä.

Työpöydän ja seinäkaapin yleisimmin käytetty etäisyys korkeussuunnassa on 460 mm. Seinäkaappien ei kuitenkaan tarvitse aina olla samalla korkeudella, esim. astiankuivauskaappiin tai muihin paljon käytettyihin seinäkaappeihin ulottumisen kannalta on eduksi, jos kurotteluetäisyys on hieman pienempi.

Keittiökalusteiden sijoittelun mukaan puhutaan I-, II-, L- ja U-keittiöistä. Keittiötyypin valintaan vaikuttavat keittiön pinta-ala, muoto, kulkuyhteydet muihin tiloihin, hormien paikat, sekä keittiön muu sisustus, kuten ruokapöytä jne.

I-keittiö on tavallisesti pienehkö, koska siinä kaikki kalusteet ja koneet on sijoitettu yhdelle seinälle. II- keittiössä myös vastapäinen seinä on otettu käyttöön. L- ja U-keittiöissä kalusteita on sijoitettu myös huoneen kulmiin. Kulmatilat ovat kooltaan suuria, mutta normaalilla hyllyjärjestelyillä erityisesti alakaapin taimmaisia tavaroita joutuu kurkottelemaan. Tähän tuo helpotusta pyörivä karusellikaappi. Lieden sijoittaminen nurkkaan voi olla myös oivallinen vaihtoehto.

Keittiössä, jossa kalusteet on sijoitettu joko vastakkaisille seinustoille II-keittiöksi tai kaaren muotoon U-keittiöksi, tulee vastakkaisten kalusteiden välin olla aina vähintään 1300 mm, U-keittiössä mielellään 1600 mm.

Yleistyvä virtaus on sijoittaa liesi saarekkeeksi keskelle keittiötä. Ratkaisu on eittämättä näyttävä, mutta käytännöllisyysmielessä perinteinen kalusteriviin sijoitettava liesikin toimii hyvin. Saarekeratkaisu myös maksaa helposti perinteistä enemmän, koska esim. tavallinen liesituuletin ei käy vaan käryjen poisto täytyy järjestää huuvan avulla.

Jos tilat sallivat, on arkisin käytettävä ruokailutila järkevää sijoittaa esteettömästi lähelle ruuanvalmistuspistettä ja astianpesukonetta, ei kuitenkaan estämään kulkua lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja muiden paljon käytettyjen toimintojen välillä. Suora yhteys eteiseen on myös hyvä ominaisuus ajatellen kauppatavaroiden sisään kantamista ja roskien poisvientiä.

On olemassa monia muitakin keittiön käyttömukavuutta lisääviä asioita, jotka määräytyvät käyttäjäperheen mukaan. Ulkonäköasiat eivät ole näistä vähäpätöisimpiä.

Kotitalouskoneet ja niiden sijoittelu

Keittiöön kiinteästi omille paikoilleen sijoitettavia kodinkoneita ovat kylmäsäilytyslaitteet, astianpesukone, liesi ja yleensä myös mikroaaltouuni. Kotitalouskoneiden asennusvaatimukset niin mitoitukseltaan kuin sijoitukseltaankin ovat erilaisia. Paikkoja mietittäessä on hyvä huomioida, että laitteiden läheisyydessä tarvitaan yleensä työ- ja laskutilaa.

Kylmäkalusteet ovat joko vapaasti seisovia tai kalusteisiin upotettavia, uudessa keittiössä käytetään pääsääntöisesti viimeksi mainittuja. Kylmäkalusteisiin ja muihinkin kodinkoneisiin on saatavilla samoja ovilevyjä, joita käytetään kaapistoissa. Näissä ns. integroiduissa keittiöissä koneet sulautuvat kaapistoon niin, ettei oudompi niitä edes huomaa. Kylmälaitteiston sijoituksessa on huomioitava laitteen vaatima ilmankiertotila. Työtehoseuran tutkimusten mukaan puutteellisen ilmankierron aiheuttama kuumeneminen lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta jopa 60 % ja vaikuttaa lisäksi laitteen käyttöikään. Samasta syystä kylmälaitteita ei myöskään kannata sijoittaa lämpöä tuottavien laitteiden (uuni, astianpesukone, lämpöpatteri, tulisija, savuhormi jne.) viereen. Kodinkoneiden ja kaapistojen koot perustuvat standardimittoihin, joten normaalitilanteessa keittiösuunnitelmiin ja kalusteisiin tehdyt tilavaraukset huomioivat myös tuuletustarpeen.

Pesuallas ja jätehuolto

Astioiden pesua varten tarvitaan astianpesuallas tai -altaita keittiön ja talouden koon mukaan. Yksi iso allas vie tilaa 400 mm, pesuallas ja kaatoallas 600 mm ja kaksi isoa allasta 800 mm. Pesupöydän kestävin ja käytännöllisin materiaali on ruostumaton teräs.

Talousjätteen lajittelusta tärkein osa tehdään keittiössä. Jätteiden lajittelutarve ja hyödyntäminen riippuu kunnasta ja asuinalueesta. Vaikka kuntatasolla ei lajittelu vielä täydellisesti toimisikaan, voi kierrätystä harrastaa myös itse esimerkiksi kompostoimalla biojätteet. Keittiösuunnitelmassa kierrätystarpeet näkyvät ennen kaikkea roskakaapissa, jossa tilaa varataan 2-4 erilliselle ämpärille, osa tarpeen mukaan kannellisia. Jäteastia on yksi käytetyimpiä keittiötarvikkeita, joten jätekaapin toiminnan kannalta kannattaa suosia ratkaisuja, joissa astiat saa vedettyä esiin kevyesti yhdellä liikkeellä pahemmin kumartumatta tai kurottelematta. Samasta syystä sen on syytä olla keskeisesti sijoitettu, helppokäyttöinen ja vahva.

Kierrätettäville palautuspulloille, sanomalehdille, ongelmajätteille jne. tarvitaan myös omat säilytyspaikkansa. Panttipullojen ja lehtien varastointi on hyvä järjestää niin, että ne on helppo sekä laittaa heti käytön jälkeen talteen että myös ottaa säilytystilastaan mukaan asioille lähdettäessä.