Vanhan hirsitalon remontti

• Tulosta

 Hirsitalon kunnon selvittämiseen syntyy yleensä aihetta vasta, kun joitakin selviä merkkejä vaurioista on havaittu tai rakennus syystä tai toisesta aiotaan korjata perusteellisesti. Kunnostus uudenaikaiseksi, asumismukavuudet täyttäväksi kodiksi on huolellisuutta ja ammattitaitoa vaativaa puuhaa ja voi vaatia niin perusteellisen uudistuksen, ettei vanhasta jää kuin runko. Vanhojen hirsitalojen yleisimmät viat ovat perustuksista tai alapohjasta johtuvia. Lahovaurion syynä on aina rakenteeseen päässyt kosteus ja tiiveyteen vaikuttaa aina hirsirakenteen painuminen. Hirsitalon saneerauksessa kannattaa turvautua ammattilaisen ohjeisiin.

Kuva: Tulikivi

Kuntoarvio

Hirsirungon kuntoa pääsee parhaiten arvioimaan kun rakennus on vuoraamaton ja hirret näkyvissä. Vuoratuissa rakennuksissa rungon vaurioiden kartoittaminen voi edellyttää rakenteiden avaamista. Vanhaan hirsitaloon, kuten muihinkin rakennuksiin, kannattaa tehdä kuntoarvio ennen korjaustöihin ryhtymistä. Tällöin kannattaa tarkistaa rungon vääntymisestä, painumisesta ja pullistumista havaittavat vahingot, näkyvät kosteus- ja lahovauriot, hirsikehien liitoskohdat, seinien vetoisuus ja jos mahdollista, ullakolla ylimmät kattohirret. Jos vain mahdollista, rakennuksen alusta kannattaa tarkistaa.

Hyvän yleiskuvan hirsiseinän kunnosta saa jo vasaralla koputtelemalla – terve, kunnossa oleva hirsiseinä antaa napakan äänen, kun taas sisältä laho hirsi onton, pehmeämmän äänen.

Vanha on kaunista

Hirsirakennuksen kauneus perustuu nimenomaan hirteen itseensä, oli sitten kysymyksessä talon ulko- tai sisäpuoli. Ainoina haittapuolina on usein seinän kylmyys tai alimmaisten hirsien lahoaminen. Näistäkin ongelmista voidaan päästä eroon, kun ensin tutustutaan hieman hirsirakentamiseen ja -rakenteeseen. Oikein hoidettuna hirsi säilyy vuosisatoja. Suomen vanhimman säilyneen hirsirakenteen, Pyhän Henrikin saarnahuoneen, hirsiosat ovat 1400-luvulta ja edelleen hyvässä kunnossa.

Hirsirungon viat

Hirsirungon arkoja kohtia ovat alimmat hirret sekä ikkuna- ja oviaukot. On tarkistettava myös kattorakenteet sekä pohja, jos se vain on mahdollista. Jos katto on vuotanut, myös ylimmät hirret ja koko yläpohja on syytä tutkia huolella.

Vioittuneisiin kohtiin voidaan hankkia vanhat tai veistää uudet hirret. Huomaamattoman tuloksen saa käyttämällä vanhaa tervettä hirttä. Paikkauspaloja saa myös työkohteesta itsestään, jos siihen tehdään esim. uusia ikkuna- ja oviaukkoja.

Yksi yleinen vaihtoehto on, että koko rakennuksen osalta poistetaan ja vaihdetaan alimmainen hirsikerta.

Lahovian lisäksi hirsirunkoa vaivaa usein epätasainen laskeutuminen, joka johtuu useimmiten perustuksien vajoamisesta. Rakennus voidaan nostaa ja perustuksia vahventaa. Nostovaiheessa on hyvä ottaa kaikki ikkunat ja ovet paikoiltaan sekä tarvittaessa tarkkailla hormiston ja tulisijojen käyttäytymistä noston aikana.

Korjauksessa on aina muistettava, että vanhakin hirsirakennus painuu. Siksi kaikki liitososat on kiinnitettävä toisiinsa siten, ettei laskeutuminen esty.

Ulkopuolelle jätetään hirsi

Jos rakennuksen ulkonäkö halutaan pitää entisenä, seinän lisälämmöneristys tehdään sisäpuolelle. Vanha hirsi tilkitään huolellisesti molemmilta puolin tervavierteellä ja samoin kaikki aukkojen reunat esim. pellavaeristeellä ennen eristämistä. Liian vahva eristyskerros muodostaa kastepisteen ja ajan saatossa pilaa rakenteet. Siksi suunnittelijan apu on lähes poikkeuksetta paikoillaan. Eristyksessä kannattaa käyttää lämmöneristeitä, joiden ominaisuudet ovat puun kaltaisia ja jotka sitovat ja luovuttavat kosteutta puun tavoin. Näitä ovat puukuitueristeet, sahanpuru, kutterinlastu ja pellava. Pintamateriaalina voidaan käyttää huokoista puukuitulevyä. Yli 50 mm:n paksuisessa sisäpuolisessa lisäeristyksessä on aina muistettava höyrysulku tai ainakin ilman sulku.

Jos peruskorjauksen yhteydessä taloon aiotaan asentaa koneellinen ilmastointi, tulee eristys tehdä aina ammattimaisen suunnittelijan ohjeen mukaisesti.

Sisäpuolelle jätetään hirsi

Ulkopuolinen lämmöneristäminen on aina turvallista, koska rakenne harvenee ulospäin ja rakenteet tuulettuvat. Näin kastepistettä ei voi syntyä. Samalla kuitenkin menetetään talon alkuperäinen ulkonäkö ja seinärakenteet saavat uuden paneeliverhouksen. Myös ikkunat joudutaan siirtämään ulommaksi.

Vanhan hirren tilkitseminen tehdään edellisen kaltaisena.

Usein sisäpuolen hirsi on tummaa ja syö näin ollen valoa. Pinta voidaan kuitenkin piiluttaa veistämällä piilukirveellä uusi vaalea pinta hirteen. Hirren pinta voidaan myös sävyttää tai valkaista.

Hirsiseinä molemmin puolin

Vahvan hirsiseinän voi myös jättää entisekseen niin ulkoa kuin sisältäkin. Tällöin tarvittava lämmöneristys tehdään lat­tiaan ja yläpohjaan vahvempana, sekä niille seinustoille, jotka jäävät uuden rakenteen taakse. Esim. keittiön kaapistoseinä, pesuhuone, sauna, kodinhoitohuone ja varastotilat ovat tiloja, joiden ulkoseinä voidaan eristää ulkonäön kärsimättä. Lämpökomensaatiota voidaan parantaa myös valitsemalla lämpötaloudellisesti paremmat ikkunat ja ulko-ovet.

Kattorakenteissa vikaa?

Vanhassa katossa on usein vuotokohtia, joista kosteus on päässyt kattorakenteisiin. Yleensä vuodon syynä ovat vuotava hormin juuritiivistys tai siirtyneet tai rikkoutuneet tiilet. Myös kattotaitokset ovat herkkiä vuotamaan. Itse vika voi olla jo korjattu, mutta syntyneeseen katon alapuoliseen rakennevikaan ei ole puututtu.

Kattorakennetta voidaan uusia vaihtamalla vain tarvittavat tukirakenteet tai parhaimmassa tapauksessa vain kate. Mutta jos yläpohja on heikossa kunnossa kauttaaltaan, puretaan koko rakenne tasakertaan asti ja työ aloitetaan uusilla kattotuoleilla. Tätä ratkaisua puoltaa myös se, jos yläkertaan halutaan korottaa ja rakentaa lisää huoneita. Kattoremontissa kannattaa rakenteeseen aina lisätä myös aluskate.

Ryömi alapohjaan

Vanhat rakennukset on lähes kaikki rakennettu tuulettuvalla alapohjalla. Pohjan kunto riippuu paljolti pohjakosteudesta ja korkeudesta sekä siitä, kuinka alatilan tuuletus on toiminut,. Alapohjan kunto selviää ainoastaan ryömimällä alustaan. Matalien perustusten todellisen kunnon selvittäminen vaatii yläpuolisen rakenteen purkua.

Tuuletusreikiä on syytä olla riittävästi, jotta koko alapohja tuulettuu. Varsinkin alkuperäistä myöhempi lisärakentaminen on voinut muuttaa tuuletusta merkittävästi, eikä ilma ole enää vaihtunut kaikilta osin, vaan kosteus on päässyt tarttumaan rakenteisiin. Tuuletuksen riittämättömyyteen voivat myös vaikuttaa alapohjaan kuulumattomat tavarat ja tarvikkeet. Onkin syytä muistaa, että alapohja ei ole oikea varastopaikka ylimääräiselle roinalle. Myös liian matala perustus heikentää tuuletuksen onnistumista.

Tuuletuksen parantamiseksi tehdään tarpeellinen määrä uusia tuuletusreikiä. Rakennusalan ammattilainen voi avustaa niiden oikeassa suunnittelussa.

Pohjakosteus johtuu siitä, että salaojitus on riittämätön tai alapohjan pinta on alempana kuin taloa ympäröivä maanpinta. Oikea alapohja on kuiva, keskeltä reunoille viettävä sorapatja. Tällöin alapohjaan kulkeutunut vesi ohjautuu reunoille ja siitä salaojiin.

Maaperän liikakosteuden saa pois vain avaamalla seinän vierustat ja asentamalla asianmukaiset salaojat. Pohjan muotoilun korjaaminen onkin jo hankalampaa varsinkin matalissa perustuksissa. Vaihtoehtoinen korjaus voidaankin tehdä ulkoapäin. Mahdollisuuksien mukaan lasketaan ympäröivän maan pintaa pohjan pintaa alemmaksi ja pohjan muoto tehdään oikeaksi. Alapohjan tilannetta voidaan vielä parantaa asettamalla perusmaan päälle suodatinkangas ja puhaltamalla kerros kevytsoraa.

Kosteat tilat huolella

Myös hirsirakennukseen voidaan tehdä riskittömät märkätilat. Mikäli pohja aloitetaan puurungon päältä, huolellisuusvaatimus kasvaa. Painon takia runkoratkaisuna tulee tällöin kysymykseen esim. rankarunko ja sementtipohjainen kuitulevy. Lattia tehdään lujalle, liikkumattomalle alustalle. Juoksujen päälle asennetaan harvalaudoitus ja vahva vaneri. Tasoituskerros tehdään uivaksi ja raudoitetaan, jolloin mahdolliset rakenteiden liikkumiset eivät riko alustaa. Kaikki alapohjassa olevat vesi- ja viemäriputket eristetään jäätymistä vastaan.

Toinen tapa on täyttää alapohja. Alueel­le tehdään anturat ja harkkosokkelit lattiapintaan asti. Täyttö voidaan tehdä helpoimmin tiivistetyllä kevytsoralla, jolloin lämmöneristys syntyy samalla kerralla. Lopuksi tehdään lattiavalu. Ratkaisu mahdollistaa seinärakenteiden tekemisen täyskivirakenteisena esim. kalkkihiekkatiilistä tai -harkoista.

Tässä ratkaisussa täytyy muistaa huomioida, että alapohjan tuulettuvuus toimii edelleenkin, ja tarvittaessa tehdä kivijalkaan uudet aukot.

Oli ratkaisu sitten mikä tahansa, märkätilojen suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa aina käyttää ammattilaista apuna.