Keittiön suunnittelu
Keittiö tarpeen mukaan
Keittiötilojen suunnitteluun vaikuttavat mm. perheen koko sekä ruokailu- ja ruuanlaittotottumukset. Asukkaasta riippumatta määrätyt keittiön toimivuuteen liittyvät perusasiat ovat silti voimassa. Keittiö toimii yleensä myös seurustelutilana sekä tuttujen että joskus myös hieman vieraampienkin kesken, jolloin ripaus edustavuuttakaan ei ole pahitteeksi. Tyyli- ja ulkonäköasiat ovat nekin keittiöratkaisuiden valinnassa tärkeitä, mutta kuten tunnettua, ns. makuasioista ei voi kiistellä eikä yleispätevästi neuvoakaan.
Hahmotelma keittiöstä tarvitaan jo pääpiirustusvaiheessa, vesi- viemäri- ja sähköliitännät pitää myös tietää ajoissa näiden vaatimien putkitusten ja tilavarausten vuoksi. Pääpiirustusten tekijä sommittelee papereihin kyllä versionsa keittiöjärjestelyistä, mutta yksityiskohdat kirkastuvat vasta varsinaisen
keittiösuunnittelijan kanssa. Keittiökalustemyyjät ovat usein myös ammattitaitoisia suunnittelijoita, joiden palvelua käytetään ahkerasti. Ammattilaisen työpöydällä monet tärkeät yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen koulutuksen ja kokemuksen tuomalla rutiinilla, jättäen silti tilaa myös asiakkaan omille ajatuksille.
Erityisesti lapsiperheiden keittiötiloissa korostuvat käytännöllisyyden ja tehokkuuden vaatimukset. Ruunalaitto- ja ruokailuastioita tarvitaan paljon ja suuret, helposti tavoitettavat säilytystilat ja laskutilat helpottavat arkirutiineja. Iso liesi, astianpesukone, suuret kylmätilat ja reilu ruokapöytä ovat tarpeen, sillä ruokaa tehdään, nautitaan ja säilytetään isoja määriä kerrallaan. Markettireissulla ruokatarvikkeita voidaan hyvinkin hankkia 3-5 päivän tarpeiksi kerrallaan, vähintään iso jääviileäkaappi ja iso, erillinen pakastin eivät ole näissä olosuhteissa liioittelua. Keittiön pinnat joutuvat lapsiperheissä kovemmalle kulutukselle kuin aikuistalouksissa, joten pintamateriaalien valinnoissa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota helppohoitoisuuteen ja kestävyyteen. Turvallisuusnäkökohdatkin korostuvat taaperotaloudessa, esimerkiksi uunin sijoittaminen normaalille työtasokorkeudelle säästää sekä selkää että pienokaisten sormia.
Arkisin käytettävä ruokailutila on järkevää sijoittaa esteettömästi lähelle ruuanvalmistuspistettä ja astianpesukonetta, ei kuitenkaan estämään kulkua lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja muiden paljon käytettyjen toimintojen välillä. Suora yhteys eteiseen on myös hyvä ominaisuus ajatellen kauppatavaroiden sisään kantamista ja roskien poisvientiä.
Keittiön järjestelyt
Keittiön suunnittelun perustana voidaan pitää lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja jätekaapin muodostamaa ydintä. Näiden yleisimmin käytettyjen toimintojen tulisi sijaita lähekkäin, korkeintaan parin askeleen päässä toisistaan. Kulku niiden välillä tulisi olla esteetöntä ja vieressä tulisi olla myös laskutilaa. Yleensäkin laskutilaa kannattaa varata riittävästi, riittävän isolle työpöydälle voi kattaa vaikkapa 10- 20 hengen "seisovan pöydän".
Kalusteet tulee suunnitella siten, että niitä käyttävä henkilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välineisiin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 700-1300 mm, joten tälle alueelle tulisi sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Paljon käytettyjen kodinkoneiden, kuten uunin ja astianpesukoneen sijoittaminen oikealle työskentelykorkeudelle on ergonomian kannalta järkevää. Esimerkiksi astianpesukoneen nostaminen 30-40 senttiä lattiatasosta helpottaa jo huomattavasti sen täyttämistä. Harvemmin tarvittavia asioita voi sitten säilöä hankalammin saavutettavissa paikoissa, osin jopa muualla kuin keittiössä.
Työpöydän ja seinäkaapin yleisimmin käytetty etäisyys korkeussuunnassa on 460 mm. Seinäkaappien ei kuitenkaan tarvitse aina olla samalla korkeudella, esim. astiankuivauskaappiin tai muihin paljon käytettyihin seinäkaappeihin ulottumisen kannalta on eduksi, jos kurotteluetäisyys on hieman pienempi.
Keittiökalusteiden sijoittelun mukaan puhutaan I-, II-, L- ja U-keittiöistä. Keittiötyypin valintaan vaikuttavat keittiön pinta-ala, muoto, kulkuyhteydet muihin tiloihin, hormien paikat, sekä keittiön muu sisustus, kuten ruokapöytä jne.
I-keittiö on tavallisesti pienehkö, koska siinä kaikki kalusteet ja koneet on sijoitettu yhdelle seinälle. II- keittiössä myös vastapäinen seinä on otettu käyttöön. L- ja U-keittiöissä kalusteita on sijoitettu myös huoneen kulmiin. Kulmatilat ovat kooltaan suuria, mutta normaali hyllyjärjestelyillä erityisesti alakaapin taimmaisia tavaroita joutuu kurkottelemaan. Tähän tuo helpotusta pyörivä karusellikaappi. Lieden sijoittaminen nurkkaan voi olla myös oivallinen vaihtoehto.
Keittiössä, jossa kalusteet on sijoitettu joko vastakkaisille seinustoille II-keittiöksi tai kaaren muotoon U-keittiöksi, tulee vastakkaisten kalusteiden välin olla aina vähintään 1300 mm, U-keittiössä mielellään 1600 mm. Yleistyvä virtaus on sijoittaa liesi saarekkeeksi keskelle keittiötä. Ratkaisu on eittämättä näyttävä, mutta käytännöllisyysmielessä perinteinen kalusteriviin sijoitettava liesikin toimii hyvin. Saarekeratkaisu maksaa helposti perinteistä enemmän, koska esimerkiksi tavallinen liesituuletin ei käy vaan käryjen poisto täytyy järjestää huuvan avulla.
On olemassa monia muitakin keittiön käyttömukavuutta lisääviä asioita, jotka määräytyvät käyttäjäperheen mukaan. Ulkonäköasiat eivät ole näistä vähäpätöisimpiä.
Kotitalouskoneet ja niiden suunnittelu
Keittiöön kiinteästi omille paikoilleen sijoitettavia kodinkoneita ovat kylmäsäilytyslaitteet, astianpesukone, liesi ja yleensä myös mikroaaltouuni. Kotitalouskoneiden asennusvaatimukset niin mitoitukseltaan kuin sijoitukseltaankin ovat erilaisia. Paikkoja mietittäessä on hyvä huomioida, että laitteiden läheisyydessä tarvitaan yleensä työ- ja laskutilaa.
Kylmäkalusteet ovat joko vapaasti sijoitettavia tai kalusteisiin upotettavia, uudessa keittiössä käytetään pääsääntöisesti viimeksi mainittuja. Kylmäkalusteisiin ja muihinkin kodinkoneisiin on saatavilla samoja ovilevyjä, joita käytetään kaapistoissa. Näissä ns. integroiduissa keittiöissä koneet sulautuvat kaapistoon niin, ettei oudompi niitä edes huomaa. Kylmälaitteiston sijoituksessa on huomioitava laitteen vaatima ilmankiertotila. Työtehoseuran tutkimusten mukaan puutteellisen ilmankierron aiheuttama kuumeneminen lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta jopa 60 % ja vaikuttaa lisäksi laitteen käyttöikään. Samasta syystä kylmälaitteita ei myöskään kannata sijoittaa lämpöä tuottavien laitteiden (uuni, astianpesukone, lämpöpatteri) viereen. Laitteiden mukana tulee myös niiden sijoitusta koskevat ohjeet. Kodinkoneiden ja kaapistojen koot perustuvat standardimittoihin, joten normaalitilanteessa keittiösuunnitelmiin ja kalusteisiin tehdyt tilavaraukset huomioivat myös tuuletustarpeen.
Mikroaaltouuni voidaan sijoittaa pöydälle, komeroon, seinäkaapin alareunaan tai kaapin alimmalle hyllylle. Paras sijoituskorkeus on 700 mm-1100 mm.
Pesuallas ja jätehuolto
Astioiden pesua varten tarvitaan astianpesuallas tai -altaita keittiön ja talouden koon mukaan. Yksi iso allas vie tilaa 400 mm, pesuallas ja kaatoallas 600 mm ja kaksi isoa allasta 800 mm. Pesupöydän kestävin ja käytännöllisin materiaali on ruostumaton teräs.
Talousjätteen lajittelusta tärkein osa tehdään keittiössä. Jätteiden lajittelutarve ja hyödyntäminen riippuu kunnasta ja asuinalueesta. Vaikka kuntatasolla ei lajittelu vielä täydellisesti toimisikaan, voi kierrätystä harrastaa myös itse esimerkiksi kompostoimalla biojätteet. Keittiösuunnitelmassa kierrätystarpeet näkyvät ennen kaikkea roskakaapissa, jossa tilaa varataan 2-4 erilliselle ämpärille, osa tarpeen mukaan kannellisia. Jäteastia on yksi käytetyimpiä keittiötarvikkeita, joten jätekaapin toiminnan kannalta kannattaa suosia ratkaisuja, joissa astiat saa vedettyä esiin kevyesti yhdellä liikkeellä pahemmin kumartumatta tai kurottelematta. Samasta syystä sen on syytä olla keskeisesti sijoitettu, helppokäyttöinen ja vahva.
Kierrätettäville palautuspulloille, sanomalehdille, ongelmajätteille jne. tarvitaan myös omat säilytyspaikkansa. Panttipullojen ja lehtien varastointi on hyvä järjestää niin, että ne on helppo sekä laittaa heti käytön jälkeen että myös ottaa säilytystilastaan mukaan asioille lähdettäessä.