Julkisivut
Loma-asunnon julkisivu on puuta
Loma-asunnon julkisivuvalinnassa määräävänä asiana on yleisimmin ulkonäkö. Kauneus taas on riippuvainen, paitsi katsojan silmästä, myös ympäristöstä, johon rakennus sijoitetaan. Harmonialla ympäristön kanssa onkin tärkeä osa mökkirakentajan valinnoissa. Muita tärkeitä asioita lomarakennuksen ulkoseinävalinnassa ovat mm. rakentamisen helppous, hinta, kestävyys ja helppohoitoisuus.
Loma-asunnoissa käytetään julkisivumateriaalina lähes yksinomaan puuta. Muut vaihtoehdot ovat harvinaisia poikkeuksia, jotka korkeintaan vahvistavat säännön; mökki tehdään aina puusta.
Hirsi suosituin
Hirsi on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, josta tehtiin niin asuin- kuin 
talousrakennukset. Menneinä vuosisatoina rakentaminen oli nykyistä paljon käsityövaltaisempaa ja tietotaito kulki isältä pojalle. Perinteinen hirsirakentaminen oli vaivalloista ja hidasta, ja tästä syystä 1940-50 -luvuilla hirsirakentaminen oli hävitä tehokkaampien rakennustapojen alle. Näin olisikin käynyt, ellei hirttä olisi "keksitty" 1950-luvulla uudestaan uuteen käyttötarkoitukseen, vapaa-ajanrakentamiseen.
Hirsirakentaminen on 1950-luvulta lähtien kehittynyt huimasti. Vaikka uudet hirsirakennukset muistuttavatkin ammoisia esikuviaan, ovat ne sekä rakennustekniikaltaan että lopputulokseltaan eri luokkaa kuin ennen vanhaan. Erityisesti teollisen hirsivalmistuksen myötä hirrestä on kehittynyt nykyaikainen rakennusmateriaali sekä rakentamisen helppoudeltaan että laadultaan. Hirren jäljittelemätön ulkonäkö on kuitenkin säilynyt - asia, joka on hirsijulkisivun yleisin valintaperuste.
Nykyään noin puolet mökeistä tehdään teollisesta hirrestä, kaikista mökeistä noin 70 %:ssa on hirsi julkisivumateriaalina.
Hirsityypit
Höylähirsi on eniten käytetty teollinen hirsityyppi. Se voi olla joko massiivirakenteinen tai valmistettu useammasta kappaleesta liimaamalla joko pysty- tai vaakasaumoin.
Pyöröhirressä puun leikkausmuoto säilyy lähes alkuperäisenä. Pyöröhirren teollisia valmistustapoja on kaksi. Toisessa lähtökohtana on mahdollisimman suora, pyöreä runko, josta tehdään suoraan pyöreä lopputulos. Toinen tapa on sahata tulkista suora aihio, joka sorvataan pyöreäksi. Tällöin puun sydän saattaa siirtyä sivuun.
"Lämpöhirsi" on markkinointinimi hirsipaneelilla vuoratuille puuelementtiratkaisuille. Tässä on pyritty yhdistämään hirren muhkea ulkonäkö puuelementtitekniikan etuihin.
Lautajulkisivut
Myös lautarakentamisella on suomessa pitkät perinteet. Alkujaan lautajulkisivu tehtiin hirsirunkoisiin taloihin suojaksi ja ulkonäkösyistä, sillä maalattua lautajulkisivua pidettiin "fiinimpänä" kuin kuin pelkkää hirsiseinää. Tiivis, tuulelta suojaava lautapinta paransi myös hirsirakennusten asumismukavuutta. Sotien jälkeen käsin veistetty, vaivalloinen hirsirunko korvattiin lautajulkisivuissa taloissa rankarungolla. Kantava runko muodostui pystytolpista, joiden väliin asennettiin lämmöneriste - ensin sahanpuru, myöhemmin eristemateriaalien kehittyessä mineraalivilla tai puukuitueriste.
Tänä päivänä loma-asuntojen julkisivuista noin 30 % tehdään laudasta,
osuus on jo vuosia pysynyt suunnilleen samana. Lautajulkisivu (ja rankarunko) valitaan usein lämmöneristyskyvyn ja tyyliyhdenmukaisuuden vuoksi. Tähän asti rankarunkoisista mökeistä 90 % on ollut paikalla rakennettuja. Lautajulkisivuisten puuelementtiratkaisuiden tarjonta on viime vuosina lisääntynyt, tarjoten mökkirakentajillekin valmisosarakentamisen edut; ammattilaisten valmiiksi miettimät ratkaisut sekä nopeamman ja helpomman rakentamisen.
Erityisen suosittu lautajulkisivu on esimerkiksi merenranta- tai saaristomökeissä. Myös vanhemmat, -50 ja -60 luvuilla rakennetut mökkimiljööt ovat pääasiassa lautarakenteisia, jolloin uusi rakennuskin tehdään mielellään samaan tyyliin.
Puun pintakäsittely tärkeää
Puujulkisivu vaatii omistajalta hoitoa ja huoltoa. Uusi rakennus on syytä käsitellä mahdollisimman pian lahonsuoja-aineella, jotta vältytään puun sinistymiseltä. Varsinkin kosteana keväänä rakennettu hirsikehikko sinistyy varsin salakavalasti.
Varsinainen pintakäsittely tehdään kahteen kertaan. Tyypillisesti hirsipinnat käsitellään kuultavalla tai peittävällä puunsuoja-aineella, jolloin puun kuviointi jää näkyviin. Kuultavakin puunsuoja-aine voidaan sävyttää maalikaupassa haluttuun sävyyn ja silloin hirren pinta saa hieman paremman suojan auringon uv-säteilyä vastaan.
Lautapinnat tulee ensin pohjustaa lahonsuoja-ainetta sisältävällä pohjusteella. Tämän jälkeen on hyvä käsitellä pinnat kuultavalla puunsuoja-aineella ennen varsinaista maalaamista. Kahteen kertaan maalattu lautapinta kestää auringon ja sateen aiheuttamat rasitukset.
Huoltomaalaus puupinnoille on hyvä tehdä ennen kuin vanha pinta alkaa hilseillä, yleensä tämä tarkoittaa puupintojen huoltomaalausta 5 - 10 vuoden välein. Rakennuksen etelänpuoleisilla seinustoilla huoltomaalausta voidaan joutua tekemään useammin kuin suojaisilla sivuilla.
Julkisivutuotteita: