Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Ulko-ovet ja ikkunat

rts_tutkii_logo_pieniRTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Ikkunavalinta

  • Persoonalliset ikkunat tuovat talolle ilmettä ja ikkunoiden kasvanut energiatehokkuus luo mahdollisuuksia suurillekkin ikkunapinnoille. Katso mikä ikkunatyyppi sinulle sopii ja tutustu oikeaoppiseen ikkunoiden asentamiseen.

Ulko-ovivalinta

  • Ulko-ovi tarkoittaa muutakin kuin suljettavaa aukkoa, josta kuljetaan sisään ja ulos. Ulko-ovea käytetään omakotitaloissa paljon, joten sen tulee olla kestävä, turvallinen ja helppo­käyttöinen ja sen pitää eristää mahdollisimman hyvin lämpöä.

 

yritysesittaa

Ulko-ovi ja ikkunayritykset

Lammin Ikkunat ja Ovet

Ei ole sama mitkä ikkunat valitset – ikkunoilta vaaditaan jo nyt uudenlaisia ominaisuuksia

Ulkoseinät ja julkisivut

rts_tutkii_logo_pieniRTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Julkisivun valinta

  • Esittelyssä julkisivuvalinnat rappauksesta hirteen ja kaikki niiden väliltä. Julkisivuvalintaan liittyy niin luonto kuin ympärillä olevat rakennuksetkin.

Julkisivupinnoitteen valinta

  • Pinnoite on tärkeä osa talon suojaa. Millainen julkisivupinnoite sinun kannattaa taloosi valita ja miten pinnoitteen kanssa toimitaan?

Runkoratkaisun valinta

  • Runkoratkaisumateriaalin valinta. Rat­kaisut voivat olla erilaisia puun ja kiven yhdistelmiä, täystiilitalo tehdään aivan toisin kuin harkoista muurattu.

Pientalon lämmöneristys

  • Eristys kannattaa suunnitella ja tehdä huolella. Millaiset eristeet mihin paikkaan? Jatkuvasti nouseva energian hinta ajaa lainsäätäjiä ja rakentajia kiinnittämään huomiotaan lämmöneristykseen.

Tiiveys on tärkeää

  • Pelkästään talon eristäminen ei riitä energiatehokkaan lopputuloksen saamiseen, vaan keskeisenä osana on tiiveys. Tiivistys estää myös kosteu­den siirtymistä sisäilmaan

 


yritysesittaaYritysten artikkeleita aiheesta

Täällä yritykset saavat itse esitellä sekä tuotteitaan että ratkaisujaan omavalitsemassaan muodossa.

 


Yritys- ja tuote-esittelyt

Ulkoseinä- ja julkisivuyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

Perustukset ja alapohja

RTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Perustusratkaisun valinta

  • Perustusratkaisun valintaan vaikuttavat niin maaperän kuin talonkin tyyppi. Täältä löydät kaiken tarpeellisen tiedon liittyen perustuksiin.

 Radon on syytä ottaa vakavasti

  •  Radon on maaperässä syntyvä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Asuintiloihin sitä päätyy lähinnä alapohjan läpi kulkeutumalla. Oikealla tiedolla ja rakennusratkaisuilla vältät riskit helposti ja edullisesti.

Betonin kosteusmittaus päällystämistä varten

  • Betonin kuivaminen kannattaa varmistaa ennen kuin vedeneristeitä tai lattiapäällysteitä aletaan asentamaan. Jos pinnat asentaa liian aikaisin, voi rakenteeseen muodostua kosteusvaurio.

Parhaat perustukset Leca®-tuotteilla

  • Koko pientalon arvo rakentuu perustusten varaan. Hyvin toimiva pe­rustus syntyy Leca®-sorasta, Leca®-harkoista ja erilaisista laasteista.

 


Yritys- ja tuote-esittelyt

Perustus- ja alapohjayritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

Omakotirakennuttaminen ja suunnittelu

rts_tutkii_logo_pieniRTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Lue lisää: Omakotirakennuttaminen ja suunnittelu

Omakotirakentaminen vaihtoehtona

rts_tutkii_logo_pieniRTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Asunnon hankintavaihtoehdot

  • Opastusta ja tietoa asuntotyypin valintaan. Omakoti, kerrostalo vai rivitalo? Esittelemme asumisen eri vaihtoehtoja tutkimusten ja tilastojen valossa.

Monta tapaa hankkia oma koti

  • Omakotitalo voidaan hankkia monella tapaa. Helpoin tapa on ostaa uusi talo tontteineen. Toinen vaihtoehto on lähteä rakentamaan omaa kotia. Rakentaminen voidaan tehdä paikallarakentaen (omatoimisesti, osaurakoiden tai kokonaisurakkana) tai talopaketista, jotka tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja toimitussisällön suhteen.

Omakotirakentaja tuo hyvinvointia itselleen ja muille

  • Omakotirakentajat perustelevat omakotitalon hankintaa usealla eri argumentilla. Omakotirakentamisella on merkittävät talous- ja työllisyysvaikutukset koko yhteiskuntaan.

Omakotitalo halutuin

  • Millaisen omakotitalon juuri sinä haluat?

Viihtyvyys ja viat pientaloissa

  • Suomalaiset viihtyvät asunnoissaan hyvin. Asuntojen yleisimmät viat koskevat niiden ahtautta/pienuutta asukkaiden tarpeeseen. Ahtaus tulee esille myös sisääntuloaulassa, vaatesäilytystiloissa ja kylpyhuoneissa.

Asunnon hankinnassa vaikuttavat tekijät

  • Alueeseen liittyvät vaatimukset rakentajaperhe itse osaa varmasti hyvin arvioida, mutta asuntoon liittyvissä vaatimuksissa helposti tehdään myös vääriä päätöksiä. Hyvä perehtyminen ja rakentamisen ja asumisen toiminnalliseen laatuun yhdessä esimerkiksi tulevan pääsuunnittelijan tai myös talomyyjän kanssa voi vähentää virheitä.

Maa-, pohja- ja piharakenteet

rts_tutkii_logo_pieniRTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Kulkuväylien pinnoitteet

  • Esittelyssä eri kulkuväylämateriaalit ja niiden oikeaoppinen käyttäminen.

Pihan kulkuväylät vankalle perustalle – estä routiminen

  • Toimiakseen, pihatie vaatii hyvin tehdyn routimattoman alustan. Mitä vaativampi ja rasitusalttiimpi kohde on, sitä vankempi perustyön pitää olla.

Viherrakenteet

  • Pihalle valittavat kasvit ja nurmikot yms. sekä niiden hoito. Myös kasvimaan perustaminen!

Piharakennukset, terassit ja patiot

  • Millaisia rakennuksia/rakennelmia haluat pihallesi tehdä? Myös autotallit- ja katokset, grillikatokset sekä kesäkeittiöt. Täältä vastaukset muun muassa niiden rakentamiseen ja huoltamiseen.

Autotallin tai autokatoksen rakentaminen

  • Noin puoleen uusista omakotitaloista tulee erillinen autotalli ja noin 15 %:ssa taloista autotalli rakennetaan päärakennuksen yhteyteen.

 

Yritys- ja tuote-esittelyt

Maa-, pohja- ja piharakentamisyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

Vesikatto

rts_tutkii_logo_pieni

RTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Teräs kaikissa muodoissaan on omakotirakentamisen suosituin vesikate

  • Yli puolet uusien omakotitalojen katoista on terästä. Teräskatteiden valtti on keveys, asentamisen nopeus ja materiaalin pitkäikäisyys.

Tiilikatteilla vahva asema 

  • Tiilikaton suosio perustuu sen äänettömyyteen, pitkäikäisyyteen, näyttävyyteen ja ympäristöön sopivuuteen.

Vesikatteen valinta

  • Artikkelissa käsitellään vesikattovaihtoehtoja monipuolisesti niin ominaisuuksiltaan kuin muiltakin osin.

Bitumikaton valtteja

  • Bitumikatteen valinnassa äänettömyys, sopivuus ympäristöön ja asentamisen helppous ovat yleisimpiä valintaperusteita.

Katon varusteet

  • Esitellään katolle tarpeellisia ja hyödyllisiä varusteita

yritysesittaa

Yritysten artikkeleita aiheesta

Täällä suurimmat vesikattovalmistajat esittelevät itse sekä tuotteitaan että ratkaisujaan omavalitsemassaan muodossa.


 Vesikattovalmistajat

Tässä kohdassa esitellään keskeiset vesikattotoimittajat ja niiden tarjoamat palvelut sekä tuotteet.

 

Työohjeet

Tutustu myös vesikaton rakentamiseen ja eri kattomateriaalien oikeaoppiseen asentamiseen:

Kattotuolien asennus

Aluskate kuuluu osana kattorakenteeseen

Teräskatteiden asennus

Tiilikatteiden asennus

Huopakatteiden asennus

Katetyöhön kuuluu aina sadevesijärjestelmä

Toimivan viherkaton rakentaminen

Ilmanvaihtoyritykset

 

vallox

Loimaalaisen Vallox Oy:n päätuotteita ovat ilmanvaihtokoneet, liesikuvut ja liesituulettimet. Yritys valmistaa ilmanvaihtojärjestelmiä kaiken tyyppisiin rakennuksiin, mutta erityisesti pientaloihin tarkoitettujen, lämmön talteenotolla varustettujen ilmanvaihtolaitteiden kohtalla se on ollut edelläkävijä.

Lue lisää Valloxista täältä.

 

swegonlogo

Swegon Oy on vuonna 1980 perustettu, Kaarinassa sijaitseva yritys, se on osa Latour-konsernia. Yritys on panostanut voimakkaasti ilmanvaihtojärjestelmien tekniseen kehitykseen, laatuun ja asiakaspalveluun.

Lue lisää Swegonista täältä.

 

nibelogo

Nibe-konserni on pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien toimittaja. Suomessa yritys toimii nimellä Nibe Energy Systems, tarjoten rakentajille ja korjaajille kattavan valikoiman maa-, ulkoilma-, ja poistoilmalämpöpumppuja, lämminvesivaraajia ja sähkökattiloita.

Lue lisää Nibestä täältä.

Raha ratkaisee remontissakin

rts_tutkii_logo_pieniPeruskorjauksen yhteydessä tehtävät toimenpiteet riippuvat paljolti korjattavan rakennuksen kunnosta ja asukkaiden asumiselle asettamista tarpeista. Korjaamista ja sen sisältämiä toimenpiteitä ohjailee kuitenkin voimakkaasti myös käytettävissä oleva rahamäärä. Toiset laittavat kaiken kerralla kuntoon ja ottavat tätä varten lainaa pankista. Toiset taas eivät halua lainaa ja etenevät remontissaan "huone kerrallaan". Korjausjärjestys määräytyy kipeimmän tarpeen mukaan. Tavallista on, että rahaa on käytettävissä joku tietty summa ja sillä tehdään tärkeimmiksi koetut toimenpiteet. Kustannuksia laskettaessa pitää huomioida myös mahdolliset TyEL -maksut. Samoin kotitalousvähennys kannattaa huomioida kustannuksia alentavana tekijänä.

raharatkaisee1

Miten kustannuksia arvioidaan

Kustannukset ovat kysymys, jota kaikki korjaajat miettivät. Korjaussuunnitelman pohjaksi tulisi olla karkea käsitys eri toimenpiteiden kustannuksista, jotta voitaisiin päättää, mihin kaikkeen korjaukseen varattu budjetti riittää. Korjausrakentamiseen liittyvä kustannusten arviointi on aina vaikeaa, koska vanhan talon lähtötilanne voi olla kovin erilainen rakennusosien kunnosta riippuen. Eri toimenpiteille on kuitenkin olemassa hintahaarukat, joiden mukaan kustannuksia voi laskea. Tämän artikkelin yhteyteen on koottuna erilaisten  korjaustoimenpiteiden tyypillisiä kustannuksia. Kustannukset vaihtelevat varsin suuresti esimerkiksi pintamateriaali valinnoista riippuen. Haarukat on pyritty kokoamaan tavallisimpien, ei ääritapausten perusteella.

Kustannusarvio on helpointa tehdä tilakohtaisesti. Tällöin mietitään mitä korjauksia kussakin tilassa tehdään ja lasketaan aiottujen toimenpiteiden mukaisesti yksiköittäin kustannukset käyttäen annettuja yksikköhintoja. Toimenpiteittäin kannattaa erotella materiaali ja työ erikseen. Näin oman työn osuus voidaan laskelmissa helposti todeta ja ottaa huomioon.

raharatkaisee3

Pintaremontti vai peruskorjaus?

raharatkaisee6Pienehkön korjauksen tai pintaremontin kustannusten arviointi on suhteellisen yksinkertaista, kunhan tiedetään mitä aiotaan tehdä ja mitä tarvikkeita ja ulkopuolista työvoimaa remontissa tarvitaan. Jos kyseessä on laajempi korjaushanke, kannattaa myös kustannusten arvioinnissa turvautua ammattilaisen apuun. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa erittäin paljon rakennusosien lähtökunto ja tarvittavien purku- ja muutostöiden määrä. Vanhojen, olemassa olevien tilojen hyväksikäyttö kannattaa, sillä tilamuutokset ja talon kantaviin rakenteisiin puuttuminen tulee aina kalliiksi. Ammattilainen osaa parhaiten laskea tämän perusteella, mikä vaihtoehto tulee loppukustannuksiltaan edullisimmaksi.

Vanhalla talolla on aina myös oma historiansa. Peruskorjaus tulee tehdä vanhan talon tyyliä ja ympäristöä kunnioittaen.

Korjaamisesta iloa koko perheelle

Korjaaminen on tyypillisimmin jonkun yksittäisen tilan tai sen osan korjaamista ja nykyaikaistamista. Lähtökohta ja lopullinen syy korjaamiselle on yleensä vanhan kuluneisuus tai viallisuus. Lattiat ovat kuluneet, seinien tapettiin on kyllästytty tai se jo repsottaa sieltä sun täältä. Kalusteiden mekanismit ovat kuluneet tai säilytystilaa on riittämättömästi. Korjaamisessa on aina kyse myös nykyaikaistamisesta ja ilmeen muuttamisesta. Korjauksella tuotetaan asukkaille iloa ja lisätään asumismukavuutta. Korjaamiseen liittyy läheisesti myös sisustaminen, jolloin hankitaan ehkä uusia huonekaluja, verhoja, mattoja jne. Tällainen tyypillinen korjaaminen etenee hitaasti läpi talon ja alkaa usein uuden

kierroksensa heti, kun edellinen on saatu päätökseen – korjaaminen onkin jatkuvaa prosessia. Myös tällaisessa korjaamisessa olisi hyvä olla suunnitelmallinen niin aikatauluttamisessa kuin korjausten sisällössä ja kustannuksissa. Tämän vuoksi edes karkea ammattilaisen näkemys asiaan olisi paikallaan. Ammattilaisen kanssa kannattaa yhdessä miettiä mitä ja missä järjestyksessä tehdään. Tällöin vältytään mm. uuden pinnan alle myöhemmin upotettavilta sähköjohdoilta. Samalla varmistetaan, että talo pysyy edelleen harmonisena kokonaisuutena eikä sarjana toisiinsa sopimattomia tiloja ja osasia.

raharatkaisee4

Vanhan korjaaminen kannattaa

raharatkaisee5

Vanhan asunnon korjaaminen on yleensä kannattavaa, kun verrataan kustannuksia uudisrakentamisen kustannuksiin. Korjaamisen edullisuus riippuu tietenkin ennen kaikkea vanhan talon ostohinnasta ja kunnosta. Ostettaessa vanhaa korjattavaa taloa, tulee muistaa myös se seikka, että tontti usein valmiine puutarhoineen kuuluu kauppahintaan.

Silloin, kun vanha talo tai asunto on jo olemassa ja se sijainniltaan, tilaratkaisuiltaan ja peruskunnoltaan on tyydyttävä, remontointipäätös on helppo ja viisas ratkaisu. Vanhan talon korjaamisen edullisuus perustuu siihen, että suuri osa rakenteista voidaan jättää ennalleen.

Korjaamisessa käytetään lisäksi runsaasti omaa työpanosta, mikä vaikuttaa merkittävästi kokonaiskustannuksiin. Kokematonkin korjaaja pystyy tekemään ja säästämään paljon itse. Näitä töitä ovat mm. purkutyöt, maalaustyöt sekä erilaiset aputyöt.

 

Koti ja työmaa

On varsin tavallista, että korjauksen ajan talossa myös asutaan. Kodin ja työmaan yhdistelmä ei aina ole ongelmaton ratkaisu.

Rahoituksellisesti "huone kerrallaan" - rakentaminen varmasti kannattaa, mutta asialla on kääntöpuolensakin. Joskus remontti venähtää vuosia kestäväksi hankkeeksi, kun "piiskana" ei ole vanhan asunnon sovittu myynti ja luovutuspäivä. Jatkuva työmaalla asuminen on henkisesti raskasta koko perheelle. Siksi kannattaakin miettiä, olisiko järkevämpää ottaa hieman enemmän lainaa ja tehdä korjaus kerralla valmiiksi ennen muuttoa uuteen kotiin.

TyEl lisää kustannuksia, kotitalousvähennys alentaa

Kun työ teetetään vieraalla, syntyy lisäkustannuksia. Urakkahinta pätee kokonaissummana, mutta palkatun, tuntihintaan työskentelevän henkilön palkkaan lisätään sivukulut. Tosin näistäkin on osa vähennyskelpoisia. Ulkopuolisen, arvolisävelvollisen yrityksen työstä saa puolestaan vähentää kotitalousvähennyksen. Vuonna 2011 vähennys työn osuudesta oli enimmillään 3000 euroa, mutta muuttunee vuonna 2012. Kannattavuutta lisää se, että vähennystä voivat hakea molemmat puolisot. Lisää TyEl - vakuutuksesta ja kotitalousvähennyksestä löydät Valintaopas Työohjeesta.

raharatkaisee8

Kuntoarvio korjaussuunnitelman pohjaksi

Vanhan rakennuksen korjaamiseen ja kustannusten arviointiin liittyy aina tiettyjä riskejä, kun piilossa olevien rakenteiden kuntoa ei tiedetä. Kun ennen korjaukseen ryhtymistä teetetään talosta asiantuntijalla kuntoarvio, saadaan selkeä käsitys siitä, mitä talossa pitää tehdä ja mitä remontti tulee maksamaan. Kuntoarvion teettäminen maksaa yleensä noin 300–1300 € perusteellisuudesta riippuen, mutta vastineeksi saadaan puolueeton arvio rakennuksen kunnosta ja vältytään yllätyksiltä jälkikäteen. Kuntoarvion tekijöitä on markkinoilla monenlaisia. On todellisia ammattilaisia, mutta yhtälailla valitettavan paljon sellaisia yrittäjiä, joilla vakuutteluista huolimatta ammattitaitoa ei ole juuri lainkaan. Turvallisinta on valita kuntoarvion tekijäksi tunnettu ja suurehko yritys, vaikka se maksaakin hieman enemmän. Kuntoarvion teettäminen on erityisen suositeltavaa talon ostotilanteessa. Näin ostaja saa jo ennen kaupantekoa puolueettoman lausunnon talon todellisesta kunnosta ja sitä kautta myös sen todellisesta arvosta. Ostajan kannattaa ajatella kuntoarvio toimenpiteenä, jolla ‘se oikea’ talo todetaan ennen kaupantekoa peruskunnoltaan moitteettomaksi.

raharatkaisee7

Lämmitysyritykset

 

nibelogo

Nibe-konserni on pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien toimittaja. Suomessa yritys toimii nimellä Nibe Energy Systems, tarjoten rakentajille ja korjaajille kattavan valikoiman maa-, ulkoilma-, ja poistoilmalämpöpumppuja, lämminvesivaraajia ja sähkökattiloita.

Tutustu tarkemmin NIBE:en >>

 

Saksalaisella Stiebel Eltron perheyrityksellä on lähes 40 vuoden kokemus lämpöpumpuista. Yhtiö on tunnettu erityisesti energiatehokkaista maalämpöpumpuistaan.

Tutustu tarkemmin Stiebel Eltroniin >>

Kodinkone-, varuste- ja laiteyritykset

allawaylogo

Allaway on Jyväskylässä sijaitseva, vuonna 1982 perustettu keskuspölynimureita ja Ufox-merkkisiä ilmankostuttimia valmistava yritys. Lue lisää Allawaysta täältä.

Keittiövalmistajat

puustelli

Suomen johtava keittiövalmistaja on Puustelli Group Oy.  Puustellin ALL Inclusive -palvelukonseptista löytyy jokaiselle asiakkaalle sopiva vaihtoehto.

Tutustu tarkemmin: Puustelli

 

 

petralogo

Petra-keittiömallisto on perinteitä kunnioittava, raikas, kotoisa ja viihtyisä. Petra on ylivoimaisesti Suomen ostetuin keittiömerkki, joka on maan merkittävämpien rakennusliikkeiden suosima ja kuluttajakaupassa päämyyntikanavaksi on valittu maan vahvin sisustajan, remontoijan ja rakentajan rautakauppa K-Rauta.

Tutustu tarkemmin: Petra

 

alacartelogo

A la Carte-keittiöt on Suomen suurimman keittiökalustevalmistajan Novart Oy:n kansainväliseen ilmeen ja laatutason omaava keittiöbrändi. A la Carten suunnittelutiimi ottaa vaikutteita kansainvälisistä sisustustapahtumista tarjotakseen ratkaisuja, jotka soveltuvat suomalaiseen elämänmenoon ja makumieltymyksiin.

Tutustu tarkemmin: A La Carte

   

Muita keittiövalmistajia

Logoa klikkaamalla pääset yrityksen kotisivujen keittiöosioon. 

 

ikealogo

kalustetukkulogo

topilogo

ideal keittiot logo

Lattiayritykset

tiileri

Tiileri on kotimainen yritys, joka on valmistanut poltettuja tiiliä jo yli 60 vuoden ajan. Tehtaita on olemassa kolme, joista jokaisella on oma, persoonallinen tiilimallistonsa, joten vaihtoehtojen kirjo on erittäin laaja. Lue lisää Tiileristä täältä.

wienerberger

Wienerberger Oy Ab valmistaa ja myy poltettuja tiiliä Suomessa. Omaa valmistusta tapahtuu Korian tiilitehtaalla. Lue lisää Wienerbergeristä täältä.

Sisäseinä- ja kattopinnoiteyritykset

tikkurila_logo

Tikkurila tarjoaa strategiansa mukaisesti kuluttajille ja ammattilaisille helppokäyttöisiä ja kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Lue lisää Tikkurilasta täältä.

Hormi- ja tulisijayritykset

nunnauuni

 

 

 

NunnaUuni Oy valmistaa ja kehittää varaavia vuolukivitulisijoja. Nunnanlahden Uuni Oy aloitti varaavien tulisijojen teollisen valmistuksen perustamisvuotenaan 1982. NunnaUunin tuotteisiin kuuluvat vuolukivitulisijat ja injektoritakat, sekä vuolukivikamiinat.

Tutustu tarkemmin: NunnaUuni - aito vuolukivitakka

 

tiileri

Tiileri on kotimainen yritys, joka on valmistanut poltettuja tiiliä jo yli 60 vuoden ajan. Tiileri on useille rakentajille tuttu merkki, sillä yrityksen laajasta tuotevalikoimasta toteutetaan niin tulisijoja, piippuja, tiilijulkisivuja, sisäseiniä, kuin märkätilaverhouksiakin.

Tutustu tarkemmin: Tiileri

 

tulikivilogo

Tulikivi on perheyhtiö ja se on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Yrityksen tuotevalikoimiin kuuluu tulisijojen lisäksi myös sisustuskivet, kuten keittiötasot, laatat, mosaiikit, pihakivet ja niiden lisäksi saunan kiukaat ja kiukaiden taustakivet.

Tutustu tarkemmin: Tulikivi - varaavat tulisijat

 

uunisepatlogo

Turun Uunisepät on Pohjoismaiden suurin kaakeliuunien valmistaja. Yritys on toiminut vuodesta 1982 ja sillä on omia Uunistudioita ympäri Suomea 11 paikkakunnalla.

Tutustu tarkemmin: Uunisepät

 

Hormivamistajat

Leca logo vektoroitu opt

Leca-hormisto on perinteinen ja pisimpään markkinoilla ollut harkkohormi.  Leca kuuluu Saint-Gobain konserniin ja tuotteita markkinoi Suomessa Weber. Weber valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita ja ratkaisuja Leca-, Kahi- ja Vetonit-tuotemerkeillä, jotka ovat olleet pitkään tuttuja sekä ammattilaisille että pienrakentajille.

Tutustu tarkemmin: Leca hormit

 

schiedellogo

Schiedel on Suomen suosituin hormivalmistaja. Piippujen juuret ovat Saksassa, jossa saman niminen yritys aloitti toimintansa jo v. 1946. Schiedel Savuhormistot Oy kuuluu BMI Group - konserniin, joka on suuri kansainvälinen katteiden ja savupiippujen toimittaja. Schiedelin tuotevalikoima käsittää niin harkko- kuin metallipiiput.

Tutustu tarkemmin: Schiedel

 

wienerberger

Wienerberger on maailman johtava tiilen valmistaja ja sen tuotevalikoimasta löytyy tiilet myös hormien ja tulisijojen muuraukseen. Suomen tiilitehdas sijaitsee Korialla ja tiilien tuotenimenä on Terca-tiilet.

Tutustu tarkemmin: TERCA-hormit ja tulisijat | Wienerberger

 

Sisäseinä- ja kattoverhousyritykset

wienerberger

Wienerberger on liki 200 vuotta vanha maailman johtava tiilen valmistaja. Suomessa yrityksellä on kaksi tiilitehdasta, joissa valmistetaan sekä poltettuja tiiliä, että tiililaattoja. Tiilien tuotenimenä on Terca-tiilet. Lue lisää Wienerbergeristä täältä.

leca4

Weberillä on Suomessa 12 tehdasta 10 eri paikkakunnalla, Suomessa markkinoitavat tuotteet ovat pääasiassa kotimaassa valmistettuja. Yritys valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita ja ratkaisuja Leca- Kahi-, Vetonit- ja Serpo- tuotemerkeillä. Lue lisää Weberistä täältä.

tiileri

Tiileri on kotimainen yritys, joka on valmistanut poltettuja tiiliä jo yli 60 vuoden ajan. Tehtaita on olemassa kolme, joista jokaisella on oma, persoonallinen tiilimallistonsa, joten vaihtoehtojen kirjo on erittäin laaja. Lue lisää Tiileristä täältä.

cembritlogo

Cembrit Oy valmistaa, markkinoi ja kehittää kuitusementistä valmistettuja tuotteita, ollen yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen valmistajista. Cembritin levyjä käytetään sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Lue lisää Cembritistä täältä.

 

Ulko-ovi- ja ikkunayritykset

domus-logo

Domus Yhtiöt tunnetaan kautta koko maan Domus-ikkunoiden, -ovien ja kalusteiden valmistajana. Lue lisää Domuksesta täältä.

lamminlogo

Yritys tekee tavanomaisia ikkunoita, nelinkertaisia erittäin energiatehokkaita ”Watti Eko”-ikkunoita ja erikoisikkunoita; kuten kaarevia, pyöreitä, vinoja ja pajonsuojaikkunoita. Lue lisää yrityksestä täältä.

Vesikattoyritykset

 ruukkilogo

Ruukki on Suomen suosituin teräskate. Ruukki kuuluu SSAB-konserniin, joka on metallituotteisiin erikoistunut kansainvälinen yritys. Vesikattoja Ruukki on valmistanut jo yli 50 vuoden ajan. Lue lisää Ruukista täältä.

monier_logo_rgb

Ormax-Tiilikatto on Suomen suosituin tiilikatto. Sen takana on Ormax Monier Oy. Yritys kuuluu kansainväliseen BMI Group -konserniin, joka on johtava katemateriaalien toimittaja Euroopassa. Lue lisää Ormaxista täältä.

 icopal-logo

Icopal Oy kuuluu kansainväliseen BMI Group .konserniin, joka on Euroopan johtava kate- ja vedeneristysmateriaalien valmistaja. Icopalin laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat kate- ja vedeneristysmateriaalit sekä rakennusten suojaamiseen tarkoitetut tuotteet. Icopalin Suomen tuotantolaitos ja keskusvarasto sijaitsevat Espoon Juvanmalmilla. Lue lisää Icopalista täältä.

 

koramic-logo-icmarket

KORAMIC-tiilikatot valmistaa Wienerberger Oy Ab, joka kuuluu itävaltalaiseen Wienerberger AG konserniin, jolla on tuotantoa 24 eri maassa. Lue lisää KORAMICista täältä.

 

Benders on perheyhtiö, joka on valmistanut betonisia tiilikattoja kohta 50 vuotta. Benders on markkinajohtaja Ruotsissa ja se kuuluu merkittäviin toimijoihin myös Suomessa, jossa se on toiminut vuodesta 1999. Tilikattojen ohella Benders tunnetaan pihakivistään. Lue lisää Bendersistä täältä.

Perustus- ja alapohjayritykset

 

Leca-harkkoja on käytetty talojen perustuksissa jo 60 vuotta, ollen edelleen suosittu pientalorakentajien käyttämä perustusmateriaali. Leca on osa kansainvälistä Saint-Gobain konsernia, joka valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita ja ratkaisuja Leca-, Kahi- ja Vetonit-tuotemerkeillä.

Tutustu Leca-perustuksiin

Maa-, pohja- ja piharakenneyritykset

 asfalttiurakointikk logo

 Asfalttiurakointi KK Oy tarjoaa asfaltti-, maanrakennus-, kivi- ja vihertöitä pääasiassa Etelä-Suomen alueella. Yrityksellä on pitkä kokemus ja vahva osaaminen kokonaisurakoiden tarjoamisesta niin yksityishenkilöille kuin yrityksille, kunnille ja kaupungeille.

Lue lisää Asfalttiurakointi KK:sta täältä >

 

Benders on valmistanut pihakiviä ja muurikiviä vuodesta 2001. Tänä päivänä Bendersillä on tarjota erittäin laaja ja näyttävä valikoima erilaisia pihatuotteita. Pihakivien ohella Benders tunnetaan tiilikatoistaan.

Lue lisää Bendersin pihakivituotteista täältä >

 

tiileri

Tiileri on kotimainen yritys, joka on valmistanut poltettuja tiiliä jo yli 60 vuoden ajan. Tehtaita on olemassa kolme, joista jokaisella on oma, persoonallinen tiilimallistonsa, joten vaihtoehtojen kirjo on erittäin laaja.

Lue lisää Tiileristä täältä >

Ulkoseinä- ja julkisivuyritykset

leca4

Weberillä on Suomessa 12 tehdasta 10 eri paikkakunnalla, Suomessa markkinoitavat tuotteet ovat pääasiassa kotimaassa valmistettuja. Yritys valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita ja ratkaisuja. Lue lisää Weberistä tämän linkin kautta, sekä täältä.

tiileri

Tiileri on kotimainen yritys, joka on valmistanut poltettuja tiiliä jo yli 60 vuoden ajan. Tehtaita on olemassa kolme, joista jokaisella on oma, persoonallinen tiilimallistonsa, joten vaihtoehtojen kirjo on erittäin laaja. Lue lisää Tiileristä täältä.

wienerberger

Wienerberger on yhty­mänä maailman johtava julki­sivu-, runko-, katto- ja piha­tiilien valmistaja, jolla on 243 tiilitehdasta 26 eri maassa. Wienerberger Oy Ab valmistaa ja myy poltettuja tiiliä Suomessa. Lue lisää Wienerbergeristä täältä.

ekovilla logo

Ekovilla on orgaanisten lämmöneristeiden markkinajohtaja Suomessa ja eristeet ovat omakotirakentajien keskuudessa tuotekuvaltaan tunnetuimmat. Ekovilla-eristeet valmistaa suomalaisessa omistuksessa oleva vakavarainen Ekovilla Oy, joka on yli 30-vuotias  Kouvolassa toimiva pk-yritys. Lue lisää Ekovillasta täältä.

 

Valitse juuri sinulle oikea jätevesijärjestelmä

rts_tutkii_logo_pieni

Ympäristönsuojelulaissa sanotaan, ettei pohjavesiä saa liata ja siinä määrätään myös talousvesien käsittelypakko. Uusi säädös koskein jätevesien käsittelyä astui voimaan 15.3.2011, joka toi mukanaan lievennyksen koskien kaikkialle muualle, paitsi rantojen läheisyyteen ja herkästi pilaantuvilla alueilla on lievennetty vaatimustaso koskien jäteveden puhdistusratkaisuja. Vuoden 2016 maaliskuun alkuun meneesä kaikilla mökeillä tulisi olla toimiva jätevesijärjestelmä. Millaisia vaihtoehtoja jäteveden puhdistukseen sitten löytyy?

Ennenkuin jätevesijärjestelmää voidaan alkaa suunnittelemaan pitää huomioida rakennuspaikan olosuhteet, rakennuksen käyttötarkoitus, käyttäjämäärä sekä myöskin kunnan mahdolliset erityismääritykset. Alusta asti kannattaa olla yhteydessä joko ammattitaitoiseen jätevesisuunnittelijaan tai vaihtoehtoisesti paikkakunnan rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiseen.Tiettyjä poikkeustapauksia tiukoissa vaatimuksissa kuitenkin on. Kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistössä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68-vuotta ennen 9.3.2011 ovat vapautettu päivityksistä. Tämä vapautus ei kuitenkaan koske uudisrakentamista, eikä vapaa-ajan asuntoja. Myöskin mikäli kiinteistö myydään, siirtyy vastuu päivityksestä uudelle omistajalle. Myös mahdollinen pitkäaikainen sairaus ja työttömyys voivat toimia vapauttavina tekijöinä, tällöin vapautus myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Käytännössä haja-asutusalueella on kaksi eri vaihtoehtoa jätevesien puhdistamiseen: maapuhdistami ja panospuhdistamo. Vaihtoehtoja punnittaessa mieti järjestelmän suunnittelu-, hankinta-, ja asennus- ja ylläpitokustannuksia.

Umpisäiliö

Yksinkertaisin tapa jätevesien käsittelyyn on johtaa kaikki jätevesi täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön, josta se noudetaan jäteautolla. Tosin umpisäiliö ei ole varsinaisesti jätteiden käsittelymenetelmä vaan jätevesi haitan siirtämistä paikasta toiseen. Monella tontilla pohjavesialueiden läheisyys, tontin pieni koko tai jyrkkä, veteen viettävä rinnetontti edellyttää kuitenkin umpisäiliö ratkaisua. Tällöin kiinteistön kaikki jätevedet kerätään säiliöön.

Umpisäiliön valinnassa tulee ottaa huomioon kiinteistön arvioitu jätevesimäärä sekä suunniteltu tyhjennysväli. Kokoa valittaessa kannattaa myös ottaa selville kunnassa olevan säiliöauton säiliön koko, koska useimmiten hinta perustuu käyntikertoihin, ei tyhjennettävän säiliön tilavuuteen. Asuinrakennuksissa käytetään yleisimmin 5–10 m3 umpisäiliötä ja vapaa-ajan rakennuksissa 3–5 m3 säiliötä. Säiliöiden mukana on tarkat asennus ja käyttöohjeet erilaisille asennuspaikoille ja tavoille.

Jätevesille tarkoitettu umpisäiliö on varustettava täyttymishälyttimellä. Hälytin lisää käyttömukavuutta ja – turvallisuutta. Säiliön täyttymistä ei tällöin tarvitse seurata mittakepeillä, jätevesi ei pääse tulvimaan ja säilön tyhjennys saadaan hoidettua ajallaan. Säiliön sijaintia suunniteltaessa on otettava myös huomioon se, että säiliö on päästää tyhjentämään loka-autolla kaikkina vuoden aikoina.

Yhdistelmä ratkaisua suositellaan pohjavesialueilla sekä tapauksissa, missä ollaan hyvin lähellä vesistöjä (min 30m). Yhdistelmä ratkaisussa mustat vedet eli wc vedet johdetaan erillisviemäröintinä umpisäiliöön ja harmaat vedet eli suihku- ja pesuvedet omana viemäröintinään erillisen saostussäiliön kautta maaperään imeytettäväksi. Yhdistelmän suositeltavuus perustuu siihen että eniten päästöjä aiheuttavat käymäläjätteet eivät pääse maaperään lainkaan, vaan säiliön täytyttyä ne kuljetetaan muualle keskitettyä jatkokäsittelyä varten. Keskivertoperheen kulutusarvona suunnittelija käyttää keskimäärin 150 l/vrk/hlö eli nelihenkinen perhe kuluttaa 12–18m3/kk. Suurin osa jätevesistä on pesu- ja suihkuvesiä.

 oikeajtevesi1

Imeytys ja suodatus

Kiinteistön kaikki jätevedet voidaan myös imeyttää maaperään tai käsitellä maasuodattamossa. Se on mahdollista, jos tontti on riittävän suuri, maaperä rakenteeltaan sopiva, vesistöt, pohjavesialueet sekä juomavesikaivot riittävän kaukana. Imeytyspaikan maaperän tulee olla riittävästi vettä läpäisevää hiekkaa tai kivennäismaata ja pohjaveden pinnan tulee olla vähintään metrin imeytyspintaa syvemmällä. Suodatuksessa etäisyys kaivannon pohjasta pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 25 cm. Suodatusjärjestelmää käytetään kun maaperä on imeytykseen sopimatonta, esimerkiksi silttiä, savea tai liian tiivistä moreenia. Johdettaessa kaikki kiinteistönjätevedet saostussäiliöön tulee käyttää 3-osastoista, vähintään 2 m3:n kokoista saostussäiliötä. Imeytys- ja suodatusjärjestelmät voidaan rakentaa joko kenttänä tai ojastona.

Maakerrokset toimivat mekaanis-biologis-kemiallisena jäteveden puhdistamona. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Lisäksi pieneliötoiminta hajottaa eloperäisen aineksen imeytyspintaan muodostamassa biokerroksessa.

Imeytymisjärjestelmän toteuttaminen ojastona on suositeltavampi ratkaisu. Imeytyskenttää voidaan käyttää tasaisessa maastossa. Imeytysputkia varten kaivetaan noin metrin syvyiset kaivannot, joiden pohjalle, sepelisen jakokerroksen päälle, sijoitetaan imeytysputket. Jakokerroksen päälle laitetaan suodatinkangas ja kaivanto täytetään täytemaalla. Täytemaa on hyvä muotoilla kumpareiksi sadeveden poisvalumisen edistämiseksi. Talvella imeytyskentän päältä ei tule poistaa lunta.

Suodatinjärjestelmän ojastot ovat kahden metrin syvyisiä. Pohjalla jakokerroksen päällä on kokoomaputket, joiden päällä on suodatus- ja jakokerros. Imeytysputket ovat päällimmäisinä. Kaivanto täytetään ja vedet johdetaan esim. avo-ojaan. Saostussäiliön mukana on aina tarkat asennukset ohjeet eri sovelluksille.

Panospuhdistamo

Panospuhdistamo on tarkoitettu haja-asutusalueilla olevien ympärivuotisesti asuttujen asuinrakennusten kiinteistökohtaiseksi jäteveden puhdistusjärjestelmäksi. Panospuhdistamo toimii samalla periaatteella kuin isommatkin jätevedenpuhdistamot, kuitenkin pienemmässä mittakaavassa ja panosperiaatteella. Panospuhdistamossa käytetään hyväksi sekä biologisia että kemiallisia reaktioita. Panospuhdistamo on kokonaistaloudellinen vaihtoehto ympärivuotisesti asutun kiinteistön kaikille jätevesille. Asentaminen on helppoa ja nopeaa. Panospuhdistamo sopii hyvin myös saneerauskohteisiin, koska se voidaan asentaa pieneen tilaan, jolloin pihamaa istutuksineen säilyy mahdollisimman koskemattomana.

Mökille ja pieniin talouksiin

Yhden tai kahden hengen talouksissa, joissa vedenkäyttö on vähäistä, voidaan wc-vedet johtaa umpisäiliöön ja harmaavedet suodattaa esim. saostuskaivolla varustetun saunakaivon kautta. Ratkaisu vaatii silloin kahden viemäröintijärjestelmän asentamisen.

Muista huoltaa jätevesijärjestelmääsi

Jätevesijärjestelmät vaativat säännöllistä huoltoa ja tarkkailua. Mitä teknisempi laite, sitä useampi kohta pitää huomioida. Pitkälle viety automatisoitu valvontajärjestelmä helpottaa huoltotöitä. Valvontalaite voi lähettää esim. kännykkään viestin häiriötilanteista tai sakokaivon tyhjennystarpeesta. Jätevesijärjestelmän valmistajan on annettava huolto- ja käyttöohje laitteen hankkijalle. Ohjeesta tulee selvitä aikatauluineen kaikki ne toimenpiteet, jotka vaikuttavat laitteen toimintaan. Puhdistamon huollon laiminlyönnistä syntyy häiriöitä, jotka vaikuttavat puhdistustulokseen. Esimerkiksi panospuhdistamon kemikaalien lisäyksen unohtaminen huonontaa puhdistustulosta merkittävästi. Myös valvonta on yhtä tärkeää.

Artikkelin kuva:

Uponor Suomi Oy

 

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi

www.vesiensuojelu.fi

http://www.fise.fi/

 

 

Allaway-keskuspölynimurilla puhdas koti, terveellisempi elämä

yritysesittaaAllaway Oy:

Monet viettävät valtaosan elämästään sisätiloissa. Ei siis ole yhdentekevää, miten tiloissa siivotaan. Sisäilmassa voi leijua lemmikkieläinten hilsettä, pölypunkkien jätöksiä ja erilai­sia pölyhiukkasia. Yhdessä huonon ilmanvaihdon ja vääränlaisen ilmankosteuden kanssa ne aiheuttavat melkoisen pölykuormituksen ja rasituksen etenkin hengityselimille.

 web  IMG 3559

Lue lisää: Allaway-keskuspölynimurilla puhdas koti, terveellisempi elämä

Keskuspölynimurilla pienhiukkasista eroon

rts_tutkii_logo_pieniTavallinen imuri on usein äänekäs ja tehokkaistakin suodattimista huolimatta kierrättää li­kaista ilmaa asuintiloissa. Keskuspölynimuri poistaa kaiken imemänsä ilman putkistoonsa, jolloin roskat ja karkea tomu jäävät säiliöön ja pienhiukkaset häipyvät poistoputken kaut­ta ulkoilmaan. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa keskuspölynimurin ja putkistojen asentaminen on helppoa, mutta suhteellisen vaivattomasti asennus onnistuu myös valmii­seen asuntoon.

web  Allaway-imago-09062011 66933

Lue lisää: Keskuspölynimurilla pienhiukkasista eroon

Kodin turvallisuuteen panostetaan

rts_tutkii_logo_pieniTurvallisuuden tarve korostuu etenkin silloin, kun asunnossa ei olla paikalla. Koti täytyy turvata esimerkiksi tulipalon, vesivahingon tai asuntomurron varalta. Tämän päivän automatiikan ja turvalaitteiden avulla taloa voidaan kätevästi valvoa olinpaikasta riippumatta esimerkiksi matkapuhelimella.
puustelli nettiin

Lue lisää: Kodin turvallisuuteen panostetaan

Muut lämmitysjärjestelmät

Markkinoilla on olemassa useita erityyppisiä lämmitysjärjestelmiä, ja koko ajan niitä tu­lee lisää. Lisäksi entiset lämmitysjärjestelmät kehittyvät niin teholtaan kuin ympäristöystä­vyydeltäänkin. Varsinkin uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä hyödynnetään usein rinnakkaisina järjestelminä. Näitä ovat esim. aurinko- ja tuulienergia.

 

Kaukolämpö

Kaukolämmitysjärjestelmässä lämpö tuotetaan edullisesti perustana lämmön ja sähkön yhteistuotanto suurissa kauko­lämpölaitoksissa. Kaukolämpöverkoston alueella tästä vaihtoehdosta on vaikea kieltäytyä, sillä kaukolämpö on suhteel­lisen edullista, ja jopa kaavaehdot saatta­vat sitä edellyttää.

Kaukolämpöön liitetyssä talossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa ku­ten talokohtaisissa järjestelmissä. Kesku­syksikkö ei myöskään vaadi suurta alaa teknisestä tilasta.

Kaukolämmön piiriin liittyi 10 % ra­kentajista.

 

Ilmalämmitys

Ilmalämmityksessä lämmintä ilmaa joh­detaan huonetiloihin, ja ilman poistuessa siitä kerätään lämpö talteen hyödynnet­täväksi uudelleen.

Ilmalämmitys voidaan tehdä myös il­makiertoisena lattialämmityksenä. Täl­löin valuun upotetaan ilmakanavasto, jos­sa lämmin ilma kiertää suljetussa piirissä ja sitoutuu tavallista paksumpaan, hyvin lämpöä varastoivaan laattaan.

Ratkaisu on turvallinen ja miltei huol­tovapaa. Energia tuotetaan suoraan säh­köllä tai siirretään veden välityksellä kiertoilmaan muista lämmitysmuodoista.

muutlmmitys1

Aurinkoenergia

Aurinkoöljy on öljylämmityksen ja aurin­kopaneelien yhteisjärjestelmä. Suomessa on noin 8 kk vuodessa saatavilla aurin­gon ilmaisenergiaa. Järjestelmässä noin 10 m2:n aurinkopaneelit ottavat vastaan lämmön ja luovuttavat sen kerääjälle.

Laitteen automatiikka lisää tarvitta­van lisäenergian polttimen kautta. Par­hain hyötysuhde saadaan käyttämällä au­rinkoenergiaa käyttöveden lämmittämi­sessä.

Aurinkopaneelit ovat voimakkaas­sa kehityksessä, ja niitä kohtaan tunnet­tu kiinnostus kasvaa. Aurinkopaneeleilla tuotettu energia voidaan muuttaa myös sähköksi.

Myös talon sijoittelu tontille, isot ete­lään päin suunnatut ikkunat ja rakennuk­sen massiivisuus ovat osaltaan aurinko­energian hyväksikäyttöä.

Aurinkoenergialla voidaan saavuttaa 25–30 %:n osuus lämmitysenergian tar­peesta.

 

Energiavaraajat

Energiavaraajat ovat lieriömäisiä tai kul­mikkaita isoja säiliöitä, jotka ovat yleen­sä lämpöeristettyjä. Varsinkin puukatti­loiden yhteydessä ne ovat välttämättö­miä varatessaan energiaa ja hyödyntäes­sään puun lämpöenergian paremmin.

Varaajat varustetaan käyttövesikieru­koin ja useimmiten myös sähkövastuksin. Säiliön koko valitaan lämmitystarpeen ja lämpölähteen mukaan.

 

Lämminvesivaraajat

Käyttövesi otetaan joko erillisestä läm­minvesivaraajasta tai lämpökierukan avulla lämpölähteestä tai energiavaraa­jasta. Lämminvesivaraajat ovat kotikäy­tössä 15–300-litraisia, muodoltaan kul­mikkaita tai lieriömäisiä.

Ulkonäöltään ne ovat yleensä kalus­teisiin sopivia ja väriltään valkoisia, joten ne sopivat sellaisinaan vaikka kodinhoi­tohuoneeseen. Toinen suosittu tapa on sijoittaa säiliö lauteiden alle jäävään tyh­jään tilaan, jolloin käytetään sauna-asen­nukseen suunniteltua lämminvesivaraa­jaa.

Varaajat tarvitsevat aina varolaiteryh­män. Ostohetkellä kannattaakin selvittää, kuuluuko varolaite varaajan varustuksiin vai joudutaanko se hankkimaan erikseen.

Varaajan kokoa harkittaessa ei kanna­ta asentaa liian pientä laitetta. 100 litran säiliö riittää tilapäisesti 1–3 hengen käyt­tövedelle, mutta suositeltavaa on hank­kia heti riittävän suuri varaaja. 300 litran säiliö riittää tavalliseen perheeseen hy­vin, ja se voidaan ladata myös yösähköä käyttäen. Hankintakustannuskaan ei rat­kaisevasti muutu, vaikka valitaankin tar­vetta isompi säiliö.

Öljylämmitys on tehokas

Öljylämmitys on varteenotettava vaihtoehto vesikiertoisen lämmityksen lämmönlähteek­si erityisesti silloin, jos alkuinvestointi halutaan pitää kohtuullisina ja myös tulevaisuudes­sa tapahtuvavasta lämmitysenergian vaihdosta toivotaan helppoa. Kaikkein yksinkertaisin­ta energialähteen vaihto on silloin, jos kattilaksi valitaan monitoimimalli, jossa kiertovettä voi tilanteen mukaan lämmittää öljyllä, puulla, sähköllä tai auringolla.

Lue lisää: Öljylämmitys on tehokas

Uudet säädökset suosivat puulämmitystä

Noin 90 %:iin omakotitaloista tulee mahdollisuus käyttää puuta lämmityksessä, mutta pääasi­alliseksi lämmitysjärjestelmäkseen sen valitsee n. 10 % rakentajista ja puolet rakentajista ilmoitta käyttävänsä takkaa lämmitykseen. Puulämmitteinen kier­tovesijärjestelmä on suosittu erityisesti maaseudulla, missä polttopuuta on saatavilla hel­posti joko omasta metsästä tai ainakin lähipiiristä. Tämä onkin yleisin syy puilla lämmittä­miseen, sillä omalta tontilta kaadetuille puille, hakkuujätteille tai muulle ”roskapuulle” ei tarvitse laskea hintaa. Puiden kanssa touhuava voi summata myös siitä saatavan hyötylii­kunnan edukseen.

 

Puulämpökattilat

Lämmön lähteenä voi olla joko alapalo­kattila tai hyötysuhteeltaan ja palamis­puhtaudeltaan parempi yläpalokattila. Puukattilat varustetaan energiavaraajal­la, jolloin puusta vapautuva lämpöener­gia saadaan lähes kokonaan käyttöön. Kattilat jaetaan kolmeen pääryhmään. Ala- ja yläpalokattiloiden toiminta selit­tyy jo nimissä. Kolmas on käänteispoltto­kattila, jossa puu ensin kaasuuntuu, min­kä jälkeen kaasu johdetaan jälkipoltinti­laan, jossa puukaasu palaa puhtaasti kor­keassa lämpötilassa.

 

Tulisijalämmitys

uusiutuvaalmpenergiaa1Puu-uuni hankitaan yli 90 %:in uusista ta­loista, mutta vain harvoin sitä käytetään talon ainoana lämmöntuottajana. Oma­kotirakentajista kolmannes hankkii tu­lisijan jatkuvaa lämmityskäyttöä ajatel­len, lopuilla se on varalämmittimenä, jo­ta käytetään silloin tällöin lämmitys- tai tunnelmatarkoituksessa. Mikäli tulisi­jan avulla halutaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa, pitää sitä läm­mityskauden aikana käyttää lähes päivit­täin. Oli sitten lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, ainakin lämmön siirto pysähtyy sähkön puutteen vuoksi välittömästi, jo­ten sähkökatkosten aikana tulisija on oi­va varajärjestelmä.

 

Hakelämmitys

Haketta käytetään yleensä omakotiko­koluokkaa suuremmissa kohteissa ku­ten maatilojen lämpökeskuksissa, suu­remmissa kiinteistöissä ja aluelämpölai­toksissa. Hakelämmitys varastotiloineen on hankintahinnaltaan kallis ja vaatii suh­teellisen paljon työtä, kun otetaan huo­mioon myös polttoainekeruu. Hakeläm­mitys valitaankin pääasiassa silloin, kun polttoaine hankitaan omasta metsästä. Hakelämmityksessä puusta pilkottu hake syötetään esim. ruuvisyöttölaiteel­la kattilaan. Syöttö tapahtuu automaatti­sesti säätölaitteiden ohjauksella. Hake vaatii oman kattilajärjestelmän­sä ja hakevaraston, jonka suurin koko kattilahuoneen yhteydessä on 500 litraa. Tuhkan ja puhdistuksen lisäksi huoltotoi­menpiteitä vaativat poltin ja syöttäjä.

 

 

uusiutuvaalmpenergiaa2

Pellettilämmitys

Uusin tulokas Suomen puulämmitys­markkinoilla on pelletti. Se on tiiviiksi, noin kynän vahvuisiksi ”tapeiksi” muo­toon puristettua puumassaa, jota voi­daan käyttää sekä pellettikattiloissa et­tä erityisissä pellettitakoissa. Pelletti on ympäristöystävällinen, uu­siutuva energialähde. Pellettejä käytettä­essä polttoaineen syöttö voidaan auto­matisoida, jolloin lämmittäminen on vai­vattomampaa kuin perinteisellä klapiläm­mittimellä. Pellettilämmitys sopii parhaiten yh­teen lattialämmityksen kanssa. Läm­mönlähteeksi sopivat varta vasten teh­dyt pellettikattilat tai yhdistelmäkattilat, joissa on pellettipolttimen liitäntämah­dollisuus. Lisävarusteena tarvitaan kie­rukkapoltin ja säiliö, jossa pellettiä va­rastoidaan. Kattilat toimivat automaatti­sesti, joten vain tuhkan poistosta ja tuli­pesän puhtaudesta tulee huolehtia sään­nöllisesti. Tuhka on puhdasta, ja sitä voi­daan käyttää maanparannusaineena nos­tamaan maan pH:ta. Markkinoilta löytyy myös monen te­hoisia automaattisia pellettitakkoja. Tu­lisijoissa pellettiä voidaan polttaa myös erilaisissa polttokoreissa.Pellettijärjestelmä yleistyi aluksi nope­asti myös pientalojen lämmitysratkaisu­na. Pelletin suosio on kuitenkin vähenty­nyt, ainoastaan noin 2 % uudisrakentajis­ta valitsi pellettilämmityksen.

 

Lisätietoa

www.motiva.fi

Ilmaista energiaa ilmasta

No ei aivan ilmaista, koska jokainen laite vaatii sähköä toimiakseen, toiset enemmän, toi­set vähemmän. Lämpöpumppujen tehokkuutta kuvaa lämpökerroin COP. Tämä arvo kertoo, kuinka paljon lämmitysenergiaa saadaan verrattuna kulutettuun sähköön. Esimerkiksi COP:n ollessa kolme saadaan yhdellä kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Kaikkien lämpöpumppujen pe­riaate on sama, vain toiminto vaihtuu laitteen mukaan.

 

Ulkoilmalämpöpumppu

Ulkoilmalämpöpumppu on yleistynyt no­peasti pientalojen lisälämmittimenä, niin­pä 12 % uusista omakotitaloista varus­tettiin ilmalämpöpumpulla. Ilmalämpöpumppu toimii lämmityslaitteena periaatteessa kuin käänteinen jääkaappi; kompressorin avulla laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin.

Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää jopa 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötysuhde laitteessa on, eikä se näin sovellu rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi.

Lisäetuina tulevat viilennysominaisuus kesällä, sekä sisäilman suodatus. Viilennysominaisuus syö lämmityksessä saavutettua säästöä ja suodattimien puhdistus ja vaihtaminen tuovat hieman työtä, mutta ominaisuudet parantavat asumisviihtyvyyttä.

 ilmaistaenergiaa2

ilmaistaenergiaa4

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu ottaa ener­giansa talon poistoilmasta ja on osa ke­hittyneempää koneellista ilmanvaihto­järjestelmää. Järjestelmä asennetaan 17 %:iin omakotitaloista. 

ilmaistaenergiaa

 ilmaistaenergiaa3

Ilmavesilämpöpumppu

Seitsemän prosenttia valitsee ilmavesilämpöpumpun. Sen toimintaperiaate on sama, kuin ilmalämpöpumpun. Nimensä mukaisesti laite sitoo ulkoilmasta saadun lämmön veteen, minkä takia ilmavesilämpöpumpun teho on ilmalämpöpumppua parempi. Lisäksi lämpö saadaan koko taloon lattialämmityksen kautta ilman vedontunnetta. Laitteen hyötysuhde on n. 2,0 ja se säästää 40-60 % ostoenergiasta suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.

Ilmavesilämpöpumppu toimii aina noin -20 asteeseen asti. Sen lisäksi tarvitaan lisälämpöä tulisijoista tai annetaan laitteetn sähköisen lämpövastuksen hoitaa lisälämmitys.

Verrattuna maalämpöön laite on helpommin asennettavissa, edullisempi ja hieman hyötysuhteeltaan heikompi. Haittoina ovat höyrystimen ääni ja mahdollinen jään sulatus.

 

Lisätietoa

www.motiva.fi

Maalämpö jo joka toiseen uuteen omakotitaloon

Maalämpö on suosituin lämmitystapa uusissa omakotitaloissa. Joka toinen uudisomakotirakentaja valitsee sen pääasialliseksi lämmitystavaksi. Maalämpö on lämmitysmuotona helppo ja vaivaton. Laitteisto mahtuu pieneen tilaan ja sopii hyvin vaikka sisätiloihin, sillä se vie tilaa vain yhden jää-pakastekaapin verran. Maalämmössä maaperään varastoitunut lämpöenergia hyödynnetään keräysputkistojen ja lämpöpumpun avulla. Järjestelmässä on erittäin hyvä hyötysuhde, mikä takaa edullisen energiakustannuksen vuosikausiksi. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa.

NIBE F1245 F1255 interior

Lue lisää: Maalämpö jo joka toiseen uuteen omakotitaloon

NIBEltä valmiit ilmavesilämpöpumppupaketit

yritysesittaaErittäin korkean lämpökertoimen omaava NIBE SPLIT on käyttövalmis laitteisto kodin lämmi­tykseen ja jäähdytykseen. Siinä yhdistyvät korkealaatuiset ulko- ja sisäyksiköt, jotka hyö­dyntävät NIBEn johtavaa kehitystyötä lämmitystekniikassa. Järjestelmä sopii erinomaisesti uudiskohteen päälämmönlähteeksi tai remonttikohteessa esimerkiksi vanhan öljykattilan rinnalle.

Lue lisää: NIBEltä valmiit ilmavesilämpöpumppupaketit

NIBE: Miksi edes ajattelisit muuta - Maalämpö on oikea ratkaisu

yritysesittaaNIBE Energy Systems Oy:

NIBE maalämpöpumppujen avulla voidaan toteuttaa mitä erilaisimpia kokonaisuuksia. Lämpöpumput voidaan mitoittaa osa- tai täystehomitoitukselle. NIBE suosittelee osateho­mitoitusta, joka mahdollistaa vaihtelevan lauhdutuksen käyttämisen. Vaihtelevalla lauhdu­tuksella saavutetaan ylivertainen vuosilämpökerroin. Lämpöpumppua mitoitettaessa lähtö­kohtana on talon mitoitusteho. NIBE1245 nettiin

Kuvassa NIBE F1245 maalämpöpumppu

Lue lisää: NIBE: Miksi edes ajattelisit muuta - Maalämpö on oikea ratkaisu

Sähkölämpö nyt ja tulevaisuudessa

Sähkölämpö on helppokäyttöubebm hankintahinnaltaan edullinen ja vaivaton, myös sen hyötysuhde on hyvä. Sähkölämmitys on ympäristöturvallinen, eikä vaadi työläitä huoltotoimenpiteitä. Sähköliittymä joudutaan hankkimana joka tapauksessa, joten siitä on pieni askel sähköisen lämmitysjärjestelmän valintaan. Sähkö on edullisuuden, vaivattomuuden ja huoltovapauden ansiosta suosittu lämmitysmuoto. Järjestelmä on lämmön pääasiallisena lähteenä 25 %:lla uudisrakentajista. Sähkölämmön valitsevat raken­tajat mainitsevat perusteluissaan helppohoitoisuuden ja huolettomuuden lisäksi edullisen hankintahinnan ja vapaan tilankäytön. Sähkö on yhä useammin täydentevä ja varmentava lämmönlähde ja itse energia tuotetaan pääasiassa lämpöpumpuilla, puulla, aurinkoöljyllä tms. Sähkön etuina nyt ja tulevaisuudessa on, että se joka tapauksessa tulee kaikkiin taloihin ja tulevaisuuden talot eivät juuri kuluta energiaa.

 

Sähkölämmitys on helppo ratkaista

Sähkölämmitys on helppokäyttöinen, hankintahinnaltaan edullinen ja vaiva­ton, myös sen hyötysuhde on hyvä. Säh­kölämmitys on ympäristöturvallinen, ei­kä vaadi työläitä huoltotoimenpiteitä. Sähköliittymä joudutaan hankkimaan jo­ka tapauksessa, joten siitä on pieni as­kel sähköisen lämmitysjärjestelmän va­lintaan. Matalaenergiatalojen vaipan hyvä läm­mönpito-ominaisuus, tiiveys ja ilmanvaih­don energiatehokkuus alentavat tilaläm­mitysenergian tarpeen puoleen nykyisiin omakotitalojen keskikulutuksiin verrat­tuna, eli hyvin pieneksi. Tämä suosii sähkölämmitystä, kos­ka silloin esim. kodinkoneiden tuottama lämpö tuntuu helpommin asuintiloissa, ja sähkön avulla on helppo ratkaista ti­lakohtaiset tarkat lämpötilat ja reagoida niiden muutoksiin nopeasti.

 krauta nettiin

Kuva: K-Rauta/Rautia

Sähkö lisälämpönä

Vaikka talo lämpiäisikin muulla järjes­telmällä, halutaan usein kosteiden tilo­jen lämpenevän sähkölattialämmityksel­lä esim. kesäkäytön vuoksi. Tosiasiassa kaikki lämpöpumppupohjaiset lämmitystavat tarvitsevat varmentavana energialähteenä/toimiakseen sähköä. Jos sähkö valitaan talon pääasialliseksi lämmönlähteeksi, toteutetaan tämä yleensä ns. huonekohtaisena säteily-, tai patterilämmityksenä. Tässä järjestelmässä lämmön tuotto tapahtuu nimensä mukaisesti siinä huonetilassa jossa lämpöä tarvitaan.

 

Lämpötiloja helppo säätää

Sähkölämmitystä ja energiansäästöä ei usein ajatella yhteenkuuluviksi, mutta energiansäästöä on myös helppo saa­da aikaan sähkölämmitystaloissa. Ajanmukaiset lämmityslaitteet ja termostaa­tit varmistavat, ettei huonetiloissa kulu ylimääräistä energiaa. Järjestelmään voi­daan liittää myös kotona/pois -kytkin, jo­ka pudottaa lämpötiloja poissaolon ajak­si.

Lämpöä säädellään patteri- ja huone­kohtaisilla termostaateilla, ja järjestel­mä voidaan varustaa myös keskusyksik­köohjauksella. Yhdistelmätermostaatit tunnustelevat sekä lattian että sisäilman lämpötiloja ja reagoivat pieniinkin muu­toksiin. Usein niissä on myös laaja ajas­tusmahdollisuus, esim. makuuhuoneiden päivälämpötilaa voidaan automaattisesti laskea, kun siellä ei oleskella, ja vastaa­vasti olohuoneen lämpötilaa voidaan las­kea yöaikaan.

Huonekohtaisessa sähkölämmitykses­sä yhdistellään useita lämmönjakotapoja, esimerkiksi lattia-, katto-, patteri- ja ik­kunalämmitystä. Yhdistelmät täydentävät toisiaan ja lisäävät näin asumisviihtyvyyt­tä. Samalla voidaan säädellä käyttökus­tannuksia. Järjestelmässä voidaan huone-tai laitekohtaisilla termostaateilla taikka keskitetyillä säätöjärjestelmillä säätää eri tilojen lämmöntarpeita ja haluttuja läm­pötiloja hyvinkin yksilöllisesti, tarkasti ja nopeasti. Lisäksi huonekohtainen sähkö­lämmitys on hyvin yksinkertainen asen­taa ja käyttää.

Sähkölämmitystaloissa on yleensä rin­nakkaisena ratkaisuna ilmalämpöpumppu ja puulla lämpiävä tulisija, joka tasaa kustannuksia ja on varalla esim sähkökatkoksen varalta.

 

Suorasähkölämmitys

Suorasähkölämmitys voidaan toteuttaa sähköpatteri-, lattia- tai kattolämmityk­senä taikka näiden yhdistelmänä. Järjes­telmä soveltuu parhaiten uusiin, hyvin lämpöeristettyihin pientaloihin, jotka on varustettu ilmastoinnin lämmöntalteen­otolla ja tulisijalla. Suora sähkölämmitys voidaan asentaa myös täydentäväksi läm­mitykseksi muille lämmitysjärjestelmille.

 

Tiiveyden myötä ilmanvaihdon tärkeys kasvaa

rts_tutkii_logo_pieniIlmanvaihdon tarkoituksena on luoda asumisviihtyvyyttä ja samalla suojata rakenteita. Asu­misessa syntyy väistämättä epäpuhtauksia ja kosteutta, jotka on poistettava rakennukses­ta. Pääperiaatteena on, että käytetty ilma poistetaan niin sanotuista likaisista tiloista ja rai­kas korvausilma tuodaan muihin tiloihin. Rakentajalle ratkaisuja on monia, mutta 90 % heis­tä valitsee jonkin koneellisen ilmanvaihtoratkaisun.

 

Ilmanvaihdon suunnittelu

tiiveydenmyt1Toimivan ilmanvaihdon suunnittelun pe­rustana ovat pohja- ja leikkauskuvat sekä ammattitaitoinen suunnittelija, koneen ja putkien hankkiminen ei yksin riitä. Useat ilmastointikoneiden valmistajat tekevät myös ilmastointisuunnitelmia, toki eril­listä korvausta vastaan. Lisäksi monissa talotehtaiden tyyppitaloissa on valmiiksi suunniteltu ilmastointiratkaisu. Normaa­litilanteessa ilmanvaihtojärjestelmän tu­lee pystyä vaihtamaan rakennuksen ilma kahden tunnin välein. Erityistilanteissa, kuten ruuanvalmistuksen ja saunomisen yhteydessä, tulisi ilman vaihtua vielä tätä­kin tehokkaammin. Ilmanvaihdon täytyy pitää myös sisäilman kosteus hallinnas­sa, jolloin sopiva suhteellinen kosteus on 25 %:n ja 60 %:n välillä. Liika, pitkäaikai­nen kosteus suo mikrobeille ja homeille otolliset olosuhteet ja alle 25 %:in painu­va kosteus helposti herkistää limakalvoja. Näistä syistä koneen teho täytyy mitoit­taa riittävän suureksi, jolloin tavanmu­kaisella käytöllä koneesta otetaan vasta noin puolet tehoista käyttöön. Hyvä il­manvaihto poistaa hengityksen ja hikoi­lun tuottaman vesihöyryn sekä kuivattaa märkätilat ja pyykit sisätiloissa vuoden­ajasta riippumatta. Järjestelmä ei myös­kään synnytä vedon tunnetta ja on ää­netön. Kaikki kylmissä tiloissa olevat ka­navistot tulee eristää huolellisesti, jottei putkistoon syntyisi kondenssivettä.

 

Ilmanvaihto ja energiatehokkuus

tiiveydenmyt2Ilmanvaihdon kautta poistuu noin kol­mannes rakennuksen lämmittämiseen käytetystä energiasta. Uusissa taloissa vaaditaankin, että ilmanvaihdon kulut­tamasta energiasta vähintään 30 % saa­daan talteen. Vaatimuksen täyttäminen edellyttää käytännössä koneellista, vä­hintään lämmön talteenotolla varustet­tua järjestelmää. Painovoimainen järjes­telmä on sekin vielä mahdollinen, mut­ta tällöin vastaavaan energiansäästöön on päästävä muita rakenteita paranta­malla. Lämmön talteenottokennoja on kahdenlaisia, kiinteitä tai pyöriviä. Ihan­neoloissa yksi kiinteä kenno saa talteen poistoilman lämmöstä 50–60 %, kak­si perättäistä kennoa 70–80 % ja pyöri­vän lämmön talteenottolaitteen hyöty­suhde on 70–80 %. Todellisessa käyttö­tilanteessa ei energiasta kuitenkaan saa­da näin paljoa kierrätykseen, joten järjes­telmien vuosihyötysuhteita arvioitaessa prosentit kerrotaankin tavallisesti 0.6:lla. Merkittävä energiatehokkuutta heiken­tävä asia on talteenottokennostojen jää­tymistaipumus kovilla pakkasilla. Järjes­telmään asennettava jäätymisenestolaite pitää laitteen sulana ja parantaa samalla vuosihyötysuhdetta.

Kennoratkaisun sijasta laite voidaan varustaa ilmalämpöpumpulla, jolloin poistoilmasta talteen saatava energia voi­daan valjastaa lämmittämään myös läm­mintä käyttövettä tai vesikiertoista läm­mönjakojärjestelmää. Ilmalämpöpumppu antaa noin kaksi kertaa enemmän ener­giaa kuin ottaa sähköä, joten käyttöve­den lämmitykseen valjastettuna siitä on energiataloudellista hyötyä myös kesäl­lä. Ilmalämpöpumppu voidaan laittaa toi­mimaan myös toisin päin, jolloin lämpi­mästä ulkoilmasta otetaan lämpö tal­teen käyttöveteen ja sisään puhalletaan raikasta viileää ilmaa. Ilmalämpöpumpun keräämä energiamäärä riittää käyttöve­den lämmittämiseen aina +55 asteeseen saakka. Uudet omakotitalot varustettiin 12 %:ssa ilmalämpöpumpulla.

tiiveydenmyt3

tiiveydenmyt4Huippuimuri

Koneellinen poisto pelkästään huippu­imuria käyttäen on uusissa omakotita­loissa harvinaista. Järjestelmässä pois­toilma imetään muutamista pisteistä, parhaassa tapauksessa huonekohtaisesti, ja korvausilma otetaan huoneisiin tuloil­maventtiilistä tai tuuletusikkunasta. Jär­jestelmän kunnollinen toimivuus edellyt­tää tiivistä taloa, jotta korvausilma todel­la tulee niille järjestettyjen tuloilmareit­tien eikä epätiiviiden rakenteiden kautta. Suoraan ulkoa otettava kylmä korvausilma voi aiheuttaa helposti vedon tun­netta ja käytännössä järjestelmää ei ai­na käytetä niin kuin on tarkoitus. Tässä­kään tavassa ei poistoilman lämpöä voi­da hyödyntää, joten lisäeristystä tarvi­taan rakennuksen muissa osissa.

 

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

 

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä sekä tuleva että poistuva ilma kulkevat ilmanvaihtokoneen kautta. Tuloilmasta suodatetaan epäpuhtaudet kuten siite­pölyt pois ennen huonetiloihin johtamis­ta. Tuloilmaventtiilit järjestetään ”puhtai­siin” tiloihin kuten makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin. Poistoventtiilit taas ”li­kaisiin” tiloihin kuten keittiöön, WC:hen ja pesutiloihin, jolloin ilmavirrat kulke­vat näitä kohti. Näin siellä syntyvät hajut tai kosteus eivät leviä ympäri rakennus­ta. Ilmavirtojen kulkemisesta huoneiden välillä huolehditaan esim. kynnysrakojen avulla. Joissakin tilanteissa voi hiilidioksi­ditaso nousta kynnysraosta huolimatta. Koneellisen tulo- ja poistojärjestelmän ilmavirrat säädetään huonekohtaises­ti, eikä venttiilien asetuksiin tule omin päin koskea. Venttiileitä puhdistettaes­sa irrotetaan siis koko venttiili eikä kos­keta kierrettävään säätöosaan.

Turvalli­suussyistä koko talon ilmanvaihtosuhde pyritään säätämään muutaman prosen­tin negatiiviseksi, jolloin imuventtiilien poistama ilmamäärä on hieman suurem­pi kuin tuloilmaventtiilien kautta tuleva. Pienen alipaineen avulla varmistetaan, et­tei taloon muodostu ylipainetta, mikä voisi aiheuttaa kostean sisäilman kulkeutumisen vuotokohtien kautta rakenteisiin, ja kosteuden tiivistymisen vedeksi rakenteiden sisään. Ilmanvaihtokone on tarkoitettu pidettäväksi jatkuvasti päällä. Useat ongelmat ovatkin muodostuneet, kun laite on sammutettu väliaikaisesti.

 

tiiveydenmyt5

 

tiiveydenmyt6Ilmanvaihtokoneissa on pääsääntöi­sesti imuilman esilämmitys, jolla varmis­tetaan tuloilman pysyminen miellyttävän lämpimänä niissäkin tilanteissa, joissa pelkkä lämmön talteenotto ei riitä. Esi­lämmitys voidaan toteuttaa joko sähkö­vastuksella tai liittämällä ilmanvaihtoko­ne tältä osin talon muuhun lämmitysjär­jestelmään.

 

Ilmanvaihtokoneen tehoa voidaan sää­tää joko koneessa olevalla tai erillisellä ohjausyksiköllä. Kehittyneimmissä jär­jestelmissä on automatiikka, joka sää­tää laitetta esim. ilman hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuuden perusteella. Itse ko­ne voidaan asentaa tekniseen tilaan, ko­meroon tai esimerkiksi kodinhoitohuo­neeseen kaapiston päälle. Asennuspaikan valinnassa vaikuttavat sekä ilmanvaihto­putkistojen kulkureitit että meluhaitto­jen minimointi. Koneet eivät desibelimit­tarin lukemia juuri nosta, mutta esimer­kiksi makuuhuoneen seinää vasten asen­nettuna voi laite yön hiljaisuudessa häiri­tä. Samasta syystä myös ilmanvaihtoput­kistoihin asennetaan äänenvaimentimet suunnitelman mukaisesti.

 

LTO-laitteisto kanavistoineen ja asen­nuksineen maksaa 5000 euron molem­min puolin järjestelmästä ja talon koos­ta riippuen. Isoihin taloihin tarvitaan jä­reämmät laitteistot, joskus on järkevää käyttää jopa kahta erillistä ilmanvaihto­konetta ja putkistoa. Konetehon mitoi­tus on hyvä tehdä niin, että perusilman­vaihdossa kone käy suunnilleen puolella tehostaan. Näin koneen käyttöikä kasvaa ja tehoa on reservissä myös erikoistilan­teita varten.

Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä vaatii jonkin verran huoltoa. Ilmansuo­dattimet on puhdistettava säännöllises­ti vähintään kerran, mieluimmin kaksi kertaa vuodessa, ja ilmanvaihtoputkis­tot nuohotaan kymmenen vuoden välein.

 tiiveydenmyt7

Painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötila- ja paine-eroihin. Ilmanvaihto­hormissa ilma liikkuu kohtuullisesti, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ulkoilma tai esim. tuuli aiheuttaa ilmanvaihtohor­miin imua. Kesällä ilmanvaihtoa joudu­taan kuitenkin tehostamaan ikkunoiden kautta tuulettamalla. Hyvin toimiakseen järjestelmä vaatii suuret tuloilmaventtii­lit sekä riittävät korkeuserot. Hyvinkin suunniteltua painovoimaista ilmanvaih­toa on mahdoton säätää tarkasti, sillä sen toimivuus riippuu jatkuvasti vaihtele­vista olosuhteista rakennuksen ulkopuo­lella. Poistoilmasta ei saada myöskään lämpöä talteen. Uudisrakentamisessa tä­mä vaatii määräyksiä parempaa eristystä vaipan muissa osissa, mikä on myös eri­tyisin laskelmin osoitettava. Liesituuletti­mella tehostetun painovoimaisen järjes­telmän valitseekin nykyään vain noin 5 % omakotirakentajista.

 

Kanavistot

Kanavisto tulee varustaa äänenvaimenti­milla, jotta häiritsevältä suhinalta vältyt­täisiin. Äänenvaimentimet ovat joko ko­neessa itsessään, tai ne asennetaan put­kistoon. Muoviset ilmanvaihtoputkistot ovat yleistyneet asentamishelppouden ja osien puhtauden ansiosta, mutta on kui­tenkin syytä muistaa joitakin yksityiskoh­tia. Keittiön liesituulettimen putken täy­tyy olla aina terästä. Kanaviston kulkies­sa kylmässä tilassa on sen eristämisestä huolehdittava, jottei kondenssivesi ker­ry putkistoon ja aiheuta kosteusvaurioi­ta rakenteisiin.

 

 

 

 

Ilmanvaihtoon liittyviä yrityksiä:

Vallox

Uponor

Swegon Oy

Nibe

Lämmönjako asennetaan piiloon

Nykyään lämmönlähteet halutaan katseelta piiloon, ja yhä useammin ne asennetaan raken­teiden sisään. Tällöin esim. tilojen kalustus helpottuu entiseen patterilämmitysjärjestel­mään verrattuna, huoneista tulee tasalämpöisiä, ja lattiavedon tunne häviää. Tässä suhtees­sa sähköisiä lattia- ja kattolämmityksiä voidaankin pitää edelläkävijöinä. Uusissa omakoti­taloissa lattialämmitys toteutetaan yleisimmin vesikiertoisena. Tämän vaihtoehdon valitsee 68 % uudisrakentajista. Sähkö- tai vesilattialämmitys asennetaan lähes poikkeuksetta aina­kin johonkin osaan taloa, yleisimmin pesutiloihin.

 

Lattialämmityksellä mukavuutta

Lattialämmitys toteutetaan yleisimmin vesi- tai sähkötoimisena ja asennetaan erityisesti tiloihin, joissa lattiamateriaali­na on lämmittämättömänä kylmän tun­tuinen pinta. Oli pintamateriaali mikä ta­hansa, paljaan jalan alla lämmin lattia tun­tuu miellyttävältä, mikä nostaa asumis­viihtyisyyttä. Lattialämmitys voidaan to­teuttaa myös ilmakiertoisena.

Toinen etu on lämpötaloudellisuus. Lämpö nousee lattiapinnasta ylöspäin siirtymänä tai osittain säteilynä, jolloin huoneen ilma lämpenee tasaisesti lattia­pinnasta kattoon. Näin asumislämpötilaa voidaan laskea muutamalla asteella viihtyvyyden vielä kärsimättä.

Lattialämmitys asennetaan useimmi­ten betonilaattaan, jonka massa varastoi lämmön esim. yösähköllä. Varastoitunut lämpö siirtyy tasaisesti heikosti lämpöä johtavien pintojen, kuten esim. korkin ja parketin, läpi luovuttaen lämpöä talou­dellisesti koko päivän. Lämmitys voidaan asentaa myös pintamateriaalin alle tasoi­tekerrokseen tai koolatuissa puu- tai le­vylattioissa suoraan pinnoitteen alle.

Kipsilattioissa lattialämmitys asenne­taan levykerroksien sisään, jolloin levyjen kiviaines toimii varastoivana kerroksena.

Lattialämmityksen etuna on sen sopi­vuus kaikille lämmitysmuodoille. Kattila­lämmityksessä yleisin ratkaisu on vesikiertoinen lat­tialämmitys, oli sitten energiamuotona puu, öljy tai sähkö. Lattialämmitys voi­daan tehdä myös sähkölämpökaapeleita tai -mattoja käyttäen tai vesikiertoisen järjestelmän kanssa rinnakkain esim. pesutiloissa. Kuivissa tiloissa myös kat­tolämmitys on yleinen rinnakkaislämmi­tysmuoto vesikiertoisen lattialämmityk­sen kanssa.

lmmnjako1

Patterilämmitys

Periaatteessa kaikissa patterilämmityk­sissä lämpenee ensin yläilma, minkä jäl­keen lämpö vasta siirtyy alempiin ilma­kerroksiin. Patterit on syytä sijoittaa ik­kunan alle. Tällöin saadaan poistettua ikkunan tuoma vedon tunne ja samalla lämpö jakautuu tasaisemmin koko tilaan.

Patterilämmitys voidaan toteuttaa jo­ko vesikiertoisena tai sähköpattereilla. Jälkimäistä käsittelemme paremmin säh­kölämmityksen yhteydessä.

Vesikiertoisessa järjestelmässä veden lämpötila on +50–70 astetta. Pattereiden termostaatit säädetään tällöin 22 asteen huonelämpötiloihin, jolloin täydellä te­holla saadaan ko. lämpötila. Jos huoneti­lan lämpötilaa halutaan laskea, voidaan se säätää termostaatista. Täyden tehon sää­tö puolestaan säästää energiaa, kun tiloja ei koskaan lämmitetä liikaa.lmmnjako2

 

Automatiikka

Vesikiertoinen järjestelmä on aina syy­tä varustaa ulko- ja sisälämpösäätimellä. Kun ulkolämpötila laskee, nostaa järjes­telmä automaattisesti kiertoveden läm­pötilaa ja vastaavasti laskee ilman lauh­tuessa. Säädöt ennakoivat siten lämmön­tarpeen jo paljon ennen kuin ulkoläm­pötilan muutos tuntuu talon rakenteissa.

Tämän päivän rakentaja valitsee kes­kusautomatiikan, jota voidaan valvoa ja etätoiminnolla säätää paikasta tai ajasta riippumatta. Automatiikkaan kuuluvat sil­loin kaikki kodin toiminnot: palo- ja asu­misturvallisuus, lvi, valaistus, lämpötilat, paikalla/pois -toiminnot ja ilmastointi.

Hybridilämmitys on tätä päivää

rts_tutkii_logo_pieniEnergian kallistuessa monet rakentajat joutuvat miettimään, mikä on heille oikea ratkaisu. Tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida, ja kuitenkin se täytyisi ottaa huomioon kustan­nussuunnitelmaa tehtäessä. Maksoi energia sitten mitä tahansa, taloa on kuitenkin lämmi­tettävä. Nykyaikaiselta lämmitysjärjestelmältä vaaditaan paitsi alhaista energiakulutusta ja edullisia käyttökustannuksia, myös helppohoitoisuutta, huolettomuutta sekä mahdollisuut­ta hyödyntää muita energialähteitä. Energiatalous ei yksin kata lämmitysjärjestelmää, vaan siihen kuuluu talon koko energiatalous lämpöeristeineen ja rakennuskomponentteineen. Matalaenergiataloissa onkin siis huomattavasti alhaisemmat lämmityskustannukset. Seuraa­vassa kirjoituksessa käsitellään eri lämmitysvaihtoehtojen perusteita.

 

Lämmitysjärjestelmän valinta

Pientalon lämmitysjärjestelmää valittaessa päätetään kahdesta asiasta,lämmitysenergiantuotantotavasta ja lämmön jakojärjestelmästä. Käytetyimpiä lämmön tuotantotapoja ovat sähkö, kau­kolämpö, maalämpö, puu ja öljy. Lämmön siirtoon ja luovutukseen taas käytetään joko kiertovesijärjestelmää tai ilmakier­toa, tai vaihtoehtoisesti lämpö tuotetaan huonetilassa sähkövastuksilla ja/tai tuli­sijalla. Kiertovesijärjestelmä asennetaan noin 72 %:in ja huonekohtainen lämmi­tys noin 28 %:in uusista omakotitalois­ta. Lämmön tuottomenetelmästä riippu­matta ylivoimaisesti suosituin lämmönja­kotapa on lattialämmitys.

Lämmitysjärjestelmän valinnassa kiin­nitetään huomiota mm. huolettomuu­teen ja asumismukavuuteen, taloudelli­suutta taas puntaroidaan käyttö- ja in­vestointikustannuksia vertaamalla. Myös ympäristöystävällisyydellä, terveellisyy­dellä ja omilla aikaisemmilla asumiskoke­muksilla on merkitystä. Joissain tapauk­sissa valintaan vaikuttaa myös lämmön­lähteen vaihtamisen helppous, jos esim. elämäntilanne, lämmityspolttoaineiden saatavuus tai hintasuhteet muuttuvat al­kuperäisestä.

Usein mainittu tekijä eri lämmitys­vaihtoehtojen vertailussa on teknisen ti­lan tarve. Lämmityskattilan, kiertovesiva­raajan ja polttoainesäiliön vaativia järjes­telmiä varten täytyy taloon varata muu­tama neliö tilaa. Tilanteesta riippuen näil­le tiloille voidaan laskea erilaisia hintoja. Pienessä, yksitasoisessa talossa lisäneliöt voivat tuntua kalliimmilta kuin esim. kel­laritaloissa, joissa tekninen tila syntyy lä­hes itsestään. Tilaa suunnitellessa on hy­vä muistaa, että lämmitysjärjestelmä voi myös täysin vaihtua tilanteiden muuttuessa.

oljyalan nettiin

Kuva: Öljyalan Palvelukeskus

Rinnakkaiset ratkaisut täydentävät toisiaan

Tyypillinen uusi 150 m2:n omakotitalo ku­luttaa huonetilojen ja käyttöveden läm­mitykseen vuodessa noin 20 000 kWh:n edestä energiaa. Tämän tuottamisessa jättäydytään harvoin yhden kortin va­raan, sillä lähes joka talosta löytyy pää­lämmitysjärjestelmän lisäksi myös mui­ta lämmitysmahdollisuuksia. Yleisin lisä­lämmönlähde on varaava tulisija, mutta lämmitysjärjestelmää täydentämään han­kitaan myös usein ilma- tai poistoilma­lämpöpumppu. Viimeksi mainituilla voi­daan tuottaa osa rakennuksen tarvitse­masta lämmöstä joko ulkoilmasta tai il­manvaihdon poistoilmasta kompressoi­malla. Ottamalla lämpö talteen koneel­lisesta poistoilmasta saadaan karkaavas­ta lämmöstä hyödynnetyksi 30–50 %, jo­ten koko talon energiankulutukseen sen vaikutus on 10–17 %.

 

Lämmitysjärjestelmien kustannusvertailu

Suoranaista lämmityskustannusten keski­näistä hintavertailua on vaikea tehdä.Vaikuttavia tekijöitä ovat talon ener­giataso, energian hintakehitys, haluttu au­tomatiikka, valittavana olevat lämmitys-, rinnakkais- ja lämmönsiirtojärjestelmät sekä huoltotyöt. Lisäksi arvioon vaikut­taa asennus- ja huoltotyöt. Käytännössä suuria eroja eri talojen energiakulutuk­sessa syntyy myös asukkaiden toiminnas­ta. Lämpimän käyttöveden ja lämmöntar­ve vaihtelee perheestä riippuen. Esim. jo yhden asteen pudotus keskimääräisestä huonelämpötilasta, merkitsee 5 %:n sääs­töä lämmityskuluissa lämmityskauden ai­kana.

 

Tämän päivän lämmitys on hybridilämmitystä

Hybridijärjestelmässä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen energiantuottami­seen ympäristöystävällisesti. Tämä tarkoittaa useamman eri energiamuodon hy­väksikäyttämistä lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseksi hyödyn­tämällä tuuli- ja aurinkoenergiaa. Eri vuoden aikoina ja sääolosuhteissa käytetään siis sitä lämmitysmuotoa, mikä on edullisin. Järjestelmään kuuluu myös tehokas ilmanvaihtolaitteisto, jolloin poistoilman lämpö saadaan hyödynnettyä mahdolli­semman hyvin. Lisäksi järjestelmä varustetaan hybridivaraajalla.

Öljylämmityksen hybridijärjestelmässä osana on aurinkoenergia, joka tuottaa lämmön huhti–syyskuun aikana. Silloin kun aurinko ei tarpeeksi tuota energiaa, mutta pakkasta on enintään 20 astetta, lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpum­pulla. Kovimmilla pakkasilla käytetään öljylämmitystä. Sähkölämmityksessä toi­mintaperiaate on sama, mutta kylmimmän ajan lämmitys tapahtuu sähköpatte­reilla tai ilmavesilämpöpumpun vastuksen avulla. Pellettilämmitys on puulämmi­tysmuodoista helpoin automatisoida toimimaan hybridijärjestelmään.

hybridi nettiin

 

Lämmityslinkit:

Nereus

Uponor

Kessele

Helsingin energia

Oilon Home

Nibe

Leca®-hormissa on vetovoimaa

yritysesittaa

Leca Finland Oy:

Leca®-hormi on varma, testattu ja turvallinen valinta, joka sopii monenlaisille tulisijoille; takoille, uuneille, kiukaille, saunan padoille ja kamiinoille. Hormityyppejä ovat Leca® Multi, Leca® Basic ja Leca® DS Tandem, joka on kaksihorminen piippu.

Lue lisää: Leca®-hormissa on vetovoimaa

Lämmityslaite ratkaisee pitkälti hormin valinnan

rts_tutkii_logo_pieni Savuhormi on osa rakennusta. Se vaikuttaa julkisivuun ja perustuksiin ja toisaalta tulisijan asennus vaikuttaa hormin sijaintiin, joten hormi tulee mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Ra­kennuspiirustuksissa ilmoitetaan sijainnin lisäksi hormin koko ja korkeus sekä poikkileikkaus ja toteuttamistapa. Hormin valintaan vaikuttavat paino, hinta, työpanos, paloturvalli­suus ja ulkonäkö. Suunnittelussa yleensä pyritään siihen, että kaikki tulisijat voidaan kes­kittää samalle alueelle, jolloin voidaan rakentaa yksi piippu.

lmmityslaitehormi1

Muurattu tiilipiippu

Tiilipiipun rakentajat perustelevat valin­taansa mm. piipun lämmönvarauskyvyllä, hormikanavien riittävyydellä ja tunnetta­vuudella. Noin joka kolmas uudisraken­taja tekee piippunsa tiilestä. Tiilipiipusta ja tiilisestä tulisijasta saa­kin hyvännäköisen kokonaisuuden, oli sitten yhdistelmä puhtaaksimuurattu tai rapattu. Se on myös edullinen, jollei työ­kustannuksia oteta huomioon. Monika­navainen ratkaisu tekee usein tiilipiipus­ta rakentajan ainoan vaihtoehdon. Tiilet muurataan lämpimän tilan osal­ta umpitiilestä ja laastina käytetään sa­viuunilaastia sekä jälkisaumausta. Kyl­mään yläosaan käytetään muurauslaas­tilla muurattavaa säänkestävääreikätiiltä. Reikätiilillä ja muurauslaastilla voidaan toki tehdä hormisto alhaalta asti, mutta silloin menetetään osa hormin lämmön­varauskyvystä.

Yleisimpiä kanavaston kokoja ovat puolenkiven hormi ja kokokiven hormi. Nimitys tulee siitä, minkä kokoinen tiili tai sen osa aukkoon mahtuisi. Puolenki­ven hormi sopii pienille tulisijoille, kuten esim. kiukaille, kevyttakoille ja -kamiinoil­le. Niissä käytetään savupeltiä no40. Täy­denkiven hormiin voidaan liittää isom­mat lämmönlähteet, esim. varaavat ta­kat, lämpökattilat jne. Tähän hormiin sa­vupelliksi kuuluu P tai S 60, jolloin P tar­koittaa aukaisuvarren sijoitusta savupel­lin päässä, S-mallissa varsi on vastaavas­ti pitkällä sivulla.

 lmmityslaitehormi2

Elementtihormi

Elementtihormeja löytyy eri valmistajilta. Elementtihormi koostuu harkkokuores­ta ja keraamisesta sisäputkesta. Lämpö­eristys on tehty joko eristeellä tai ilma­raolla. Hormit ovat helppoja koota, ja ne voidaan asentaa myös itse. Harkkoele­mentit muurataan valmistajan suositte­lemalla laastilla, sisäputket omalla, tulen­kestävällä laastillaan. Sisäputkiin on mah­dollista saada erilaisia liitosputkia ja osia, mutta usein rakentaja joutuu teettämään oikean kokoisen adapterin liittäessään lämmityslaitetta hormistoon.

Elementtien ja liitososien lisäksi hor­mipakettiin valitaan tarvittavat lisäosat kuten nokiluukut, savupellit, yläosan pel­lityssarja ja sadehattu. Yli puolet raken­tajista valitseekin juuri tämän takia hark­koelementtipiipun. Myös paloturvalli­suus ja edullisuus vaikuttivat suuresti va­lintaan. Elementtipiippu ei tarvitse suurtakaan paloturvallisuusväliä palaviin ra­kenteisiin. Valmistajien asennusohjeissa kerrotaan jokaisen hormimallin turvavä­lit, joita tulee noudattaa.

53 % uusista piipuista tehdään ele­menttiratkaisuna. Elementtipiippu sopii ratkaisuksi, kun on tarve yhteen tai kah­teen kanavaan. Piippu voidaan rapata tai matalan pintalämpönsä vuoksi myös laa­toittaa. Piiput toimitetaan yleensä paket­tiratkaisuina tarvikkeineen, ja niitä myy­vät rautakaupat.

 lmmityslaitehormi4

Teräspiiput

Teräspiipun tärkeimmät valintaperusteet ovat keveys ja helppo asennettavuus. Ratkaisuksi se valitaan varsinkin silloin, kun piippu lähtee tulisijan päältä tai kun halutaan säästää muuten tilaa tai se teh­dään jälkiasennustyönä. Hormin pinta on näyttävä ja huolto­vapaa. Sen pinta voidaan pulverimaalata kaikkiin sävyihin tai tilata hormi RST-te­räspintaisena. Hormi kootaan eristetyis­tä moduuleista, jolloin kaikki osat sopi­vat saumattomasti yhteen, kokoaminen on nopeaa ja piippu on heti valmistuttuaan käyttövalmis. Lisäksi teräshormis­to antaa mahdollisuuden myös vaakave­toihin, jolloin lämmityslaitteen sijoitus­paikan valinta on suhteellisen vapaata. Hormi soveltuu kaikkiin tulisijoihin, jolloin piippumalli valitaan tehon mu­kaan, ja se voidaan liittää lämmönlähtee­seen päältä tai sivulta. Vesikaton läpivien­tikappaleet on valmistettu yleisimpien katevärien mukaisesti. Uutuutena voidaan hormistosta ottaa piippuun menevät hukkalämmöt talteen kiertoilmahormin avulla. Piipun pääs­sä toimii kaksitehoinen puhallin, joka synnyttää savukanavaan paremman ve­don. Lisäksi se tuo myös korvaavan ja esilämmitetyn ilman huoneistoon, jol­loin tulisijalle saadaan piipun kautta kor­vausilma. Järjestelmä mahdollistaa sa­malla huonetilan nopean lämpenemisen myös varaavaa tulisijaa käytettäessä. Runsas 20 % rakentajista valitsee rau­takauppojen kautta saatavan teräspiipun.

lmmityslaitehormi5

Valmispiippujen CE-merkinnät

Elementti- ja terässavupiippujen ja ?hor­mituotteiden kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä. Kilven pitää olla kiinni tuot­teessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Valmissavuhormien uusi T-luokitus ker­too suoraan, miten kuumille savukaasuil­le tuote on tarkoitettu. Piippua harkittaessa onkin siis syytä miettiä, mitä polt­toainetta käytetään ja millainen tulisija valitaan.

CE-merkintä kertoo savukaasujen enimmäislämpötilarajan. Merkinnän ol­lessa T 400 kaasujen maksimilämpötila on +400?C ja vastaavasti T 600 tarkoit­taa 600 asteen enimmäislämpötilaa. No­kipalon kestävyys ilmoitetaan kirjaimel­la G, jonka yhteydessä oleva numerointi kertoo vaadittavan suojaetäisyyden pa­lavaan materiaaliin millimetreinä. Suojaetäisyyden on kuitenkin oltava vähintään 20 mm. Nokipalon kestävyys on tutkittu johtamalla puolen tunnin ajan piippuun kaasua, jonka lämpötila on + 1000?C.

Paineluokka ilmoitetaan kirjaimella N. Tietyissä tilanteissa piippuun voi muo­dostua vettä, joten kilvessä on myös merkintä D, joka kertoo tuotteen ole­van kondenssin kestävä.

Kirjain V puolestaan kertoo korroosionkestävyyden. Lisäksi arvokilvestä löytyvät hormiputken materiaalitiedot kirjaimen L yhteydessä.

lmmityslaitehormi6

 

Hormivalmistajia:

Schiedel savuhormistot

Tiileri

Weber

Wienerberger

Takalla lämpöä, ruokaa ja tunnelmaa

rts_tutkii_logo_pieniTulisijan valintaan vaikuttaa rakentajan omat mieltymykset, sopivan mallin ulkonäön, sisustuksen ja ruoanlaittolämmityskyvyn ja hinnan ohessa. Tänä päivänä miltei jokaiseen uuteen omakotitaloon tulee tulisija, kolmannekseen jopa useampi. Yli kuusikymmentä prosenttia rakentajista hankkii tulisijan varalämmittimeksi, mutta tulisijalla on monta muutakin käyttöä: yhä useampi lämmittää tulisijaansa talvella päivittäin ja laittaa siinä ruokaa. Tulisija on myös kaunis sisustuselementti, joka antaa kodikkuuden tuntua ja luo tunnelmaa.


tulikivi nettiin

Lue lisää: Takalla lämpöä, ruokaa ja tunnelmaa

Oikea lista oikeaan paikkaan

rts_tutkii_logo_pieni Listoitus ei ole pelkkä suojaava rakenne, vaan sillä on myös merkittävä rooli sisustuksessa. Jopa niin suuri, että nimityksenä käytetään yleisesti sisustuslistaa. Tuotekehittelyn ansios­ta listavalikoima on suuri. Jokaiseen käyttötarkoitukseen on oma listansa ja lisäksi listojen leveydet, pintakuviointi ja pinnoitus tarjoavat laajat mahdollisuudet yksilölliseen sisusta­miseen. Yhä useampi valitseekin listoikseen näyttävät, kuviohöylätyt sisustuslistat. Yleisim­mät listat ovat puuvalmiita, maalattuja tai lakattuja. Oman lisänsä valikoimiin tuovat jalo­puulistat, pinnoitetut MDF-listat sekä erilaiset muovi ja metallilistat. Puuvalmiissa listoissa on huomioitava sormiliitosjatkosten tähden muodostuvat mahdolliset värierot.

 

lista1Kattolistat

Kattolistat ovat muotoon höylättyjä puulistoja. Listoja saadaan vakiokokoisi­na 21 x 21 mm:n kourulistoista aina 120 mm leveisiin näyttäviin koristeellisiin lis­toihin. Listat kannattaa jatkaa 45 asteen jiirisahauksin, jolloin päällimmäinen leik­kaus painaa alimmaisen tiukasti kiinni. Kulmat sahataan jiiriin ja listat kiinnite­tään listanaulalla. Leveimmissä listoissa taakse jää tilaa esim. johdotukselle.

lista2

 

 

 

 

 

 

Peitelistat

Peitelistoja käytetään nimenmukaisesti peittämään erilaisia saumakohtia. Tyypil­lisiä kohteita ovat oven ja ikkunan pielet. Listojen muotojen sekä pintakäsittelyjen kirjo on suuri, ja niitä on saatavissa va­kiolistoina 8 x 15 – 12 x 90 mm. Kuiten­kin valkoiseksi maalattu 11 x 42 sileäpei­telista on yleisin. Peitelista on myös hy­vä yleislista moneen muuhunkin tarkoi­tukseen. Listat kiinnitetään listanauloil­la ja kulmasahaukset tehdään yleisem­min jiiriin.

 

lista5Jalkalistat

Samat pinta-, työstö- ja asennusominai­suudet ovat myös jalkalistoissa. Vakiole­veydet ovat 11 x 22 – 12 x 90. Listat ovat tyypillisesti takaa alareunastaan viis­toja, jolloin puristavaa pintaa tulee latti­aa vasten mahdollisimman vähän. Tämä on tärkeää silloin kun kyseessä on uiva lattiarakenne. Lattialistoissa pinnoitetut MDF-listat ovat suosittuja laminaattilat­tioiden kanssa ja jalopuulistat parkettien yhteydessä. Lattiarajassa kulkevat sähkö­johdot voidaan piilottaa valikoimissa löy­tyvien sähköuralistojen taakse.

 

 

 

 

 

 

 

Reunalistat

Reunalistoja on pääjaotukseltaan kah­denlaisia, tasasivuisia ja epäsymmetrisiä. Viimeksi mainitut ovat eri materiaalipak­suuksien vaihteluihin käytettäviä listoja. Tyypillisimpiä kohteita ovat rakennus­levyjen ja paneeleiden päätelistaukset. Porrastuksia on saatavissa erikorkuisina, lista3mutta yleisimmät ovat 13 mm:n levy- tai 15 mm:n paneelihuullokset. Näiden lis­tojen yleisin selänleveys on 42 mm. Tasa­sivuisilla reunalistoilla suojataan esimer­kiksi ulkokulmia. Näiden n. 7 mm vah­vuisten listojen vakiokoot ovat 20 x 20, 32 x 32 ja 42 x 42 mm

Pyörölistat

Joskus tulee paikkoja, jossa tarvitaan pyöreää listaa. Sitä voidaan käyttää esim. tehostelistoituksissa, tapituksissa, kaiteis­sa yms. ratkaisuissa. Pyörölistat ovat ylei­simmin puuvalmiita ja niiden halkaisija on 6–44 mm. Saatavana on myös ns. puoli­kas- ja neljäsosapyörölistoja.

 

lista4Saunalistat

Uutuutena ovat omana ryhmänään sau­nalistat. Yleisimmin nämä listat valmis­tetaan tervalepästä tai kuusesta, ja nii­den avulla saadaan saunasisustuksessa viimeistelty ulkonäkö. Listoja on myös saatavana sävytetyillä saunasuojilla käsi­teltyinä. Sarjaan kuuluvat katto- ja peite­listat, paneeleiden päät tai sivut peittävä nurkkalista, lauteen etulauta ja kaidepuu sekä erilaiset somistelistat.

 

Metalli- ja muovilistat

Tähän ryhmään kuuluvat kaikki erikois­listat, joiden käyttötarkoitus on laaja. Tu­tuimmat metallilistat ovat kynnyslisto­ja ja kulmalistoja. Listamateriaaleina on pinnoitettu alumiini, alumiini, pinnoitet­tu messinki, messinki ja RST. Esim. par­kettien ja laminaattien kanssa käyte­tään samansävyisiä puukuviolistoja. Lis­tat ovat joko liima- tai ruuvikiinnitteisiä ja niiden vakiopituudet ovat 900, 1800 ja 2700 mm. Markkinoilla on myös paljon erilaisia alumiinisia profiililistoja ja put­kia. Muovilistoja edustavat erilaiset kul­malistat, sähköuralistat, pääte- ja erita­solistat. Muovilistojen yleisin kiinnitysta­pa on liimaus.

Kaunis ja kestävä lattia

rts_tutkii_logo_pieni Lattiapinnat ovat isoja, useitakin tiloja käsittäviä yhtenäisiä pintoja. Kaunis lattia on paitsi kestävä, myös tärkeä koko sisustukseen ja tunnelmaan vaikuttava tekijä. Lattiat ovat eniten kulutukselle alttiita kodin pintoja, joten niiltä vaaditaan kovaa kulutuk­sen kestävyyttä. Lattia on ensimmäinen pinta, jonka tulija näkee astuessaan ovesta sisälle, joten myös näyttävyys on usean rakentajan valintapäätöksessä mukana. Lattiamateriaalien ja mallien määrä markkinoilla on kattava ja jokaiselle löytyy varmasti mieleisensä. Suomes­sa asennetaan uudisrakennuksiin vuosittain noin 2,4 miljoonaa lattianeliötä, joista runsas puolet asennetaan ainakin osaksi itse.

 tarkett 1 nettiin

Lue lisää: Kaunis ja kestävä lattia

Seinäpintavalinnat tekevät kodin ilmeen

rts_tutkii_logo_pieniValitut sisustuspinnat tekevät kodin lopullisen ilmeen. Materiaalien ja värien valinta on ko­konaisuus, johon vaikuttavat henkilökohtaiset mieltymykset, tilan käyttötarkoitus, valoi­suus ja kustannustekijät. Materiaalivalinnat ovat vielä helppoja, mutta värien maailma on­kin oma juttunsa. Jokainen näkee värit omalla tavallaan, joten värien yhteensopivuus sekä pienen mallipalan ero suureen pintaan verrattuna aiheuttavat yllätyksiä tai jopa perherii­toja. Käymme tässä artikkelissa lyhyesti läpi seinä- ja kattopintoja.

 

seinpintavalinnat1Pinta käytön mukaan

Seinä- ja kattopinnat voidaan viimeis­tellä usealla eri tavalla. Osan valinnois­ta määrää jo runkorakenne, mutta suu­rin osa päätöksistä on mieltymysten va­rassa. Siksi kannattaa valita jo suunnitte­luvaiheessa tuleva pintamateriaali ja sen jälkeen sille sopiva alusta.

Tilan käyttötarkoitus vaikuttaa pal­jon siihen, mitä pintamateriaalia voidaan käyttää. Lähinnä rajoitukset koskevat sei­näpintoja. Sauna- ja pesutiloja lukuun ot­tamatta kattoon kohdistuvat rasitukset ovat pieniä.

Maalia

Maalaus on yleisin tapa sisustaa. Värien valtava sävymäärä ja niiden eri kiiltoas­teet antavat rajattoman mahdollisuuden pintojen käsittelyyn. Lisäksi maaleilla on helppo tehdä kuviomaalauksia, tehostei­ta sekä erilaisia kuvioita ja boordeja sap­luunaa apuna käyttäen. Maalaus on myös työ, jonka miltei jokainen rakentaja te­kee itse.

Tiloissa, jotka joutuvat alttiiksi kosteu­delle, pesuaineille, ja joissa vaaditaan pin­noilta hyvää puhdistettavuutta, käytetään kovapintaisia, kosteutta kestäviä maaleja. Näitä tiloja ovat wc, eteinen, pesu-, ko­dinhoito- ja lastenhuoneet sekä keittiö. Jos huonetilojen seinämaaliksi valitaan himmeä vesiohenteinen maali, se on hel­pompi peittomaalata uudestaan kuin puhdistaa vaikeista tahroista. Mitä puh­distettavampi pinta halutaan, sitä kiiltä­vämpi maali valitaan. Kattoon sopii kui­tenkin parhaiten täyshimmeä valkoinen tai vaalea värisävy.

 

Tapetti

Myös tapeteissa valikoimaa löytyy run­saasti niin kuosiltaan, pinnaltaan, laadul­taan kuin hinnaltaankin. Laadukas eri­koistapetti voi maksaa jopa kymmenen­kertaisesti halpaan tapettirullaan verrat­tuna. Koska tapetit on suhteellisen help­po vaihtaa, voi rakentamiskustannuksis­sa säästää valitsemalla ensialkuun hal­vemmat tapetit. Tapetti valitaan yleisim­min olo- ja makuuhuoneiden seinäpin­noille. Tapettirullien etiketit antavat tie­don sen käyttötarkoituksesta. Niissä nä­kyy mm. puhdistettavuus, valonkesto, kuvion kohdistusmitta ja painosnumero. Huoneen tapettipintaa voidaan korostaa esimerkiksi boordeilla, eri tapettivalin­noilla sekä sisustuslistoilla. Myös puoli­paneelin ja tapetin yhdistelmä on yksi ta­pa sisustaa. Tapetteja löytyy vinyyli-, pa­peri- ja kangaspintaisina, ja ne kiinnite­tään seinään tavallisimmin tapettiliiste­rillä. Markkinoilla on myös valmisliisteri­taustaisia tuotteita ja tapetteja, joissa liis­teri levitetään seinään.

seinpintavalinnat2

Lasikuitukangas

Lasikuitukankaisia tapetteja löytyy useita eri kuoseja, jotka poikkeavat kuvioinnil­taan ja tiheydeltään toisistaan. Lasikuitu­tapetit myös lisäävät seinäpinnan lujuut­ta, minkä vuoksi niitä käytetään varsin­kin kipsilevyseinissä. Ne sopivat yhtä hy­vin kosteisiin kuin kuiviin tiloihin, kuiten­kin huomioiden, että kosteat tilat vaati­vat siihen tarkoitetun oman liimansa. Ta­petin pintamaali valitaan tilan rasituksen mukaan. Pinnan maalauskerroilla voidaan vaikuttaa paitsi väriin, myös ulkonäköön.

seinpintavalinnat3

Puupinnat

Puu kuuluu osana suomalaiseen sisusta­miseen ja jokaiseen saunaan. Sen luon­nollinen pehmeä pinta on kaunis ja aja­ton. Katoissa puupaneeli onkin ehdotto­masti rakentajien suosituin valinta. Puun käytössä sisustuksessa löytyy kuitenkin monia muitakin eri mahdollisuuksia. Vaik­ka koko huonetila olisi kokonaan lakat­tua puuta, saadaan paneelien leveydel­lä, muodoilla ja asettelusuuntien yhdis­telmillä pinnoille erilaisia vaikutelmia vä­risävyä muuttamatta. Jos kuitenkin pin­tojen väriä halutaan muuttaa, ovat ylei­simmät käsittelytavat maalaus, lakka­us tai lakkasävytys sekä erilaiset puuvahaukset. Markkinoilta löytyy lisäksi usei­ta valmiiksi pintakäsiteltyjä seinä- ja kat­topaneeleja.

Sisäverhouslevyt

Sisäverhouslevyt ovat useimmiten pape­ri-, maali- tai kangaspintaisia levyjä, jois­ta muodostuu heti valmista pintaa. Näitä valmistetaan eri materiaaleista, ja ne so­veltuvat seinä- ja kattopintoihin. Niiden pinta on yleensä pehmeä, ja ne estävät näin ollen hyvin kaikujen muodostumis­ta. Asennuksessa noudatetaan valmista­jan antamia asennusohjeita.

 

Keraamiset laatat

Keraamisen laatan pinta on kova ja help­po puhdistaa, joten sitä käytetäänkin yleisimmin pesu- ja wc-tiloissa ja kodin­hoitohuoneessa sekä keittiössä välitila­laattana. Tämän päivän sisustusliikkeiden valikoima on laaja, mikä antaa mahdolli­suuden useisiin väri- ja kuvioratkaisuihin. Laattapinnalla voidaankin helposti luoda ylellinen vaikutelma. Laattojen kiinnityk­siin käytetään yleisimmin kiinnityslaastia, minkä jälkeen ne saumataan ja liikunta­saumat tiivistetään silikonilla.

seinpintavalinnat4

Sauna - kodin rentoutumistila

rts_tutkii_logo_pieni Suomalaiselle sauna on enemmän kuin pesutila, se on keskeinen osa arkielämäämme sekä henkisenä että fyysisenä rentoutumispaikkana. Lähes jokainen uusi omakotitalo varustetaankin saunalla. 

Lue lisää: Sauna - kodin rentoutumistila

Kylpyhuone oikeaoppisesti

rts_tutkii_logo_pieniKylpyhuoneen oikeaoppinen rakentaminen on koko talon terveenä pysymisen kannalta talon tärkeimpiä asioita. Kosteat tilat on saatava kuivumaan, joten ilmanvaihto on tärkeä ja nykyiset määräykset edellyttävät märkätiloilta aina vedeneristystä. Kaiken perustana on, että työ tehdään huolella runkoratkaisusta lähtien.

 

laattapiste nettiin

Kuva: Laattapiste

Lue lisää: Kylpyhuone oikeaoppisesti

Märkätilaan kiviaineiset seinät Kahi-harkoilla

yritysesittaa

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Weber:

Varmin ratkaisu märkätilojen seiniksi on kiviseinä. Ohutsaumamuuraus on kätevä tapa kivi­seinän rakentamiseksi.

Lue lisää: Märkätilaan kiviaineiset seinät Kahi-harkoilla

Aloita sisätilan maalaukset katosta

Sisämaalaus on mukavaa puuhaa, jossa työn jälki näkyy nopeasti. Ehkäpä juuri tästä syys­tä 70 % rakentajista tekee maalaustyöt itse. Maalaus on edullinen, monipuolinen ja helpos­ti uusittavissa oleva pintojen vaihtoehto. Värivaihtoehtoja on tuhansia, ja yhdistämällä eri sävyjä saadaan aikaan yksilöllinen lopputulos. Myös maalipintaa piristävät boordit ja kuviotonnistuvat kotikonstein.

Lue lisää: Aloita sisätilan maalaukset katosta

Hanki kotiisi turvallinen ja kestävä ulko-ovi

rts_tutkii_logo_pieniUlko-ovi tarkoittaa muutakin kuin suljettavaa aukkoa, josta kuljetaan sisään ja ulos. Ulko-ovea käytetään omakotitaloissa paljon, joten sen tulee olla kestävä, turvallinen ja helppo­käyttöinen ja sen pitää eristää mahdollisimman hyvin lämpöä. Samalla ovi on talosi käynti­kortti. Tyyliin sopiva ja laadukas ovi on julkisivun näyttävä yksityiskohta, joka tervehtii vie­raita ja pitää kutsumattomat henkilöt ulkopuolella. Ulko-ovea voidaankin pitää yksityisyy­den rajana.

 

Oven valinta

ovivalinta1Vaikka ulkonäkö onkin suurimpia valin­taperusteita ovelle, ei pidä unohtaa sen turvallisuutta. Ulkonäöltään kestävän nä­köinen ovi vähentää jo sinällään murto­riskiä, mutta oven rakenteenkin täytyy kestää luvattomat aukaisuyritykset. Sara­noiden pitää olla riittävän vahvat ja suo­jatut. Lukkorungon, kielen ja karmin vas­takappaleen on oltava tarpeeksi vahvoja ja mieluimmin murtosuojalla varustettu­ja sekä lukkopesien ajanmukaisia ja tur­va-avaimella varustettuja. Lisäksi on hyvä asentaa turvalukko ja ketju.

Oven laatu takaa myös suoruuden. Ulko-ovet ovat useimmiten liimapuu­runkoisia, muotoon puristettuja ja mit­tatarkkoja ovia, jotka on varustettu alu­miinijäykisteellä. Nämä asiat takaavat ovilevyn toimivuuden ja suorana pysymi­sen sekä vaikuttavat myös helppokäyt­töisyyteen. Samoin ”käteen sopivat” pai­nikkeet ja kääntönupit sekä riittävä oven koko helpottavat jokapäiväistä oviaukos­ta kulkua. Ennen kaikkea oven huolelli­nen ja oikea asennus takaa oven moit­teettoman toimivuuden vielä vuosien­kin päästä.

Oven täytyy myös eristää ääniä ja pi­tää lämpö sisällä. Kunnollinen ovilevy on eristetty sisältä polyuretaanilla ja lasi­aukossa on kolminkertainen lämpölasi. Myös ovilevyn hyvät tiivisteet ovat läm­mönpitävyyden perusasioita.

Mallisto

Ulko-ovia löytyy jokaiseen makuun ja tyyliin useimmiten jo valmiista mallistois­ta. Oven voi myös teettää haluamakseen puusepäntyönä. Ovi voi olla puu- tai jalo­puupintainen tai maalattu, sen voi varus­taa ikkunalla tai se voi olla massiivinen umpiovi. Pinta voi olla sileä tai leikkauk­silla koristeltu, valikoimaa löytyy todel­la runsaasti. Ulko-oven ei myöskään tar­vitse olla perinteisesti avautuva, sillä va­likoimista löytyy myös liuku- ja jopa kippimekanismilla toimivia ovia. Ulko-ovi on aina tehdasvalmiste tai ammattilaisen kä­den työ, ulko-ovea ei siis kannata lähteä itse tekemään. Talossa on ulko-ovia vä­hän, joten kokonaiskustannuksissa oven hinta ei muodosta suurta erää.

Oven standardimitoituksena on yleensä pääovessa 10 x 21, joka tarkoit­taa oven asennusaukon kokoa. Tällöin tarkat karmimitat ovat 990 mm x 2090 mm. Usein pääovet on lisäksi varustettu ns. vasikalla, joka leventää kulkuaukkoa ja helpottaa esim. suurien huonekalujen kuljetuksia. Vasikka voi olla myös kiinteä, jolloin sillä on vain ulkonäöllinen ominai­suus. Nykyään varsinkin umpinaisiin pää­oviin asennetaan usein ovi-ikkuna oven yläpuolelle.

Varaston, terassien ja puutarhaovien yleisin koko on 9 x 21, tätä pienempiä ovikokoja ei ulko-ovissa kannata käyt­tää. Joissakin tapauksissa voidaan kuiten­kin käyttää oven korkeutena myös 19:ä. Parveke- ja puutarhaovet valitaan yleen­sä vieressä olevan ikkunan mukaisik­si, jolloin ovien lasituskorkeus ja -asema ovat samat kuin ikkunoissa. Näin ne su­lautuvat parhaiten julkisivun ulkonäköön. Se, valitaanko yksi- vai kaksilehtinen ovi, riippuu tilasta ja halutusta lämmön- ja ää­neneristävyydestä.

Ulko-ovet toimitetaan peruspakettei­na, joissa on karmi kynnyksineen, ovile­vy ja lukkorunko sekä heloitusporauk­set. Oven hinta on halvimmillaan rei­lut parisataa euroa ja kalleimmat, yleen­sä teetetyt ovet, maksavat jopa tuhansia euroja. Asennukset kuuluvat yleensä li­sähintaan. Oven kätisyys valitaan avau­tumissuunnan mukaan. Esim. oikeakäti­nen ovi tarkoittaa sitä, että kun seisom­me oven edessä ja vedämme sitä auki it­semme suuntaan, ovat saranat oikealla ja tartumme oikealla kädellä painikkeeseen tai ripaan.

 

ovivalinta2

Lukot ja helat

Rakentamis- ja vakuutusmääräykset an­tavat selvät ohjeet oven minimivarus­telusta. Ovi tulee varustaa lukolla, jon­ka saa sisäpuolelta aina auki ilman avain­ta joko vääntönupista kääntämällä tai painikkeesta painamalla. Näin turvataan ulospääsy esim. tulipalon sattuessa.

Lisäksi Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto suosittelee ovien varustamista turvalu­kolla ja murtosuojauksella. Lisäksi suo­situs koskee parvekeovien varustamista lukittavalla pitkäsalvalla tai turvalukolla.

ovivalinta3Avainpesä valitaan oven ulkonäön ja painikkeen perusteella. Yleisimmät pinta­materiaalit ovat kromaus, messinki, maa­laus tai oksidointi. Avaimeksi kannattaa ottaa turva-avain, joka on symmetrinen ja sarjoituksiltaan valvottu tuote. Kaik­ki talon ulko-ovet voidaan sarjoittaa sa­mankeskisiksi jolloin käyttö on helppoa eikä sopivaa avainta tarvitse arvuutella nipusta.

Painikkeiden ja ripojen täytyy olla riit­tävän avaria, jotta myös hansikkaan peit­tämä käsi mahtuu vaivatta oven ja otti­men väliin. Painikkeiden tulisi olla myös omalla jousella varustettuja, jolloin saa­daan enemmän käyttömukavuutta ja sa­malla lukon käyttöikä pitenee.

Muita ulko-oven varustuksia ovat kir­jeluukku, ovisilmä, avoinnapitolaitteet ja salvat sekä ovensulkijat. Myös erilai­set sähkölukot ja elektroniset hälyttimet ovat tämän päivän turvallisen ulko-oven varusteita. Hintaa oven perusvarusteille kertyy helposti vähintään 150 €.

 

Huolto

Ulko-ovet vaativat enemmän tai vähem­män huoltoa valinnasta riippuen. Jalopui­set ovet tarvitsevat jalopuuöljykäsitte­lyn vähintään kerran vuodessa, kun taas maali- tai alumiinipintaisille oville riittää yleensä lianpuhdistus.

Saranat, lukkorungot ja avainpesät on hyvä voidella vuosittain, samoin kannat­taa tarkistaa heloitusten ja saranoiden ruuvien kireys. Mahdollinen ovien säätö tehdään tarvittaessa. Maalatut ovet huol­tomaalataan jo ennen kuin vanha maa­li alkaa hilseillä.

Ikkunaa koko seinä

rts_tutkii_logo_pieni

Isot koko seinän levyiset ja korkuiset näyttävät ikkunat ovat viime vuosina yleistyneet uusissa omakotitaloissa. Tämän on mahdollistanut niiden lämmöneristyskyvyn muuttuminen liki umpiseinää vastaaviksi. Ikkunoiden tuotekehitys ja tiukentuneet energiamääräykset ovat olleet edesauttamassa kehitystä.  Ikkunoiden merkitys rakennuksen ulkonäköön on suuri. Ikkunat vaikuttavat sisäpuolella viihtyvyyteen ja ulkopuolella talon näyttävyyteen.

Niin kutsutuista vakioikkunoista on siirrytty mittatilausikkunoihin, jotka antavat mahdollisuuden hyvinkin yksilöllisiin ratkaisuihin.

Lue lisää: Ikkunaa koko seinä

Talon varusteet

rts_tutkii_logo_pieniTalon kunnossapidon ja turvallisuuden vuoksi joudutaan taloon hankkimaan useita varustei­ta. Jokaiselle tulevat mieleen kattoturvatuotteet, mutta on myös paljon muuta, mikä oleel­lisesti kuuluu osaksi toimivan talon ulkovaippaa. Varusteet ovat joko lakisääteisiä tai vain jokapäiväistä elämistä helpottavia rakenteita. Osa voidaan asentaa myöhemminkin, mutta järkevintä on saattaa asiat kuntoon jo rakennusvaiheessa.

 varusteet

Lue lisää: Talon varusteet

Katto, viides julkisivu

Wienerberger Oy Ab:yritysesittaa

Kunnon katto on rakennuksen viides julkisivu. Rakennukseen valitaan aito tiilikatto sen pitkän käyttöiän ja keraamisen kattotiilen pysyvän kauneuden takia.

 

Wienerberger on maailman johtava tiilenvalmistaja. Yritys valmistaa Suomessa runko- ja julkisivutiilet, tulisijat, hormi­tiilet sekä tiililaatat sisustuk­seen ja lattiapinnoiksi Korian ja Lappilan tiilitehtailla. Wie­nerberger tarjoaa aidot tiilet myös katoille.

KORAMIC -kattotiilet val­mistetaan korkealaatuisesta savesta yksittäin puristamal­la ja polttamalla noin 1000 asteen kuumuudessa. Tiilien tasalaatuinen poltto ja muo­toon puristaminen antavat KORAMIC -kattotiilille kau­niin sileän pinnan, suuren lu­juuden ja tiiviyden.

Värit ja kauneus

wienerbergerkattoPoltossa aikaansaadaan ke­raamisen kattotiilen kaunis väri. Savesta puristetun tiilen perusväri on saven sisältä­mästä raudasta poltossa syn­tyvä punaruskea sävy. Muut värisävyt aikaansaadaan tii­len pintaan lisättyjen oksidi­en palaessa halutunsävyisiksi polton yhteydessä. Aito pol­tettu savikattotiili on ainoita katemateriaaleja, joka vanhe­tessaan pitää värinsä. Vain ai­to keraaminen savikattotiili kestää auringonvalon ja ilman epäpuhtauksien vaikutuksen haalistumatta. Tiilikaton kau­neus säilyy vuosikymmen­ten mittaan ja ikääntyessään katto patinoituu tyylikkääs­ti. Kattotiilen erilaisia kiilto­asteita ovat matta, puolikiiltä­vä sekä kiiltävä lasitettu pinta.

Kattotiilien valikoimas­ta löytyy jokaisen makuun ja taloon sopiva malli. Rakenta­ja voi valita esimerkiksi erilai­sia perinnetiilimalleja, kuten esim. Paanutiili, Karthago tai Tradinova-tiilimallin. Yksi ny­kyisistä suosikeista on mo­dernin pelkistetty ja paanu­mainen Actua ?tiili.

wienerbergerkatto2

Aidon tiilikaton hoito ja asennus helppoa

Tiilikaton alusrakenne riip­puu valitusta mallista. Perin­nemalleista pienen paanutii­len asennus on hieman enem­män tarkkuutta vaativaa, ja alusrakenteena onkin tällöin yleensä huopakate. Vesilukol­listen kattotiilten asennus on yhtä helppoa kuin muidenkin katemateriaalien ja aluskat­teena käytetään useimmiten kevyitä aluskatteita.

Kun kattotiilten asennus ja katon läpivientien tiivistykset on tehty hyvin, on katon hoi­to helppoa. Savesta poltettu keraaminen kattotiili on luon­nonmukainen, kestävä ja käy­tännössä huoltovapaa kate.

 

Savikattotiilten kilpailukykyiset hinnat

wienerbergerkatto3Edullisimmat savitiilikatot ei­vät ole hankintahinnaltaan kovinkaan paljon kalliimpia kuin muutkaan katemateriaa­lit. Lapetiilten neliöhinta on valmistuskustannusten vuok­si korkeampi kuin betonikat­totiilten mutta erikoistiilet ja tarvikkeet ovat vastaavas­ti monesti edullisempia. Kus­tannusvertailu on mahdollista vain pyytämällä tarjous kaikis­ta kattoon tarvittavista mate­riaaleista ja tarvikkeista. On hyvä myös muistaa, että sa­vikattotiilien elinkaari on pit­kä ja ne pitävät myös värinsä elinkaaren loppuun asti. Par­haimmillaan niiden elinkaari on satoja vuosia.

Toimivaan vesikattoon tar­vitaan kattotiiliin yhteen­sopivat harjatiilet, reunatii­let, erikoisosat sekä tarvitta­vat kiinnikkeet, tuuletustiivis­teet, aluskatteet ja kattotur­vatuotteet.

Poltettu tiilikatto on edul­linen sekä ekologinen vesi­kate, kun huomioidaan raken­nuksen koko elinkaari.

 

www.wienerberger.fi

Tiilikatto nostaa kotisi arvoa

yritysesittaaOrmax Monier Oy: Kun rakentaa tai remontoi omaa kotia kannattaa valita vain parhaita materiaaleja. Tiilikatto on ominai­suuksiltaan ylivoimainen vesikatevalinta – hiljainen, kestävä ja tyylikäs. Kotimaiset ORMAX-betonitiilikatot sekä laadukkaat savitiilikatteet sinulle toimittaa Ormax Monier Oy.

 

Ormax on Suomen suosituin tiilikate

Tiilikatto on jo vuosia ol­lut hyvin suosittu pientalojen katemateriaali. Sen suosion ymmärtää hyvin, kun miettii vesikatolta toivot­tavia ominaisuuksia. Tiilikatto täyttää toiveet pitkäikäisyy­destä ja helppohoitosuudesta. Ympäristöystävälliset betonikattotiilet kestävät suomalaisia sääolosuhteita ja sointuvat kauniisti ympäröivään luontoon. Myös hinnaltaan betonikattotiilet ovat järkevä valinta ja tiilikatto on helppo asentaa myös itse. Ormax-Tiilikatot on alan ylivoimainen mark­kinajohtaja. Ormax-betonikattotiili on koti­mainen Avainlipputuote, joka valmistetaan ammattitaidol­la nykyaikaisessa kattotiilitehtaassa Orimattilan Pennalassa.

monier

Viides julkisivu

Katto on rakennuksen viides julkisivu, joten oikeaan osu­nut materiaalivalinta on erit­täin tärkeä paitsi koko ta­lon rakennusteknisen toimi­vuuden ja kestävyyden, myös sen arkkitehtuurin kannal­ta. Luonnonläheinen tiilikatto sulautuu rauhallisesti maise­maan ja talon arkkitehtuuriin. Lue lisää: Aidot laattakattotiilet sopivat moderniin arkkitehtuuriin

Markkinoiden laajin valikoima

Ormax Monierilla on Suomen laajin ja laadukkain kattotiilivalikoima. Valittavana ovat Suomen suosituim­mat Ormax-betonikattotiilet ja myös klassiset savikat­totiilet. Savi- ja betonikattotii­listä, erilaisista malleista, pin­takäsittelyistä ja väreistä löy­tyy sopiva vaihtoehto kaikkiin harjakattoihin. Lisätietoja osoitteesta: www.ormax.fi .

Luonnollinen ja kestävä valinta

Tiilikatto on erittäin kestä­vä, pitkäikäinen ja vain lujit­tuu ikääntyessään. Se kestää hyvin ilmansaasteita, sateita, auringonpaahdetta sekä myös pohjolan äärimmäisiä sääolo­suhteita. Tiilikatto lisää asu­mismukavuutta. Jykevä tiili­katto vaimentaa tehokkaasti ul­koa tulevia ääniä. Se ei ropi­se sateessa eikä pauku tuu­lella tai auringon paahteessa. Suuremmatkaan syysmyrskyt eivät sitä vahingoita.

Täydellinen kattopaketti

Helpoiten kaiken tarvittavan kaunii­seen ja rakennusmääräykset täyttävään kattoon saa tilaamalla Ormax-Tiilikaton valmiina kattopakettina. Oikeat tarvikkeet valitaan katon koon ja ulkomuodon mukaan ja niden riittävyys varmistetaan määrälaskennan avulla. Valitsemalla kattopaketin, koko katon saa helposti yhdestä paikasta. Näin säästyy aikaa ja rahaa.

Asentaminen ja ylläpito on helppoa

Tiilikaton asentaminen sujuu helposti myös omin voimin. Jos kuitenkin tarvitaan apua, Ormax Monier Oy:n valtuutettujen asentajien verkosto toteuttaa ammattitaidolla katon avaimet käteen -periaatteella tai juuri halutussa laajuudessa. Tiilikaton huolto on yksinkertaista, säännöllinen puhdistus riittää. Samoin esimerkiksi lumenpudotuksen yhteydessä rikkoutuneet yksittäiset tiilet on helppo vaihtaa uusiin.

 

Lisätietoja:

Ormax Monier Oy

www.ormax.fi

Asiakaspalvelu:
Puh. (09) 2533 7200
 

Lue lisää Ormax Monierista suomirakentaa.fi:ssa:

Yritys Esittely: Ormax

Aidot laattakattotiilet sopivat moderniin arkkitehtuuriin

Tiili - kaunis, energiatehokas ja huoltovapaa

yritysesittaa

Wienerberger Oy Ab:

Tiili on kautta aikojen maailman eniten käytetty julkisivujen rakennusmateriaali. Vaikka markkinoille on ilmestynyt mitä moninaisimpia kilpailevia vaihtoehtoja, tiili on aina säilyttänyt asemansa rakentajien suosiossa. Tiilen puolesta puhuvat sen lukuisat hyvät ominaisuudet.

Terca haarakas 3 047

Lue lisää: Tiili - kaunis, energiatehokas ja huoltovapaa

Oikeat eristeet oikeaan paikkaan

rts_tutkii_logo_pieni

Jatkuvasti nouseva energian hinta ajaa lainsäätäjiä ja rakentajia kiinnittämään huomiotaan lämmöneristykseen. Lämpöeristys ei ole vain eristeiden asentamista, vaan se on yhteistyötä kaikessa rakentamisessa. Talon eristys alkaa jo suunnittelusta ja päättyy viimeistelyyn. Ra­kennusta täytyy ajatella kokonaisuutena, jonka lämpötaloudellisuuden tulee olla mahdolli­semman hyvä. Siihen kuuluvat mm. ikkuna- ja oviaukot, höyrynsulku, ulospäin harveneva rakenne, tuulensuojaus ja lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto. Rakentajien eris­tevalinta perustuu tutkimuksemme mukaan eristyskykyyn ja asennushelppouteen. Nykyään myös terveellisyys ja eristeiden hengittävyys ovat kasvattaneet merkitystään valintoja teh­täessä. Useimmiten talopaketin valinta ratkaisee myös eristevalinnan.

 

Eristys kannattaa suunnitella ja tehdä huolellaoikeateristeet

Oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys ko­ko rakenteen toimivuudelle. Kylmäsil­toja on pyrittävä välttämään ja eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Oi­kein suunniteltu rakenne estää kosteu­den pääsyn rakenteisiin ja on silti tuu­lettuva, jolloin eristeiden toimivuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Kosteu­den poisjohtumista edesauttaa, jos sei­nän rakenne harvenee ulospäin men­täessä, jolloin tiiviit rakenteet ovat si­säpuolella, läpäisevämmät ulkopuolella. Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös itse asun­non ilmanvaihto. Hallitun ilmanvaihdon tarkoituksena on, paitsi vaihtaa huoneil­ma, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus huoneistosta.

Vinojen sisäkattojen yhteydessä eri­tyinen huomio on kiinnitettävä rakentei­den tuuletuksen riittävyyteen. Eristeen ja aluskatteen väliin jätetään noin 70 mm:n tuuletusrako ja vastaavasti myös aluskat­teen ja vesikatteen välillä on oltava hy­vä tuuletus. Alhaalla räystään alalaudoi­tukseen jätetään reilut raot, joiden kaut­ta ilma pääsee tuuletusonteloon, jos­ta sen on päästävä poistumaan vapaas­ti esimerkiksi yläkolmion tuuletusventtii­leistä tai harjalle asetettujen tuuletushat­tujen kautta.

 

oikeateristeet3

U-arvo

oikeateristeet2

Kaikki rakennuksen osat läpäisevät enemmän tai vähemmän lämpöä, joten kokonaisuuskin muodostuu kaikkien ra­kennusosien yhteisvaikutuksesta. Raken­nusmääräykset asettavat tietyt minimi­vaatimukset eri rakennusosille. Raken­nusosien lämmönläpäisevyyden yksikkö­nä käytetään U-arvoa. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin ko. rakenne läm­pöä eristää. Määräysten mukaiset U-ar­vot voivat joissain rakennusosissa mää­rättyyn rajaan asti ylittyä, jos heikom­paa ratkaisua kompensoidaan parem­malla ratkaisulla jossain muualla. Esim. seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmön­läpäisykerroin saa olla 0,6 W/m2K ja / tai ikkunan 1,8 W/m2K, jos rakennuk­sen muut osat ovat vastaavasti parem­min eristettyjä. Näissä tapauksissa raken­nuksen lämmönläpäisylaskelmat tehdään tapauskohtaisesti, koska lopputulokseen vaikuttavat sekä eri rakennusosien pinta-alat että käytetyt materiaalit ja rakenne­ratkaisut. Normaalisti mm. talopakettien rakenteet on mitoitettu vähintään mää­räykset täyttäviksi. Poikkeuksen teke­vät lähinnä massiivihirsitalot, joissa jou­dutaan tekemään ns. kompensaatiolas­kelmia, joissa kompensaation riittävyys osoitetaan koko talon käsittävällä laskel­malla.

Rakenteiden lämmönjohtavuus

Varsinaisten lämmöneristämiseen tar­koitettujen tuotteiden eristyskyky pe­rustuu yleensä niiden sisällään pidättä­mään ilmaan, sillä ilma itsessään johtaa erittäin huonosti lämpöä. Myös muut ra­kentamisessa käytettävät materiaalit pi­dättävät enemmän tai vähemmän läm­pöä. Yleisesti käytetyille rakennusma­teriaaleille ja eristeille onkin määritelty ns. normaaliset lämmönjohtavuusarvot. Nämä arvot ja rakenteissa käytetyt ai­nevahvuudet ovat tärkeimpiä laskennas­sa käytettäviä muuttujia. Lämmönläpäi­sevyysarvoja laskettaessa huomioidaan myös mm. höyrynsulkumuovin ja tuulen­suojalevyn vaikutukset, sillä eriste pidät­tää paremmin lämpöä tiiviiden pintojen välissä kuin vapaasti ilmavirtojen huuh­deltavana.

oikeateristeet6oikeateristeet11oikeateristeet8


oikeateristeet5Alapohjissa polystyreeni yleisin

Käytetyin eristemateriaali alapohjassa on polystyreeni eli EPS tai tutummalta ni­meltään styrox, jota alapohjaansa asen­taa neljä rakentajaa viidestä. Polystyree­ni kestää hyvin mm. betonivalun aihe­uttamaa painetta eikä hätkähdä pienes­tä kosteudestakaan. Sen päällä voi hy­vin liikkua, joten raudoitus käy kätevästi. Tuotetta valmistetaan eri käyttökohtei­siin, ja tutuimpia rakentajalle ovat lattia-ja routaeristelevyt.

Keraaminen kevytsora on savesta polttamalla valmistettu kemiallisesti ja mekaanisesti kestävä tuote. Kevytsora puhalletaan suo­raan autosta, joten sen asen­taminen on vaivatonta. Eris­teestä tulee saumatonta, ja alapohjan U-arvovaatimukset täyttyvät metrin reuna-alu­eilla 420 mm:n ja keskiosalla 300 mm:n kerroksilla. Tämä eristystapa soveltuu alapoh­jaeristykseen erityisen hyvin silloin, kun tarvitaan alapoh­jan radontuuletusta. Kevytso­ra voi tarjota myös vaihtoeh­don paalutukselle, jolloin ta­lon ja eristeen painoa vastaa­va määrä maata korvataan kevytsoralla. Näin vältytään talon painumavaara heikko­kantoisilla mailla. Kevytsoraa käyttää alapohjassaan 6–8 % rakentajista. Mineraalivillale­vyjä ja puhallettavia eristeitä käytetään kantavissa alapoh­jissa, ns. rossipohjissa.

Polyuretaania käyttää rei­lut 10 % alapohjiinsa. Poly­uretaani eristää lämpöä mui­ta eristemateriaaleja tehok­kaammin, koska sen huoko­sissa on vielä ilmaakin parem­min eristävää kaasua. Materi­aali soveltuu erityisen hyvin silloin, jos halutaan saavuttaa ohuella rakenteella mahdolli­simman hyvä eristys.

 

oikeateristeet7

Ulkoseinään mineraalivillaa

Ulkoseinissä tavallisin eriste on levymäinen standardivä­leihin mitoitettu mineraalivil­la. Tutkimuksiemme mukaan uusien talojen ulkoseiniin asennetuista eristeistä vajaa puolet oli vuorivillaa ja kol­mannes lasivillaa. Näitä mine­raalivilloja valmistetaan levyi­nä ja rullatavarana sekä tuu­lensuoja- ja runkolevyinä. Vii­me vuosina selluvillan käyttö ulkoseinäeristeenä on lisään­tynyt erityisesti lisäeristetyis­sä hirsitaloissa, mutta muissa­kin runkotyypeissä selluvillan käyttö on yleistynyt. Polysty­reeniä (EPS) tai polyuretaa­nia käytetään ulkoseinäeris­teenä lähinnä lämpöharkko­jen välissä.

 

oikeateristeet4Yläpohjat

Yläpohjan kautta lämmön­hukkaa tapahtuu helpoimmin, ja siitä syystä se kannattaa­kin eristää kunnolla. Yläpoh­jassa eristepaksuuden kas­vattaminen on yleensä yk­sinkertaisinta ja myös talou­dellisesti kannattavaa. Riittä­vä eristepaksuus ympärivuo­tiseen asumiseen tarkoite­tussa rakennuksessa on 300– 400 mm, ns. matalaenergiata­loissa on käytetty jopa 500 mm:n paksuuksia. Yläpohjassa käytetyt eristeet ovat joko le­vymäisiä, mattomaisia tai pu­hallettavia mineraalivilla- tai puukuitueristeitä. Hyvin ylei­nen ratkaisu on asentaa eris­televy tai -matto puhalletta­van eristeen alle.

 

 

Eristystuotteita:

Termex>>>

Suomen Selluvilla-Eriste>>>

Runkovaihtoehtoja on useita

rts_tutkii_logo_pieni

Runko on talon selkäranka ja julkisivu tekee ulkonäön. Talon rungon mukaan rakennukset luokitellaan karkeasti puu-, hirsi- ja kivitaloihin. Julkisivuun voidaan silti valita ihan toinen materiaali kuin mikä rungossa on. Se, miltä talo ulospäin näyttää, ei siis kerro vielä rungosta. Rungon ja julkisivun valinnoissa näytteleekin suurta osaa rakentajien mieltymys niiden kestävyyteen ja sopivuuteen suomalaiseen luontoon. Ulkoseinäratkaisut voivat olla erilaisia puun ja kiven yhdistelmiä, täystiilitalo tehdään aivan toisin kuin harkoista muurattu.

TU 151006 villa kapee opt

Lue lisää: Runkovaihtoehtoja on useita

Pientalon perustaminen

rts_tutkii_logo_pieni

Perustustavan valintaa määrittävät maaperän kantavuus ja routivuus. Kantavuus vaikuttaa siihen, miten laajalle alueelle rakennuksen kuorma tulee perustusten avulla jakaa, routivuus puolestaan määrää routasuojauksen tason tai vaihtoehtoisesti tarvittavan perustamissyvyyden. Lisäksi tontin korkeussuhteet, pohjaveden korkeus, rakennuksen muoto ja rakenteet voivat vaikuttaa perustamisvalintoihin. Rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää aikaisessa vaiheessa, jopa jo ennen tontin ostamista. Näin vältytään pettymyksiltä, kun rakentamista aloitellaan.

Lue lisää: Pientalon perustaminen

Ilmanvaihto vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen sekä talon energiatasoon

rts_tutkii_logo_pieni

Ei ole yhdentekevää, millaista sisäilmaa hengitämme. Suomalaiset oleskelevat sisätiloissa noin 90 % ajastaan ja hengittävät vuorokaudessa keskimäärin 15 000 litraa ilmaa keuhkojensa kautta. Huonossa ilmassa voi esiintyä mm. radonkaasuja, tupakan aiheuttamia haittoja, materiaalipäästöjä, kosteusvaurioista aiheutuvia haju- ja itiöhaittoja sekä myös melua. Nämä aiheuttavat lukuisia sairauksia ja allergisia oireita tai jopa kuolemaan johtavaa syöpää. On kuitenkin useita ratkaisuja, joilla voidaan parantaa sisäilman laatua ja näin ollen omaa terveyttä ja asumisviihtyvyyttä.

ilmanvaihto1

Suunnitelmat riittävän ajoissa

Hyvän sisäilmaston perustoteutus edel­lyttää koko rakentamisen ajan tapahtu­vaa toimintaa. Hyvin suunniteltu koko­naisuus, oikeat materiaalivalinnat ja ra­kentaminen sekä asiallinen huolto ja oi­kea käyttö vaikuttavat hyvään sisäilmaan. Jo suunnittelussa pyritään laittamaan kaikki ns. huonoa ilmaa tuottavat tilat, kuten wc, kylpyhuone ja kodinhoitohuo­ne, samaan kokonaisuuteen. Tällöin il­manvaihto voidaan hallita paremmin. Sa­moin suunnitteluun kuuluu oikein toimi­van ilmanvaihtojärjestelmän luominen. Tähän vaikuttaa putkistojen ja konei­den oikea valinta. Markkinoilla on ilman­vaihtotuotteiden puhtausluokituksen M1 omaavia koneita ja komponentteja. Myös useat rakenteet ja materiaali­valinnat omaavat rakennusmateriaalien päästöluokan M1. Näiden käyttöä tulisi suosia mahdollisimman usein. Rakennus­aikainen puhtaus ja huolellinen suojaus sekä oikeaoppinen rakentaminen yhdes­sä oikean jälkihoidon ja käytön kanssa vaikuttavat sisäilmaan. Huomioitavia toi­menpiteitä ovat mm. ilmanvaihtoventtii­lien säätö, kanavien ja suodattimien puh­distus, kosteusvaurioiden ehkäisy ja tun­nistaminen sekä siivous.

ilmanvaihto2

Rakennusmateriaalien päästöluokka

M1 Rakennusmateriaalien päästöluokka on puolueettomasti tutkittu, turvallinen vapaaehtoinen tuotemerkintä, joka ta­kaa hyvän ilmanlaadun tuotteiden osalta. Tutkimuksissa tuotteet on testattu nel­jän viikon vanhoina huoneilmaan kulkeu­tuvien päästöjen, kuten esim. formalde­hydien, ammoniakin ja haihtuvien orgaa­nisten yhdisteiden sekä hajujen osalta. Sisäilmayhdistyksen kehittämän pääs­töluokan ideana on parantaa valmistajien intressejä tuottaa entistä puhtaampia ja turvallisempia rakennusmateriaaleja. Täs­sä on onnistuttukin hyvin, sillä nykyään M1-tuotteita on liki 500 kpl ja päästö­luokkaleima näkyy hyvin myös markki­noinnissa. Myös luokat M2 ja M3 ovat olemassa, mutta näihin luokkiin ei kuu­lu yhtään tuotetta. M1 Rakennusmateri­aalin päästöluokan rinnalle on noussut myös M1 Ilmanvaihtotuotteiden puhta­usluokka, joka omalta osaltaan kuuluu hyvän sisäilman toteutukseen.

 

Peruslähtökohdat hyvälle rakentamiselle

Jo rakennuspaikalla on vaikutusta sisäilmaan, joten kuiva, aurinkoinen, tuulen­suojainen paikka on paras. Talon valinnal­lakin on oma vaikutuksensa, esim. hirsi­taloa on pidetty hengittävyytensä ansios­ta hyvänä sisäilman ratkaisuna. Tuulettuva alapohja estää hyvin ra­donriskit. Maaperustainen laatta tehdään mahdollisimman tiiviiksi ja yhtenäiseksi, ja mahdollinen radonkaasu johdetaan putkistoon ja tuuletetaan koneellisesti. Kunnollinen salaojitus poistaa hyvin pe­ruskosteuden alapohjasta. Myös varsinai­sen rakennuksen tiiveyteen ja lämmön­eristykseen tulee kiinnittää huomiota. Hyvä ilma edellyttää kunnollista ilman­vaihtoa, jolloin eristyksellä ja hyvällä ko­ko talon energiatasolla on merkittävä vaikutus syntyviin käyttökustannuksiin. Rakenteiden tulee pysyä kuivina, mikä taataan kunnollisella vedeneristyksellä, oikeilla kaadoilla kosteiden tilojen latti­oissa sekä rakenteiden tuulettuvuudella. Rakenteissa ja pintamateriaaleissa tulisi käyttää M1-luokan rakennusaineita. Pin­tamateriaaleiksi valitaan helposti puhdis­tettavia, laadukkaita tuotteita. Muita asu­miseen liittyviä tekijöitä ovat mm. kes­kuspölynimuri, lattialämmitys, ovelliset säilytystilat, puhtaat ja laadukkaat kodin tekstiilit sekä kunnolliset ovimatot. Myös varsinaisen rakennustyön osal­ta vaaditaan puhtautta, huolellisuutta ja tuotteiden oikeaa asennusta. Samoin on tärkeää, että peitettävät pinnat ovat kui­via ennen pinnoitteen asentamista. Vaa­tivammissa kohteissa mm. rakennus­osat suojataan tai osastoidaan työtau­kojen ajaksi, tarvikkeet varastoidaan kui­vissa tiloissa suojattuina ja kaikki pakka­ukset avataan vasta, kun tuote otetaan käyttöön.

 

Ilmaluokat

Sisäilman laadun määrittelyyn on luotu kolme luokkaa, S1, S2 ja S3. Parhaimpaan tavoitteeseen pyritään luokassa S1. Täl­löin sisäilma on laadultaan erittäin hy­vää, mikä tarkoittaa asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä kuten vedottomuut­ta ja miellyttäviä lämpötiloja niin kesäl­lä kuin talvellakin. Ilman säätely tapahtuu huonekohtaisesti, ja päästöt ovat niin al­haiset, että myös allergiset henkilöt voi­vat tilassa oleskella oireilematta. Sik­si luokkaa kutsutaan myös yksilölliseksi sisäilmastoksi. Tähän luokkaan kuuluvat mm. koko rakentamisen aikainen puhtaus, tiiveys, ympäristön haittojen ja poh­jarakenteiden kosteuden ja kaasupäästö­jen estäminen. Luokan S2 sisäilma on vedoton ja laa­dultaan hyvä. Vähäiset poikkeukset salli­taan, esim. lämpötilan nousu kesäaikaan. Luokan S3 ilma on tyydyttävää. Sisäti­lojen ilma täyttää minimivaatimukset laa­dun ja lämpöolojen suhteen. Yleisimmät hetkelliset poikkeamat sallitaan, esim. kesäkuumuus. Luokka saadaan aikaisek­si huolellisella työllä perusvaatimuksia noudattaen.

ilmanvaihto3

Huono ilma tuntuu tunkkaiselta

Jos asunnossa tuntuu tunkkaiselta ja kos­tealta tai ilmassa on pölyä ja muita epä­puhtauksia, syynä voi olla ilmastoinnin kanavien, venttiilien tai suodattimien li­kaisuus. Myös väärin säädetty laitteisto voi olla vian syynä. Ilmastointia täytyy­kin huoltaa, jotta se toimisi mahdollisim­man hyvin. Myös asumisen alkuaikoina voi päästöjä syntyä normaalia enemmän, jolloin tehostettu ilmanvaihto parantaa tunkkaiselta tuntuvaa ilmaa. Hajuille voi olla useita lähteitä. Ylei­simmät syyt ovat kuivunut lattiakaivo, väärä ilmastoinnin säätö, kosteusvauriot, ulkopuolelta tulevat hajuhaitat, asumista­vat tai vaikkapa vain riittämätön siivous. Myös väärät rakennusmateriaalien valin­nat voivat aiheuttaa ongelmia. Tilapäiset hajut lähtevät tuulettamalla, mutta pit­käaikaiset tarttuvat esim. tekstiileihin ja aiheuttavat hajuhaittoja pitkään sen jäl­keenkin, kun vika on korjattu. Lämpötilan vaihtelut vaikuttavat asu­misviihtyvyyteen merkittävästi. Kesäyön kuumuus on tuttu monille, ilmastoinnis­ta huolimatta. Tilapäisiä lämpötilan nos­tajia ovat esim. lämpöä tuottavien laittei­den käyttö ja useiden henkilöiden pitkä­aikainen oleskelu samassa tilassa. Myös lämmityslaitteiden viat ja väärät säädöt saavat aikaan sisäilman lämpötilan liiallis­ta vaihtelua. Veto koetaan usein kylmyyden tun­teena. Veto voi johtua kylmistä, suuris­ta pinnoista tai suuresta rakenteellises­ta vuotokohdasta. Myös väärin asennet­tu tai suunnattu tuloilma voi aiheuttaa vedon tunteen.nIlma voi tuntua joskus ärsyttävän kui­valta. Syynä voi olla ilmassa oleva pöly, ul­koilman alhainen lämpötila tai vastaavas­ti sisäilman liiallinen kuumuus sekä liian suuri ilmanvaihto.

 

Lisätietoa

www.allergia.fi

www.sisailmayhdistys.fi

Tiiveys on keskeinen osa talon energiataloutta

rts_tutkii_logo_pieni

Pelkästään talon eristäminen ei riitä energiatehokkaan lopputuloksen saamiseen, vaan keskeisenä osana on tiiveys. Tämä puolestaan vaatii hallitun koneellisen ilmanvaihdon varustettuna hyvän hyötysuhteen omaavalla ilmastointi laitteella. Tiivistyksen tarkoituksena on estää sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron aiheuttamaa ilmanvirtausta. Tätä ilmiötä kutsutaan konvektioksi. Virtaukset tapahtuvat eri sääoloissa rakenteissa molempiin suuntiin, ja tiivistyksen tarkoituksena on siis pitää lämminilma sisällä ja kylmä ulkona. Sinänsä tiivistäminen aiheuttaa lisäkustannuksia vain hieman pidempänä työaikana, mutta huolellisuutta se vaatii sitäkin enemmän sekä työn suorituksen että suunnittelun osalta.

Lue lisää: Tiiveys on keskeinen osa talon energiataloutta

Keittiö on kodin tärkein tila - jätä suunnittelu ammattilaiselle

rts_tutkii_logo_pieni

Keittiö on kodin tärkein tila ja myös se kallein yksittäinen tila ja siksi siihen halutaan panostaa, se halutaan tehdä yksilölliseksi, oman näköiseksi. Keittiö on kodin keskus ja siksi sen suunnittelun lähtökohta on perheen tarpeet: kuinka tilava, avonainen, saarekkeellinen, minkä muotoinen, unohtamatta tietysti budjettia. Esisuunnittelu kannattaa aloittaa jo siinä vaiheessa, kun uutta kotia aletaan hahmotella, mielellään jopa ennen ensimmäistäkään suunnittelupalaveria. Suunnittelijan ammattitaito korostuu siinä, että hän osaa laittaa kaikki perheen tarvitsemat ja toivomat asiat toimivaksi, yksilölliseksi ja näyttäväksi kokonaisuudeksi.

keittiotukku lapset

Kuva: Kalustetukku

Lue lisää: Keittiö on kodin tärkein tila - jätä suunnittelu ammattilaiselle

Tee kustannuslaskenta todelliselta pohjalta

rts_tutkii_logo_pieni
Rakennuskustannuksiin voidaan vaikuttaa eniten suunnitteluvaiheessa, koska keskeist rakennuksen laajuuteen, tilojen käyttötarkoitukseen ja laatutasoon liittyvät päätökset tehdään silloin. Kustannusarvio onkin yksi tärkeimmistä rakentamiseen liittyvistä suunnitelmista. Alkuvaiheessa kustannuksia voidaan haarukoida keskivertotietojen pohjalta karkealla tasolla. Tarkan, noin 5%:n virhemarginaalin sisältävän kustannusarvion tekeminen onnistuu ammattilaiselta sen jälkeen, kun lopulliset arkkitehti-, rakennus- ja lvi-suunnitelmat on tehty. Koska lopullinen kustannusarvio kertoo yksityiskohtaisesti, mistä materiaaleista, materiaalimääristä ja millä työllä talo on tehty, on siitä hyötyä myös eri rakennusosien ja urakoiden sekö rahoituksen hankinnassa. Kustannuksia on toteutusvaiheessa seurattava osa-alueittain, jotta suunnitelman mukaisissa kustannuksissa myös pysytään.

LähiTapiolan muistilista turvallisen asumisen suunnitteluun

Rakentamisen suunnittelun yhteydessä tehdään elämän kokoisia turvallisuuspäätöksiä. Jo rakennusprojektia suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota asumisturvallisuuteen.

 

Ole huolellinen tulisijan valinnassa, suunnittelussa ja sijoittelussa

lhivakuutus1

Suunnittelijan on tärkeää mainita jo lupapiirustuksissa tulisijojen ja piippujen tyyppi ja huomioida niiden yhteen­sopivuus. Useita palovahin­koja on aiheutunut, kun hor­mi ja tulisija eivät olekaan ol­leet tehoiltaan yhteensopivia tai hormeja on asennettu tai rakennettu väärin. Siksi onkin aina tärkeää varmistaa tulisi­jan ja esimerkiksi kevythor­min yhteensopivuus! Tulisi­jasta piippuun lähtevä lämpö­teho ei saa olla liian suuri pii­pun rakenteeseen nähden.

 

Palovaroittimet osa sähkösuunnittelua

lhivakuutus2

Sähköverkkoon kytketyt pa­lovaroittimet ovat pa­kollisia uudisrakentamisessa. Asunnon jo­kainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrok­set ja ullakot on varustetta­va vähintään yhdellä palova­roittimella. Asunnon jokai­sen kerroksen tai tason alka­vaa 60 neliötä kohden on olta­va vähintään yksi palovaroi­tin. Laitteiden tai laitteisto­jen sijoittelu on syytä määri­tellä jo sähkösuunnittelupöy­dällä. Markkinoilla on myös niin kutsuttuja älypalovaroit­timia, jotka kytkevät virran pois juuri siitä tilasta jossa sa­vun katkua tuntuu. Keittiöihin on saatavissa vastaavanlaista tekniikkaa, joka estää ennal­ta sähkölaitteista aiheutunei­ta paloja.

 

Varmista turvallinen katolla liikkuminen

Kattoturvatuotteita tarvitaan, jotta katolla voitaisiin liikkua turvallisesti. Savupiippu on voitava nuohota, veden pois­toputket tarkistaa tukosten varalta ja katolta on voitava poistaa roskia tai lunta. Myös antenniasennukset edellyttä­vät usein katolle kiipeämis­tä. Kattoturvatuotteita edel­lytetään jo viranomaismäärä­yksissä. Suomen rakentamis­määräyskokoelman osa F2 rakennuksen käyttöturvalli­suudesta määrää, että raken­nuksen huoltamisen turvalli­suus on varmistettava.

 

Valitse hyväksytty, turvallinen lukitus

Uudisrakennus on hyvä va­rustaa lopullisella lukituksella heti kun se on mahdollista. Jo rakennusvaiheessa omaisuu­den turvaaminen on tärkeää. Työkalut ja ammattimiehen koneet ovat arvokkaita ja ha­luttua pitkäkyntisten saalista.

 

Huomioi vakuutukset jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa

Rakennettavalle talolle kan­nattaa ottaa vakuutus he­ti, kun hankkeen aikataulu on selvillä ja rakentaminen 25 tontilla alkaa. Myös nykyisen asunnon kotivakuutus on tär­keää pitää kunnossa, kunnes muutto uuteen kotiin tapah­tuu. Rakennuskohde vakuu­tetaan omalla kotivakuutuk­sellaan, joka jatkuu tavallise­na kotivakuutuksena raken­nuksen valmistuttua. Raken­nusmateriaalit ja -tarvikkeet ovat myös vakuutuksen koh­teena siitä ajankohdasta alka­en, kun ne on tuotu raken­nuspaikalle. Ulkopuolisten työntekijöiden työmaalla ole­vat vaatteet, työkalut, tilapäi­set työmaarakennukset sekä vuokratut koneet ja työkalut voidaan myös haluttaessa va­kuuttaa.

 

Kenen vastuu?

Valmiin talopaketin raken­nusaikaisesta vakuuttami­sesta vastaa talon tilaaja. Ta­lo kannattaa vakuuttaa vä­hintään palovahinkojen varal­ta heti, kun talopaketti saa­puu tontille. Kuljetusliike vas­taa kuljetuksen aikaisista va­hingoista. Oma vastuuvakuu­tus on syytä pitää myös kun­nossa. Kotivakuutukseen liit­tyvä vastuuvakuutus korvaa rakentajan, perheenjäsenen tai talkootyössä olevan hen­kilön ulkopuoliselle aiheutta­mia henkilö- ja esinevahinko­ja, joista vakuutettu on lain­mukaisessa korvausvastuussa.

Kun rakennuttaa taloa ul­kopuolisella, sopimukset kan­nattaa aina tehdä huolella ja kirjallisina. Näin vältetään monet ongelmat ja riidat sii­tä, mitä tulikaan sovittua. Ko­tivakuutuksen oikeusturvava­kuutus korvaa asianajokulu­ja riitaisissa asioissa, jos riitaa syntyy esimerkiksi rakentajan tai tavarantoimittajien kanssa.

lhivakuutus3

 

Turvatekniikkahuomioon jo suunnitteluvaiheessa – alennusta vakuutusmaksuista!

Asumisturvallisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi raken­nusmateriaaleilla, tilaratkai­suilla ja turvatekniikalla. Tur­vatekniikan asentaminen on useimmiten edullisempaa, kun ratkaisut tehdään jo var­hain suunnitteluvaiheessa. Automaattiset sammutusjär­jestelmät parantavat kotien asumis- ja paloturvallisuutta. Sammutusjärjestelmän asen­taminen uuteen omakotita­loon ei tule juuri hyvää par­kettia kalliimmaksi, hinta jär­jestelmälle on n. 40 e/m². Kustannuksia pienentää pitkällä aikavälillä myös se, että automaattinen sammutusjär­jestelmä alentaa esimerkik­si Lähivakuutuksessa kotiva­kuutuksen palovakuutusosan maksua jopa 70 %.

Uuteen kotiin kannattaa myös harkita hälytysjärjes­telmää. Securitaksen 24Ko­ti on esimerkki kodin turva­ratkaisusta, joka tarjoaa kuu­kausimaksulla murto-, palo-ja vuotohälyttimet ja niiden ympärivuorokautisen valvon­nan vartijapalveluineen. Täl­lainen laaja kodin turvajärjes­telmä alentaa Lähivakuu­tuksen kotivakuutuk­sen maksua 10%.

 

Muistathan myös rakennustöissä olevien henkilöiden vakuutukset!

Rakennustöissä voi sattua ja tapahtua. Siksi itselle ja per­heenjäsenille on syytä ottaa tapaturmavakuutukset. Huo­lehdi myös talkoolaisten va­kuuttamisesta. Henkivakuu­tuksella varmistetaan raken­nustöiden valmistuminen, lai­nojen maksu ja koko perheen toimeentulo myös työkyvyt­tömyys- ja kuolemantapauk­sissa. Lainan takaisinmaksua voi turvata myös lainan yh­teydessä otettavalla Lainatur­vavakuutuksella. Tämä vakuu­tus korvaa lainan lyhennyksiä myös tilanteessa, jossa työ­paikka menetetään. Jos palk­kaat itse työvoimaa, huoleh­di myös työnantajavelvoitteis­ta, kuten tapaturma- ja eläke­vakuuttamisesta, ennakonpi­dätyksestä ja sosiaaliturva­maksuista.

 

www.lahitapiola.fi

Pitkästä, paketista vai avaimet käteen?

rts_tutkii

Omakotirakentamisen toteutustavan valinnassa on kysymys toisaalta siitä, millaisina kokonaisuuksina talo tai sen osat hankitaan ja toisaalta erilaisten töiden tekijöistä. Talopakettihankintojen mukana tulee osa toteuttajista ja avaimet käteen-taloissa lähes kaikki. Paikalla rakentamisessa tai suppeaa talopakettia käytettäessä työmaalla riittää runsaasti sekä ammatti- että aputöitä. Yhä useampi rakentaja päätyy ulkopuoliseen työsuoritukseen ja oman työn osuus vähenee.

Kolme rakentajaa neljästä päätyy talopakettiin

pitk1Työmaalla tehtävien töiden osuus on suurin paikalla rakennettaessa. Tämän ratkaisun valitsee 23 % omakotirakentajista. Heistä noin puolella on tarkoituksena tehdä rakennustyöt pääasiassa itse.Talonsa lähes kokonaan itse- rakentava on yleensä rakennusalan ammattilainen tai vähintäänkin kokenut rakentaja, joka omilla raaka-aineilla ja työllä sekä edullisilla materiaalihankinnoilla säästää kustannuksissa sievoisen summan. Kun ulkopuolista työvoimaa käytetään, ei oman työn osuus nouse yhtä suureksi, mutta silti rakentajan oma panos voi työmaan johtamisessa, järjestelyissä ja hankinnoissa olla merkittävä. Talon voi rakennuttaa paikalla myös kokonaisurakkana tai muuten täysin ulkopuolisiin tekijöihin nojautuen avaimet käteen-periaatteella. Talopaketteja käyttää  76% omakotirakentajista. Pakettien sisältö vaihtelee paljonkin tapauksesta riippuen. Suppeimmillaan se on pelkkä rakennusmateriaalitoimitus, johon tavallisesti kuitenkin kuuluu vähintään säältä suojaan-asennus. Monet talopakettimerkit tarjoavat myös laajempia kokonaisuuksia, joista yleisimpiä ovat kalusteita ja kodintekniikkaa sisältävät ”jättipaketit”. Talopaketeista 23 % toteutetaan avaimet käteen -ratkaisuina, jolloin kysymyksessä voi olla tehtaalla mahdollisimman pitkälle rakennettu tilaelementtitalo. Vaihtoehtoisesti talotoimittaja huolehtii tarvittavista töistä työmaalla. Tällaisen talopakettiratkaisun hankintakustannukset ovat suhteellisen edulliset, koska valmistajat pystyvät samanlaisia taloja tekemällä hyödyntämään tehokkaasti sarjatuotannon etuja. Toisaalta rakentajan on tyydyttävä siihen, mitä valmismallisto pystyy tarjoamaan.

 

Itse tekemällä vai teettämällä

3929179

Omakotitalon rakentaminen vaatii noin kaksi miestyövuotta, kun mukaan lasketaan suunnittelu, rakennuttaminen, työmaajohto, erilaiset järjestely- ja aputyöt sekä rakennusosien asennukset. Keskivertorakentaja käyttää omaa aikaa rakentamiseen noin 170 päivää, lisäksi suunnitteluun, hankintoihin, työmaan johtamiseen tms. kuluu 50 päivää lisää. Vaihtelu on toki suurta käytettävissä olevasta ajasta, taidoista ja muista resursseista riippuen. Talon rakentajalla on kolme vaihtoehtoa rakennustöiden toteuttamiseen: itse (tai talkoilla) tekeminen, tekijöiden palkkaaminen tai työsuoritusten ostaminen urakoitsijalta. Itse tekemällä voi säästää rakentamiskustannuksissa, vaikkei varsinaisiin ammattitöihin ryhtyisikään. Erilaisissa järjestely-, hankinta-, siivous- ja aputöissä voi laskea säästävänsä jopa enemmän kuin ammattitöitä ”harjoittelemalla”, kun ammattilaiset voivat apumiehen ansiosta keskittyä varsinaiseen työhönsä. Innokas amatööri voi toki tehdä paljonkin itse ja päästä myös kohtuulliseen lopputulokseen, aikaa tosin kuluu yleensä paljon enemmän kuin rutinoituneelta ammattilaiselta. Työntekijöiden palkkaaminen on hyvä vaihtoehto, jos rakentaja pystyy myös johtamaan työtä. Tällöin rakentaja toimii työnantajana erilaisine työnantajavelvoitteineen. Osaavat ammattimiehet voivat toimia hyvinkin itsenäisesti, mutta silti työmaan johto on viime kädessä rakentajan vastuulla. Viime vuosina on alalle saatu myös pientalon rakennuttajapalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka hoitavat kaikki tietoa ja taitoa vaativat rakennuttamistehtävät rakentajan puolesta. Rakennustyön ja tarvikkeet voi ostaa myös kokonaisurakkana. Tällöin urakoitsija vastaa työntekijöidensä palkoista, sivukuluista, vakuutuksista tms.

 

Rakentamisessa on oman työn osuus edelleen vähentynyt. Pakettirakentajista jo joka viides rakentaja valitsi avaimet käteen -toimituksen. Hiukan yli puolet rakentajista kuitenkin osallistui paljon itse rakentamiseen.


 

Arvioi talosi rakentamiskustannuksia

Omakotirakentamisen kustannukset

 

Tässä on esitetty omakotirakentamisen 2011 keskiarvoiset kustannukset keskiarvoisen talon rakentamisesta (ns. indeksitalo) ammattimiehillä teetettynä. Indeksitalon pinta-alana käytetään viime vuoden arvoja eli bruttoala = ulkoseinien ulkopuolelta mitattu yhteenlaskettu lattiatasoala = 200 m2 ja nettoala = sisäpuolisten tilojen yhteenlaskettu lattiatasoala = 175 m2. Ulkoseinien ala kerroksittain laskettuna on siten 25 m2. Rakentamisen kustannukset on laskettu helmikuun hinta-/kustannustietojen perusteella ja arvioitu kesälle 2011 lisäämällä näihin +3 %.

 

OMAKOTIRAKENTAMISEN RAKENTAMISKUSTANNUKSET 2011

INDEKSITALOSSA

 

MATERIAALI

TYÖ

YHTEENSÄ

(1000 euroa)

 

 

 

 

 

 

 

1. RAKENTAMINEN

12,3

4,5

16,8

2. SUUNNITTELU

0

13,8

13,8

3. TYÖNJOHTO JA TYÖMAAHANKINNAT

12,2

14,0

26,2

 

 

 

 

4. MAA-, POHJA- JA PIHARAKENTEET

17,5

11,2

28,7

5. PERUSTUKSET

14,2

6,9

21,1

6. ULKOSEINÄRAKENTEET JA JULKISIVUPINNOITTEET

19,4

12,8

32,2

 

 

 

 

7. VÄLI- JA YLÄPOHJARAKENTEET

12,1

5,9

18,0

8. VESIKATTORAKENTEET

8,1

5,3

13,4

9. ULKO-OVET JA IKKUNAT

12,0

1,8

13,9

 

 

 

 

10. SISÄSEINÄT JA KATTOVERHOUS

5,3

8,1

13,4

11. HORMIT JA TULISIJAT

5,8

3,7

9,3

12. SISÄSEINÄ- JA KATTOPINNOITTEET

4,9

5,6

10,6

 

 

 

 

13. LATTIAN PINTARAKENTEET

6,4

3,7

10,1

14. KIINTOKALUSTEET

12,5

3,3

15,8

15. VÄLIOVET, PORTAAT JA LISTAT

5,2

2,7

7,9

 

 

 

 

16. KODINKONEET

6,2

0,4

6,6

17. LÄMMITYS

8,4

6,0

14,4

18. VESI- JA VIEMÄRITYÖT

5,7

6,0

11,7

 

 

 

 

19. ILMANVAIHTO

6,2

2,0

8,2

20. SÄHKÖ-, TELE- JA INFOTEKNIIKKA

8,4

5,5

13,9

YHTEENSÄ

183

123

306

 

Rakentamisen kustannukset 2011 on siten keskiarvoisesti 306 000 euroa, mutta vaihtelevat suuresti (±30 %). Omatoimisuudella puolestaan voidaan säästää yleensä vajaat 20 %. Lisäksi kustannuksia rakentajalle tulee usein tontin hankinnasta. Tämän vuoden omakotirakentajilla tontin osuus on noin 45 000 euroa, mutta tämä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tontin osuus on noin 110 000 euroa.

 

 

KARKEA KUSTANNUSARVIO OMALLE TALOLLE

 

Talon koon ja määrän vaikutus

 

Talon koon muuttuessa rakentamisen kustannukset muuttuvat suunnilleen samassa suhteessa. Näin ollen oman kodin rakentamiskustannukset 2011 normaalitapauksessa on bruttoala x 1 530 € /br-m2.

 

Tosiasiassa ison talon rakentamiskustannuksien pitäisi olla suhteessa pienemmät, mutta käytännössä ja tutkimuksen mukaan isommat talot ovat laadukkaampia / kalliimmin tehtyjä ja pienet vastaavasti vaatimattomimpia / edullisimpia, joten neliökustannus on lähes vakio. Sen sijaan, jos isoon taloon rakennetaan todella isot kalustamattomat varasto- / harrastetilat / autotallitilat eli aputilat (= reilusti yli 40 m2), voidaan kustannustarkastelussa tämä ”ylimääräinen” aputila-ala esimerkiksi puolittaa. Edullisia neliöitä syntyy helposti ullakolle ja kellariin. Kalustamalla ja varustamalla ja pieniä tiloja tekemällä saadaan kustannukset helposti nousemaan.

 

Ratkaisujen, materiaalien ja työn laadun & ostajan vaikutus

 

Osaava ja tarkasti laskeva ostaja / omakotiprojektin ammattimainen vetäjä voi säästää rakennuttajalle useita kymmeniä tuhansia euroja. Sekä materiaalien että työn hinta voi kustantaa lähes samasta loppulaadusta toiselle rakentajalle kaksin verroin toiseen verrattuna. Paljon vaikutusta kustannuksiin on toki todellisilla laatueroilla niin materiaaleissa kuin töissä ja työtehokkuudessa.

 

Ratkaisun vaihtelun vaikutuksesta ovat hyviä esimerkkejä esimerkiksi suunnittelu ja lämmitys. Yksilöllisen, monimuotoisen talon arkkitehtisuunnittelu kustantaa monta kertaa enemmän kuin yksinkertaisen, paljon ostetun ja varmasti myös hyväksihavaitun tyyppitalon. Vastaavasti esimerkiksi maalämmitysratkaisu on hankintavaiheessa monta kertaa kalliimpi kuin suora sähkölämpö, säästäen rakennuttajalleen käyttövaiheessa.

 

RTS-tutkimuksessa omakotirakentajat on jaettu viiteen yhtä suureen kustannusluokkaan 1 – 5 (20 % / luokka) bruttokustannustensa perusteella.

 

Eri kustannusluokkien keskiarvokustannukset vaihtelevat

-------------------------------------- EUROA / BR-M2               KERROIN

KUSTANNUSLUOKKA 1             1040                 |        0,68

KUSTANNUSLUOKKA 2             1360                 |         0,89

KUSTANNUSLUOKKA 3             1530                 |         1

KUSTANNUSLUOKKA 4             1700                 |         1,11

KUSTANNUSLUOKKA 5             2080                 |         1,36

--------------------------------------

Kalleimman kustannusluokan rakennuttajat teettävät talonsa noin 2 kertaa kalliimmin kuin edullisimman luokan rakennuttajat. Karkeasta kustannusarviosta vähennetään vielä oman työn arvo, jolloin saadaan karkea arvio kokonaismenoista.

 

Omalla työllä voi säästää 50 000 euroa

 

Oman panoksen osuus vaihtelee helposti jopa 100 000 euroa. Kun löydät sopivan tyyppitalon, olet löytänyt varmasti koetun ratkaisun ja suunnitelmat. Jos sinussa on ostajan ja teettäjän kykyjä, voit säästää kymmeniä tuhansia euroja. Useimmiten kannattaisi ostaa tällainen kyky.

Jos sinussa tai talkoojoukoissasi on osaavia tekijöitä, voit pelkästään tällä säästää 50 000 euroa. Katso edellä esitetty taulukko, jossa näkyy työn osuus rakentamisen eri osissa.


Talopaketin ostaminen

 

Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että talopakettirakentaminen on laatu huomioiden edullisempaa kuin paikalla rakentaminen. Muuttovalmiit talopaketit ovat talopaketeista tällä hetkellä Suomessa edullisimpia talopaketteja kokonaiskustannuksia tarkasteltaessa, mutta samalla ne ovat vähän vaatimattomampia. Voidaankin arvioida, että kasvavin omakotirakentamisen alue lähiaikana on yksilölliset avaimet käteen talopaketit.

 

Talopaketin ostaminen on älyttömän vaikeata, jos ei tunneta talon osia ja näiden sisältöä. Jos vastaavasti osataan esimerkin mukainen talonrakentamisen ositus 20 vaiheeseen ja vielä alavaiheisiin sekä materiaaleihin ja työhön, ostaminen tulee helpommaksi.

 

Talopaketteja verrattaessa kannattaa lähtökohtana pitää omaa budjettia ja kustannusarviota ja siis verrata talopaketin sopivuutta omaan tapaukseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota palvelun ja toimituksen onnistumiseen.

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy on vuonna 1983 perustettu pientalorakentamisen markkinatutkimusyritys. Asiakkainamme ovat johtavat talo- ja mökkivalmistajat sekä rakennusalan materiaaliteollisuus.

Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy on perustettu vuonna 1986 palvelemaan ja opastamaan pientalorakentajia ja -remontoijia valinnoissaan. Julkaisemme vuosittain 4 eri kohderyhmille suunnattua Valintaopasta ja Omakotisanomat -teemalehteä. Julkaisujen sisältöä täydennetään suomirakentaa.fi -neuvontasivuilla.

Tutkimusten ja medioiden lisäksi ylläpidämme Päättäjäpankki -ammattilaisrekisteriä sekä Suomirakentaa kontaktit -rekisteriä, joiden avulla asiakkaamme saavuttavat helposti tärkeät rakennusalan kohderyhmät myynti- ja markkinointitarkoituksiin. Tutustu tarkemmin palveluihimme täällä>>

Rakennustutkimus RTS Oy ja Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy työllistävät yhteensä 15 ammattilaista Helsingin ja Urjalan toimipisteissä.

 

Käynti-/postiosoite:

Nuijamiestentie 3 A

00400  HELSINKI

Puh. (09) 5407 310

Kaikki sähköpostiosoitteemme ovat muotoa:

etunimi.sukunimi(at)rti.fi

 

Aarne Jussila

Toimitusjohtaja

Puh. 040 900 5601

aarne.jussila(at)rti.fi

Jaakko Jussila

Myynti/Markkinointi

Puh. 040 900 5610

jaakko.jussila(at)rti.fi

Jorma Puttonen

Myynti

Puh. 040 713 2696 

jorma.puttonen(at)rti.fi

Anne-Maria Jussila

Talous ja hallinto

Puh. 040 900 5600

anne-maria.jussila(at)rti.fi

Jari Toivonen

Tutkimuspäällikkö

Puh. 040 900 5602

jari.toivonen(at)rti.fi

Juha Koivula

Kustannusasiantuntija

Puh. 040 900 5605

juha.koivula(at)rti.fi

 

HTT logo sf eng rgb A

Rakennustutkimus RTS Oy on Hirsitaloteollisuus HTT ry:n kumppanuusjäsen.

Lisätietoa yhdistykestä: www.hirsikoti.fi

 jasenyritystunnus 2012

Rakennustutkimus RTS Oy on Pientaloteollisuus PTT ry:n kumppanuusjäsen.

Lisätietoa yhdistyksestä: www.pientaloteollisuus.fi

Valintaopas Omakotirakentajalle 2011 2012

Voit tutustua Valintaoppaan artikkeleihin klikkaamalla ko. sisällysluttelon kohtaa.

SUUNNITTELU

 

RUNKO JA VAIPPA

 

SISÄTILAT

 

TALOTEKNIIKKA

kattopahvit

Katto pään päälle !

balls_logo

 

 

Kattopahvit

Kattopahvi

 

allaway keskusimuri

 

Pahvikatto on katemateriaali.

Oman kodin vaihtoehdot

rtstutkii

Asunnon hankintaan ja asumiseen vaikuttavat sekä taloudelliset että tunnetekijät. Asunto on ihmisen yksityistä aluetta, monille jopa osa persoonaa, sillä huoneiston halutaan näyttävän siltä miltä asukkaansakin. Oma asunto poikkeaa aina kaikista muista ja siksi sille on oma erityinen nimensäkin, koti.

wienerbergerkuvitus

Kuva: Wienerberger

Lue lisää: Oman kodin vaihtoehdot

Piharakennukset, terassit ja patiot

rts_tutkii_logo_pieni

Varsinkin kesällä vietetään paljon aikaa ulkona. Hyvällä suunnittelulla saadaan ulkotiloista viihtyisiä ja toimivia kokonaisuuksia.

 kuusamo nuuna terassi

Lue lisää: Piharakennukset, terassit ja patiot

Viherrakenteet

rts_tutkii_logo_pieni

Pihalle valittavien kasvien määrä ja laatu riippuu paljolti asukkaan harrastuneisuudesta. Mitä suurempi, upeampi ja monipuolisempi puutarha, sitä enemmän sen ylläpito vaatii tietoa ja vaivaa. Myös perhetilanne vaikuttaa pihan suunnitteluun. Lapset tarvitsevat omat leikkitilansa. Kaikkea liikenevää aluetta ei ehkä kannata peittää nurmikolla tai istutuksilla jotta myös majan rakentamiselle jää tilaa?

Lue lisää: Viherrakenteet

Kulkuväylien pinnoitteet

rts_tutkii_logo_pieniPihan päällystämiseen on useita erilaisia vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita omansa taloudellisten resurssien ja mieltymystensä mukaan. Kulkureitti sisäänkäynnille tulee tehdä esteettömäksi ja kulkuväylän pinnan tulisi olla kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton, jotta sitä pitkin on mahdollisimman helppo liikkua.

Lue lisää: Kulkuväylien pinnoitteet

Perustustavat

Maaperä ratkaisee vaihtoehdot

Käytettävissä oleviin perustusvaihtoehtoihin vaikuttavat sekä maaperän kantavuus että routivuus. Kantavuus vaikuttaa siihen, miten laajalle alueelle rakennuksen kuorma tulee perustusten avulla jakaa, routivuus määrää routasuojauksen tason tai vaihtoehtoisesti tarvittavan perustamissyvyyden. Lisäksi tontin korkeussuhteet, pohjaveden korkeus, rakennuksen muoto ja rakenteet voivat vaikuttaa perustamisvalintoihin. Omana lisänä tuovat mahdolliset radonsuojaustarpeet.

Maaperätutkimus

Maaperän koostumus vaihtelee, pintamaan alla voi olla kerrostuneina hyvinkin erilailla käyttäytyviä maalajeja. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta perustussuunnittelun pohjaksi vaaditaankin maaperätutkimus. Rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää aikaisessa vaiheessa, mahdollisuuksien mukaan jopa jo ennen tontin ostamista. Kunnan rakennusvalvonnasta voi löytyä valmiita tietoja maaperän rakenteesta, maaperäkartoista tai pohjatutkimuksista, lähituntumassa sijaitsevilta rakentajanaapureiltakin voi havaintoja kysellä. Laajojen kartta-aineistojen tai rajanaapurin tietoja ei tosin voi varauksettomasti omaan tonttiin soveltaa, koska maa-ainesten rakenne ja kerrostuminen voivat lyhyelläkin matkalla perustusnakymavaihdella merkittävästi.

Jos voidaan luotettavasti todeta, että rakennuspaikalla on vain kalliota, tiiviitä karkearakenteisia maakerroksia (sora, hiekka) tai moreenia, voidaan pohjatutkimus korvata maastotarkastelulla. Tämän voi tehdä talon rakennesuunnittelija. Jos rakennuspaikka sisältää hienorakeisia maalajeja, maaperän koostumus vaihtelee, rakennus sijaitsee rinteessä tai maaperän koostumuksesta on muuten epävarmuutta, on viisasta teettää maaperätutkimus alaan hyvin perehtyneeltä yritykseltä.

Tutkimuksessa rakennuspaikan maaperä selvitetään kairausnäytteiden avulla vähintään rakennuksen nurkkien kohdalta, tarvittaessa useammastakin pisteestä. Operaatiossa selvitetään ainakin maalajit, maakerrosten paksuudet ja pohjaveden pinnan korkeus. Viimeksi mainitusta voi olla hyötyä myös haja-asutusalueella kaivoratkaisuja mietittäessä. Tutkimuksen yhteydessä tarkistetaan myös rakennuspaikan vaaitus veden virtaussuuntien ja täyttötarpeiden määrittämiseksi. Lopuksi maaperätutkija antaa ehdotuksensa perustamistavasta.

Perustusten suunnittelu

Perustussuunnitelman tekee yleensä rakennussuunnittelija. Perustusten suunnittelussa tulee huomioida niin lujuusvaatimukset, lämmöneristävyys kuin kosteuden eristyskin. Perustamista suunniteltaessa on huolehdittava myös siitä, että talon ympärillä oleva maa voidaan muotoilla joka puolelta talosta poispäin viettäväksi tai muuten estää valumavesien joutuminen väärään paikkaan. Maan päälle jäävän sokkelin korkeudeksi suositellaan vähintään 400 - 500 mm, jottei roiskuva sadevesi pääsisi kastelemaan varsinaista julkisivumateriaalia. Eräs kosteusriskin aiheuttaja on kapillaarisesti altapäin rakenteisiin nouseva vesi. Kapillaari-ilmiön aiheuttamat tihutyöt estetään käyttämällä rakennuksen alla riittävän karkeaa (6-18 mm) ja puhdasta sorastusta, salaojitusta ja kapillaarikatkoja (esim. bitumikaistoja) perustusten ja puurungon liittymäkohdissa.

Routivilla maapohjilla täytyy rakennukseen tehdä joko riittävä routaeristys tai syväperustus (perustus ulottuu routarajan alapuolelle). Suomen oloissa routarajan alapuolelle perustaminen vaatii jo 2 - 2,5 metrin syvyyteen ulottuvaa perusmuuria, kellarittomissa rakennuksissa perustuksen alle sijoitettava riittävän paksu ja tiivistetty täytesorastus ja/tai  eristetuotteilla tehtävä routaeristys ovatkin syväperustusta yleisimpiä ratkaisuja. harkoista_tehty_anturamuotti

Sokkelin muurausta varten paikalle tuotuja harkkoja voi käyttää myös anturamuotteina. Harkot asetetaan tulevan sokkelin reunoille, tuetaan esim. soralla paikoilleen ja suojataan likaantumiselta. Tämän jälkeen tarvittavat raudoitteet asennetaan paikoilleen. Valu käy helpoiten valmisbetonia ja betonipumppua käyttäen, jolloin massa voidaan lorotella putkia pitkin suoraan paikoilleen. Sokkelimuurauksessa  käytetään  ensin reunoilla  odottavat "muottiharkot".

 

Perustusvaihtoehdot

PerusmuurianturaperustusPerusmuurianturaperustus on omakotitaloissa yleisesti käytetty ratkaisu, joka soveltuu vähintään kohtuullisesti kantaville maapohjille. Perusmuurianturaperustuksessa tehdään ensin painoa maahan jakava ja sokkelin alustana toimiva antura. Pientaloissa leveyden tarvitsee harvoin olla yli 600 mm, kantavilla mailla usein vähempikin riittää. Anturan voi toteuttaa teräsbetonista valamalla tai anturaharkoilla. Anturan muottina voi käyttää myös sokkelimuurausta varten paikalle tuotuja harkkoja perinteisen lautamuotin sijasta. Valun kuivuttua rakennusmuovilla suojatut harkot on helppo nostaa anturan päälle varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. Varsinainen sokkeli muurataan harkoista tai valetaan betonista anturan päälle. Jatkuvan anturan vaihtoehtona on pilariperustus.

Reunavahvistettu_laattaReunavahvistettu laatta sopii perustusratkaisuksi erityisesti silloin, kun maan kantokyky on heikohko. Jäykkä, yhtenäiseksi valettu laatta jakaa rakennuksen painon koko rakennuksen kattamalle alalle, jolloin painuminen voidaan välttää. Hyvänä puolena reunavahvistetussa laatassa on myös se, että laatta muotitetaan, raudoitetaan ja valetaan kerralla. sokkelin teko aloitetaan betonin kuivuttua samaan tapaan kuin anturaperustuksessakin.

 

 

Kantava_alapohjaAlapohja on joko kantava tai maanvarainen

Omakotitalon perustusten yhteydessä voidaan tehdä saman tien myös alapohja. Alapohjarakenteen vaihtoehtona on joko kantava, perusmuureihin tukeutuva alapohja tai maanvarainen laatta. Kantava alapohja voi olla joko betoni- tai puurakenteinen. Kantava betonirakenteinen alapohja tehdään yleensä joko ontelolaatoista tai liittolaattarakenteena.

 

Erikoisratkaisut heikosti kantavalle maaperälle

PaalutusPainuvalla maaperällä voidaan perustukset joutua paaluttamaan. Tähän joudutaan noin 12 %:ssa hankkeista, tilanne tulee usein eteen erityisesti joidenkin kaupunkien tiuhaan rakennetuilla kaava-alueilla. Maaperän kantavuutta vahvistetaan lyömällä paalut riittävän syvälle, olosuhteiden salliessa peruskallioon asti.

Vaihtoehtona paalutukselle on massanvaihto, jossa maata poistetaan talon alta yhtä paljon, kuin tuleva rakennus ja täyteaine yhteensä painavat, jolloin maaperään kohdistuva paino ei kasva lainkaan ja painuminen vältytään. Täyteaineena käytetään yleensä kevytsoraa, joka toimii samalla routaeristeenä.

Routasuojausta ei saa unohtaa

Routivalla maapohjalla routasuojaus on aina tehtävä huolella. Routasuojauksen tarkoituksena on varmistaa, että jäätymisrintama ei kovanakaan talvena pääse anturan alle. Vaihtoehtoina ovat joko perustusten ulottaminen roudattomaan syvyyteen tai perustusten eristäminen levyeristeitä käyttäen. Näistä viimeksi mainittu on selvästi suositumpi.

Sokkelimateriaalit

Sokkeli eli perusmuuri tehdään tavallisimmin kevytsoraharkoista. Muita vaihtoehtoja perusmuurin teossa ovat elementtisokkeli, lauta- tai vanerimuottiin valettu betoni, EPS-valmismuottiin valettu betoni tai muuraus käyttäen betoni- tai kalkkihiekkaharkkoja.

Omakotirakentajien_kayttamat_perustusmateriaalit

Radon on syytä ottaa vakavasti

Noin 60 % uuden talon rakentajista huomioi myös radonriskin. Jos on mahdollista, että rakennuspaikan maaperästä voi vapautua haitallisessa määrin radonkaasua, on sen pääsy sisätiloihin on estettävä. Yksinkertainen ja tehokas keino radonvaaraa vastaan on kantavan ja tuulettuvan alapohjan tekeminen. Muita vaihtoehtoja ovat alapohjan rakenteiden tiivistäminen kaasutiiviiksi ja/tai alapohjan alapuolisen soratilan putkittaminen ja koneellinen tuulettaminen. Rakennesuunnittelijalta kannattaa vaatia selkeät, yksityiskohtaiset suunnitelmat tehtävistä rakenteista.

 

Perustusratkaisuja

Weber>>>

Julkisivun valinta

Julkisivun valinta on yksi rakentamisen suuria päätöksiä, sillä julkisivu on talon näkyvin osa ja sen tyyli määrittää pitkälti rakennuksen luonteen. Vaihtoehtoja omakotitalon julkisivuksi on useita: talo voidaan verhota tiilellä, hirrellä, puulla, rappauksella tai slammauksella. Julkisivun valintaan vaikuttavat rakentajan omien mieltymysten lisäksi usein myös ympäristö ja kaavamääräykset.

Kontio lisäkuva3 opt

Lue lisää: Julkisivun valinta

Talopaketit

Talopaketilla pääsee pitkälle

Talopaketti on yleisnimitys tuote- ja palvelukokonaisuudelle, joka sisältää tyypillisesti talon pohja- julkisivu- ja rakennesuunnitelmat paketin osalta, runkomateriaalit, ikkunat, ovet, rungon pystytyksen ja väliseinämateriaalit, mutta yhä lisääntyvässä määrin myös muita materiaaleja ja tarvikkeita. Talopaketti voi olla talotehtaassa pitkälle esivalmistettu tai se rakennetaan vasta rakennuspaikalla. Laajimman kokonaisuuden saa talopakettinsa "avaimet käteen"- tilaava, jolloin toimittaja tekee talon muuttovalmiiksi asti.

Talopaketin käytöstä on rakentajalle paljon hyötyä. Rakenteet ovat koettuja ja testattuja, rakenneosat teollisesti valmistettuja, talot pystytetään ammattilaisten toimesta ja talotehdas myös vastaa toimittamastaan kokonaisuudesta. Talotoimitukseen kuuluu myös merkittävä osa rakentajan tarvitsemista suunnitelmista ja piirustuksista.

Rakentamisen nopeus ja helppous ovat talopakettien työmaalla näkyviä etuja, asiakas saa merkittävän osan talostaan yhdellä sopimuksella. Talotoimittaja myös pystyttää rakennuksen nopeasti säältä suojaan, parhaimmillaan muuttovalmiiksi asti. Itserakentajankin on helppo jatkaa toimituksen mukana tulevien työohjeiden ja rakennekuvien avulla.

Talotoimituksen_sisalto

Talopaketit voidaan jakaa laajuuden mukaan kahteen ryhmään: "valmisosatalo" sisältää vain osan tarvittavista rakennustarvikkeista ja rakennustöistä (kuten runko, julkisivumateriaalit, ovet, ikkunat, kattoristikot sekä vaihtelevan määrän muita tarvikkeita ja asennuspalveluja) merkiten yleensä 20 - 40 % talon kustannuksista. "Valmistalon" talotoimittaja rakentaa muuttovalmiiksi (asiakas voi tässäkin tehdä itse joitain pienehköjä rakennustöitä). "Valmistalo"-toimitus kattaa vähintään 70 - 80 % talon kokonaiskustannuksista. Viimeksi mainittua kutsutaan puhekielessä myös "avaimet käteen"-toimitukseksi.

Talopaketin valinta

Talopaketti maksoi v. 2008 keskimäärin 90 000 euroa, merkiten noin kolmannesta koko talon kustannusarviosta. Toimitussisällöstä ja talon muusta toteutuksesta riippuen valmiusasteen vaihtelu on kuitenkin suurta. Suppeimmat paketit kattavat alle 20 %, laajimmat "avaimet käteen" -ratkaisut jo yli 80 % rakennuskustannuksista. "Avaimet käteen"- talokaan ei siis yleensä sisällä aivan kaikkea kaikkea, paketin hinnan päälle on laskettava vielä viranomais- ja valvontamaksut, tiet, maansiirrot, vesi- ja viemäriliittymät, sähköliittymät, pihat tms.

Markkinoilla on yhteensä noin 250 talopaketin tunnusmerkit täyttävää toimittajaa, joten yksittäistä rakentajaa kiinnostavassa kategoriassakin voi löytyä kymmeniä vaihtoehtoja. Kaikkiin tarjokkaisiin on usein jo käytännön syistä mahdotonta paneutua syvällisesti. Tavallisesti rakentajat tutustuvat tarkemmin korkeintaan puoleen tusinaan ehdokkaaseen, "loppukilpailussa" jäljellä on enää 2 - 3 merkkiä.

Talopaketeissa on laatu-, palvelutaso-, muotoilu- ja imagoeroja siinä kuin muissakin kestokulutushyödykkeissä. Talopakettien vertailuun tuo oman lisänsä toimitussisältöulottuvuus, koska paketti käsittää yleensä vain osan rakentamisessa tarvittavista materiaaleista ja työsuorituksista. Toimitussisältöjen erot syntyvät osittain jo erilaisten rakennejärjestelmien vuoksi, osittain siksi, että eri talomerkit pystyvät palvelemaan erilaisilla toimitussisällöillä erilaisia asiakkaita. Siinä, missä yksi arvostaa mahdollisimman pitkälle esivalmistettuja rakennusosia, toinen haluaa suurta oman työn osuutta. Talopakettien laajoja toimitussisältöjä voi hyödyntää omaa hankintatointa helpottamassa, mutta toinen taas voi laskea saavansa etua tai jopa hupia tekemällä tarvikehankinnat itse.

Talopakettien rakenneratkaisut

Valmisosatalo voidaan toteuttaa monista eri materiaaleista ja erilaisia rakenneratkaisuja käyttäen. Yleisesti käytetty talopakettijako perustuu rakennusmateriaaleihin, pääryhminä puu(ranka)runkoiset, hirsitalot ja kivitalot. Jako myötäilee pitkälti keskivertorakentajan päätösprosessia: rakennusmateriaali päätetään yleensä jo hyvissä ajoin ennen merkkivertailua.

Puutalopaketit

Puutalopaketeiksi kutsutaan tässä puurankarunkoon perustuvia taloja. Puuelementit, pre-cut- ja platform yleisimpiä vaihtoehtoja toteuttaa puutalo esivalmistetuista rakenneosista. Kilpailu käydään tällä tasolla jo enemmän merkkien kuin rakenneratkaisuiden kesken, rakennustapa voi toki olla kallistamassa valintaa suuntaan tai toiseen.

Pienelementit ovat seinän korkuisia, enimmillään 180 cm leveitä. Elementit valmistetaan tehtaassa, sisältäen ulkoseinärakenteen sisäverhouslevystä ulkopintaan asti. Lautaverhous asennetaan elementtiin yleensä jo tehtaalla, tiilijulkisivu tms. joudutaan tekemään vasta rakennuspaikalla. Pienelementit ovat kevyitä, joten niiden käsittely työmaalla onnistuu miesvoimin. Pienelementtejä käyttämällä rakentaja voi hoitaa pystytyksen myös itse, mutta tavallisesti sen tekee kuitenkin talotehtaan pystytysyksikkö.

010118a

Suurelementit tehdään tehtaalla koko seinän mittaisiksi elementeiksi. Asentaminen vaatii nosturia.

Suurelementit ovat nimensä mukaisesti suuria, yleensä koko seinän mittaisia. Elementit valmistetaan yksilöllisesti joka taloon, puuverhous asennetaan näihinkin jo tehtaalla. Seinän mittaisten elementtien paikalleen asentamisessa tarvitaan nosturia, joten pystytyksen hoitaa pääsääntöisesti talotehdas. Suurelementtitoimituksen valmiusaste muodostuu jo valmistusmenetelmästä johtuen korkeammaksi kuin pienelementeillä. Esim. Ikkunat ja ovet ovat jo elementeissä asennettuna, päätykolmiot rakennettuina ja sähköputkitukset voidaan upottaa rakenteisiin jo tehtaalla.

Pre-cut - menetelmässä talo rakennetaan valmiiksi mitoitetusta ja määrämittaan sahatusta puutavarasta työmaalla. Pre-cut rakentaja voi jättää itselleen enemmän tehtävää kuin puuelementtitaloissa, mutta toimittajan ja sopimuksen mukaan valmiusaste voi vaihdella suuresti. Keskimäärin pre-cut talon valinneet eivät pystytä taloaan itse useammin kuin muutkaan pakettirakentajat.

Platform-puurakennejärjestelmä on Suomessa vielä suhteellisen uusi tulokas. Järjestelmän ideana on valmistaa talon "elementit" rakennuksen pohjan päällä vaakatasossa ja nostaa ne vasta valmiina pystyyn. Näin runkotyöt ovat helpompia toteuttaa kuin perinteisellä pystytolppamenetelmällä. Lisää tehokkuutta saadaan, kun käytettävät rakenteet perustuvat määrämittaisiin runkorakenteiden osiin kuten pre-cutissa.

Tilaelementti on tehty tehtaalla lähes kokonaan valmiiksi, ainoastaan perustukset, viimeistelytyöt sekä sähkö- ja kunnallistekniikkaan liittymiset tehdään työmaalla. Toimitus tapahtuu talon koosta riippuen kahtena tai useampana palasena, jotka nostetaan suoraan perustuksille. Tilaelementtitalon suurin etu on talon korkea valmiusaste jo toimitusvaiheessa. Rakennusaika työmaalla jää lyhyeksi ja asiakas saa talonsa muuttovalmiina. Tilaelementtitarjonta on tähän asti suuntautunut pääasiassa rajattua tyyppimallistoa toteuttaviin taloihin. Tyyppimallistoon perustuvissa tilaelementtitaloissa hinta on suurten sarjojen ansiosta edullinen, mutta vastaavasti yksilöllisten toiveiden toteuttaminen vaikeaa.

Teolliset hirsitalot

Teollisessa hirsitalossa hirret työstetään valmiiksi tehtaalla ja kootaan talorungoksi työmaalla. Hirsitalon julkisivu voi olla pyörö- tai höylähirttä. Massiivirakenteisen hirsitalon ulkoseinät ovat kokonaan hirttä, yhdistelmärakenteessa hirsirunko taas saa sisä- tai ulkopuolelleen lämmöneristekerroksen. Ns. lämpöhirsitalot ovat hirsipaneelilla verhottuja puuelementtitaloja.

Hirsitalo kiinnostaa haaveiluvaiheessa monia, mutta on jäänyt usein erityisesti taajama-alueilla toteuttamatta. Näin ei tarvitsisi olla, sillä hirsitalovalmistajilta löytyy runsaasti myös taajamaan sopivia ratkaisuja.

Kivitalot

Kivitalopaketeiksi luetaan paketteina myytävät betonielementti-, betoniharkko-, kevytbetoni-, kevytsoraharkko- ja täystiilitalot. Kivitalopaketin neliötä kohti lasketut rakentamiskustannukset nousevat keskimäärin 25 % keskitasoa korkeammiksi. Kivirunko ei sinänsä nosta neliökustannuksia kuin muutaman prosentin, ero syntyy muista kivitalorakentamiseen liittyvistä piirteistä: talot ovat tyypillisesti yksilöllisiä, arkkitehdin yksilöllisesti suunnittelemia, niissä pyritään korkealaatuisiin ja näyttäviin materiaalivalintoihin, työkustannukset ovat kasvukeskuksissa usein keskitasoa suuremmat jne.

talopakettien_rekanneratkaisut

250 toimittajaa

Suomesta löytyy noin 250 talopaketteja valmistavaa tai markkinoivaa yritystä.

Puuelementtitaloja löytyy noin 50 merkiltä, precut- ja kivitalotoimittajia on kumpiakin kymmenkunta. Teollisessa mittakaavassa hirsitaloja tekeviä yrityksiä on maassamme noin 30, lisäksi hirsikehikon voi hankkia noin 150:ltä paikalliselta hirsiveistäjältä.

Merkkejä ja toimittajia on paljon, mutta kuva muuttuu, jos tarkastellaan yritysten toimittamia määriä: 30 suurinta merkkiä vastaa 85 % Suomessa myydyistä talopaketeista.

talopakettien_markkinaosuudet

Talomerkeillä on erilaisten ratkaisuiden toteutuskyvyssä sekä teknisiä että toiminnallisia eroja. Esimerkiksi tyyppimallistoon perustuva toiminta edellyttää sekä myynti- että valmistuspäässä erilaisia avuja kuin yksilöllisyyttä toteuttava. Eri toimittajien kyky vastata erilaisiin asiakastarpeisiin vaihtelee, joten merkkien paremmuusjärjestyskin muuttuu asiakkaasta riippuen. Seuraavassa on esitelty merkittävimmät merkit erilaisissa runkoratkaisuissa. Klikkaamalla pääset talotoimittajan esittelysivulle, jossa kerrotaan tarkemmin mm. rakentajien käsityksiä näistä toimittajista.

Puuelementti- ja precut-talopaketit

Kastelli>>>

Jukka-talo>>>

Omatalo>>>

Älvsbytalo>>>

Designtalo>>>

Puutalo>>>

Kannustalo>>>

Lapplitalo>>>

Herrala>>>

Vaajatalo>>>

Planiatalo>>>

Jetta-talo>>>

Samitalo>>>

Jokeri-talo>>>

Kodikastalo>>>

Simons Element>>>

Avainkoti>>>

Muurametalot>>>

Kivitalopaketit

Jämerä-kivitalot>>>

Lammi-kivitalot>>>

maxit-kivitalot >>>

Hirsitalopaketit

Kontio>>>

Mammutti>>>

Honka>>>

Lapponia House>>>

Finnlamelli>>>

Lapin Punahonka>>>

Vuokatti Hirsitalot >>>

Honkakartano>>>

Ikihirsi>>>

Hormit ja tulisijat

 

Savuhormin valintarts_tutkii_logo_pieni

Omakotitaloihin tulee lähes aina yksi tai useampi savuhormia tarvitseva tulisija. Piippu ja siihen liittyvät tulisijat pyritään tilasuunnitteluvaiheessa sijoittamaan yleensä niin, että useammankin tulisijan talossa tullaan toimeen yhdellä savupiipulla, joka voi toki sisältää useampia hormeja. Savupiipun ja siihen liittyvien tulisijojen paikat tulee huomioida myös perustuksia ja välipohjarakenteita suunniteltaessa, sillä raskaat tulisija- ja piippurakenteet vaativat perustaansa yleensä jonkinasteista vahvistusta. Kevythormit (paino alle 50 kg/m, pituus alle 8 m) voidaan tosin tukea perustusten sijasta myös palamattomilla tukirakenteilla kantaviin rakennusosiin. Tavallisimmin omakotitaloissa piippu tukeutuu lattiaan, mutta yksihorminen piippu voidaan asentaa myös suoraan tulosijan päältä lähteväksi, jos tulisijan rakenteet tämän sallivat. Jälkimmäisessä ratkaisussa voidaan säästää jonkin verran lattiatilaa.

SavupiippuPiippuratkaisua suunniteltaessa on muistettava suojaetäisyydet ja palava-aineisten rakenneosien suojaus. Piipun pintalämpötila ei saa saunan löylyhuonetta lukuun ottamatta nousta yli 80 asteen. Puisen tai muusta palavasta aineesta tehdyn väli- tai yläpohjan läpimenokohtiin paikkoihin asennetaan suojaksi 100 mm paksu kerros mineraalivillaa, kevytsoraa, hiekkaa tms. Kattopaneloinnin tai lattiapinnoitteen reuna voidaan kuitenkin ulottaa piipun pintaan asti, mikäli niiden paksuus ei ylitä 30 mm. Samoin voidaan enintään 150 mm korkeat jalka- ja kattolistat asentaa savuhormin ulkokuoren ulkopintaan. Savuhormi tehdään siten, että se on läpivientikohtia ja tulisijan taustoja lukuun ottamatta koko mitaltaan tarkastettavissa.

Pääsääntöisesti jokaiselle tulisijalle varataan oma horminsa. Samassa kerroksessa voidaan kaksi suunnilleen saman tehoista tulisija yhdistää samaankin hormiin, jos harkkopiippukummallekin tehdään oma savupeltinsä. Tulisijoja ei kuitenkaan voi käyttää yhtaikaa.

Vedon kannalta optimaalisin piipun paikka on talon harjalla, mutta huonetilojen sijoitus määrää viimekädessä piipun paikan. Piipun tulee paloturvallisuussyistä ulottua vähintään 80 cm lapetason yläpuolelle, mutta veto-olosuhteista riippuen voi korkeampikin ulkopiippu olla tarpeen. Mitä pidempi hormin kokonaispituus on, sitä parempi veto siihen syntyy. Vetoa voidaan parantaa myös piipun päähän asennettavalla imurilla.

Harkko- ja tiilipiiput yleisimmät

2000-luvulla harkkoelementtipiiput ovat nousseet uusissa omakotitaloissa perinteisiä tiilipiippuja suositummiksi. Harkkopiipun etuina nähdään erityisesti sen helppo asennettavuus, mutta myös paloturvallisuus, hyvä toimivuus, tilan säästö sekä sen saatavuus kallistavat valinnan usein elementtipiipun kannalle. Harkkopiipun pystyttää helposti itsekin, mutta helposta asennettavuudesta on etua myös palkattua asentajaa käytettäessä. Harkkopiippujen ulko-osa voi olla kevytsoraharkkoa, hohkakiveä tms. Varsinainen savuputki voi olla samaa materiaalia kuin ulkokuorikin, keraamisista elementeistä koottu tai terästä. Harkkopiippu voidaan sisätiloissa pinnoittaa rappaamalla, slammaamalla, laatoittamalla tai muulla soveltuvalla materiaalilla.

Omakotirakentajien_piippuvalinnat

Tiilipiippu on yleinen valinta erityisesti silloin, jos tulisijakin on tehty tiilestä. Myös 3 tai useamman hormin tarvitsevat valitsevat tavallisesti tiilipiipun. Tiilipiipun etuina pidetään edullisuutta erityisesti monihormiratkaisuissa, samoin pitkäikäisyyttä ja lämmönvarauskykyä. Ammattitaitoinen muurari voi tehdä tiilipiipun puhtaaksimuurattuna, jolloin sitä ei ulkonäkösyistä tarvitse enää pinnoittaa. Yleensä tosin tiilipiippukin rapataan, maalataan tms. Tiilipiipun pystyttämistä ei koeta yhtä helpoksi kuin kilpailijoidensa, tekijäksi valitaankin yleensä ammattimuurari.

Metallielementtipiiput ovat suositumpia lomarakentamisessa, mutta myös uusissa omakotitaloissa niitä jossain määrin käytetään. Niiden etuna on erityisesti keveys, joten ne soveltuvat erityisen hyvin suoraan tulisijan päälle asennettaviksi. Teräspiipun valinneet ovat päätyneet siihen usein esteettisistä syistä, sillä sen saa hyvinkin näyttäväksi esim. ruostumattomalla teräskuorella. Toisaalta hinta ei useinkaan ole kallistanut valintaa teräspiippuun.

Tulisijat huviksi ja hyödyksi

Kotimaisen, uusiutuvan puun käyttö on paitsi ympäristöystävällistä, myös kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti järkevää. Kotitulisijoissa käytettävä puu on pääasiassa metsäteollisuudelle kelpaamatonta tai omilla takapihoilla kasvanutta sekapuuta. Tämä puu vapauttaisi hiilidioksidinsa ilmakehään joka tapauksessa metsiin mätänemällä, joten kotipoltto ei lisää kasvihuoneilmiötä. Polttopuiden kanssa askarointi on myös merkittävä hyötyliikunnan muoto, josta palkka saadaan pienentyneinä lämmityskuluina. Yksi pinokuutiometri kuivaa puuta vastaa puulajista riippuen 1200 - 1700 kwh lämmitysenergiaa. Lämmityskaudella päivän-parin välein takkaansa lämmittävä pientaloasuja kuluttaa 5 - 10 pinokuutiota puuta ja säästää siis merkittävän määrän muussa lämmitysenergiassa.

Tulisijan_kayttotarkoitus

Lähes jokaiseen uuteen omakotitaloon tulee yksi tai useampia tulisijoja. Nykyjään päätulisijana toimiva takkauuni valitaan sekä osaksi sisustusta että lämmitysjärjestelmää, sen muotoilulla on valinnassa vähintään yhtä suuri rooli kuin lämmitysominaisuuksillakin. Suomalainen tulisijaosaaminen erityisesti lämpöä varaavien tulisijojen kohdalla on korkeatasoista. Nykyaikainen takkauuni hyödyntää oikein käytettynä 80 - 90 % polttopuun sisältämästä energiasta. Koska palaminen on tehokasta, on se myös puhdasta. Tulisijojen kehitys ei ole ulottunut pelkästään palamisprosessin hallintaan. Suomalaiset tulisijat ovat myös kauniita ja mallivaihtoehtoja löytyy sekä käyttötarkoituksen että ulkonäön suhteen runsaasti.

Tulisijan sijoittaminen ja valinta

tulisija_keskella_huonetta

Lämmityskäytön kannalta hyvä tulisijan paikka on keskellä rakennusta paikassa, josta lämpö pääsee esteettömästi leviämään joka puolelle. Toisenlainenkaan sijoittelu ei tosin estä tulisijan hyödyntämistä lisälämmönlähteenä. Mitä suurempi lämmitettävä tila on, sitä suurempimassainen ja tehokkaampi tulisija voidaan valita. Liian pientä tulisijaa joudutaan lämmittämään liikaa, jolloin sen käyttöikä lyhenee ja rikkoontumisriski kasvaa. Huonetilaan nähden liian iso tulisija taas maksaa enemmän ja huone tulee helposti tukahduttavan kuumaksi. Sopivasti mitoitettu takkauuni tarvitsee pakkaskautena pesällisen tai kaksi vuorokaudessa ja tila pysyy koko ajan melko tasalämpöisenä.

Takkauuni yleisin

Takkauuni on yleisin uusiin omakotitaloihin tuleva tulisijatyyppi. Tämän hankkii yksin tai leivinuunilla varustettuna noin 90 % rakentajista. Varaava takkauuni painaa tuhannesta kilosta ylöspäin, perustuuhan varauskyky nimenomaan sen suureen massaan. parhaimmillaan takkauunien hyötysuhde on 80 - 90 %.

Leivinuuni tulee vajaaseen puoleen uusista omakotitaloista. Yleisimmin se on liitetty takkauuniin, mutta myös erilliset leivinuunit ovat suosittuja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Puuliesi tulee noin joka kymmenenteen uuteen taloon, avotakalla talonsa varustaa enää alle 5 % rakentajista.

Pintamateriaaleissa runsaasti vaihtoehtoja

TiilitakkaTiilitakka joko puhtaaksimuurattuna (eli tiilipinnalla) tai rapattuna/maalattuna on lähes joka toisen rakentajan valinta. Tiilestä syntyy hyvinkin monimuotoisia ja eläviä muotoja. tiilitulisijoja on saatavana myös valmiina tarvikepaketteina, jossa on mukana kaikki tarvittavat materiaalit valmiiksi muotoon leikattuja tiiliä myöten. Tiilitulisijan valinneet perustelevat valintaansa usein ulkonäöllä, lämmityskyvyllä ja edullisella hinnalla.

 

 

VuolukivitakkaVuolukivi on vakiinnuttanut asemansa tulisijamateriaalina, siihen päätyy vuosittain noin 30 % rakentajista. Vuolukivitulisijat ovat suosittuja paitsi kotimaassa, myös merkittävä vientituote. Niissä ostajia viehättää paitsi ulkonäkö, myös lämmityskyky, korkeaksi koettu laatu ja nopea asennus - asentaja pystyttää tulisijan tyypillisesti päivässä.

 

 

 

Kuva_134Keraamiset tulisijat ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan, niihin päätyy jo joka neljäs rakentaja. Suosituimpia ovat olleet erilaiset perinteisten kaakeliuunien muotokieltä hyödyntävät tyypit, mutta nyttemmin mallistot ovat kehittyneet myös modernimpaan suuntaan. Ulkonäkö ja laadukkuus ovat näissäkin tyypillisiä valintaperusteita, mutta keraamista pintaa arvostetaan myös sen helpon puhdistettavuuden vuoksi.

 

 

Keittiökalusteet

Kalusteissa laaja tarjonta

Keittiökalustehankinnan hinta määräytyy sekä hankittavien kalusteyksiköiden määrän, laadun että toimittajan palvelusisällön mukaan. 70 % omakotirakentajien keittiökalustehankinnoista sijoittuu 4000 ja 12 000 euron väliin (ilman kodinkoneita). Tyypillinen rakentaja valitsee kalusteensa sisustuksellisten arvojen, laadun ja palvelun perusteella, mutta myös toimittajan maine ja hyvä suunnittelupalvelu painavat paljon. Vain harva tekee päätöksensä pelkän hinnan perusteella.

Kuva_181Vajaa puolet rakentajista hankkii kalusteensa alan erikoisliikkeestä. Keittiökalusteet ovat sekä suhteellisen arvokas hankinta että oleellinen osa sisustusta, joten tuotteet halutaan mielellään nähdä luonnossa ennen päätöksentekoa. Tähän erikoisliike pysyvine näyttelyineen tarjoaa oivan mahdollisuuden. Toinen erikoisliikkeitä puoltava seikka on niiden tarjoamat myyjä- ja suunnittelupalvelut. Kaappisuunnitelma tarvitaan joka tapauksessa tarjouksen tekemiseen, joten siitä ei veloiteta erikseen. Suunnittelupalvelun taso tosin riippuu paljon liiketyypistä, edullisia noutokeittiöitä tarjoavalla ketjulla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia yksilöllisten toiveiden huomioimiselle kuin suunnittelupalveluun panostavalla tilauskeittiömerkillä.

Talotoimituksen mukana toimitettavien keittiöiden osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Osin tämä johtuu valmistalojen (eli ns. avaimet käteen-talojen) lisääntymisestä, mutta myös osa muista talotoimittajista tarjoaa taloihinsa kalusteet sisältäviä laajoja paketteja. Varsinkin isommista rautakaupoista löytyy eri keittiömerkkien edustuksia esittelyineen, joten omat kalusteensa voi hankkia myös samasta tutusta paikasta kuin muutkin tarvikkeet.

keittiomerkinvalintaperuste

Materiaalit ja tyypit

Kalusteovien merkitys on suuri sekä keittiön ilmeelle että hinnalle. Saman toimittajan, kaappirungoiltaan samanlaisen kalustetoimituksen hinta voi vaihdella ovivaihtoehdosta riippuen 5000 eurosta 10 000 euroon.

Kalusterungot

Kalusterungot on yleensä valmistettu huonekalukäyttöön tarkoitetusta lastulevystä, pinnoitteena voi olla melamiini, puuviilu tms. tyyliin sopiva materiaali.

Kalusteiden ovimateriaalit

Kuva_179Massiivipuu-ovet ovat nimensä mukaisesti kokonaan puuta. Tavallisimmin käytettyjä puulajeja ovat pyökki, tammi, koivu ja mänty. Ovet voivat olla luonnonvärisiä tai pintakäsitelty esimerkiksi läpikuultavalla pinnoitteella. Massiivipuuovet ovat monen mielestä edustavimpia, mutta sijoittuvat myös hinnaltaan haitarin yläpäähän. Noin puolet rakentajista päätyy siitä huolimatta massiivipuuovilla varustettuun keittiöön.

 

Lämpökäsitelty puu on uusimpia innovaatioita puupuolella, materiaali löytyy myös joidenkin merkkien kalusteovista. Lämpökäsitelty puu on normaalia massiivipuuta kovempaa ja kestää myös kosteutta sitä paremmin. Tämä on huomionarvoinen seikka erityisesti kosteiden tilojen kalustevalinnoissa.

MDF- ovien runko on valmistettu hierretyistä puukuidusta puristamalla. Mdf-materiaalista on helppo työstää erilaisia ovimuotoja ja pinnoittaa tai maalata ovi sopivaksi katsotulla tavalla. Maalatut ovet ovat usein mdf-runkoisia, mutta mdf-ovia on saatavilla myös kulutusta ja pesua kestävillä kalvopinnoitteilla varustettuna.

Laminaattiovien nimitys tulee pinnoitteena käytetystä levystä, ovien runko on yleensä lastulevyä. Laminaattiovien pinnassa on yleensä suunnilleen millimetrin paksuinen korkeapainelaminaattilevy. Laminaattipinnoite on hyvin kovaa ja kestää sekä kulutusta että erilaisia pesuaineita. Kestävyytensä ansiosta laminaattia käytetään paljon myös työpöytätasoissa.

Melamiinipinnalla varustetut kalusteovet ovat edullisia, mutta eivät kestä kulutusta siinä määrin kuin monet muut vaihtoehdot. Keittiökalusteovissakin materiaali kyllä menettelee, jos edustavuus ja kestävyys eivät ole valinnassa päällimmäisiä asioita. Muidenkin ovimateriaalien yhteydessä melamiinia käytetään usein pinnoitteena kalusterungoissa, ovien taustamateriaalina tms. vähemmälle kulutukselle joutuvissa paikoissa. Vaatkaappien ovissa melamiini on selvästi suositumpi ovimateriaali kuin keittiöissä.

Työpöytätasot

Laminaattitaso on kulutusta kestävä, helposti pestävä ja pinnan voi valita kiveä, puuta tai aivan jotain muuta muistuttavana. Laminaattitaso on rakentajien yleisimmin valitsema työpöytätasotyyppi.

Luonnonkivitasot ovat yleistyneet ja niihin päädytään erityisesti silloin, kun keittiöön halutaan laadukas leima. Kivitasot kestävät sekä käyttöä että kulutusta mutta ovat selvästi laminaattitasoja kalliimpia.

Puutasoilla saadaan keittiöön oma leimansa. Puutasot vaativat laminaatti- ja kivitasoja enemmän hoitoa, myös käytön jäljet näkyvät niissä helpommin.

Kalustemerkit

Suomesta löytyy parisen sataa kalusteita valmistavaa yritystä, josta tosin valtaosa on paikallistasolla toimivia puusepän verstaita. 10 suurinta merkkiä vastaa noin 60 %.

Alla on esitelty omakotirakentajien eniten ostamat keittiömerkit.

Keittiokalustemerkkien_osuudet

 

Keittiötoimittajia:

Puustelli>>>

Isku Keittiö>>>

Keittiön suunnittelu

Keittiö tarpeen mukaan

rts_tutkii_logo_pieniKeittiötilojen suunnitteluun vaikuttavat mm. perheen koko sekä ruokailu- ja ruuanlaittotottumukset. Asukkaasta riippumatta määrätyt keittiön toimivuuteen liittyvät perusasiat ovat silti voimassa. Keittiö toimii yleensä myös seurustelutilana sekä tuttujen että joskus myös hieman vieraampienkin kesken, jolloin ripaus edustavuuttakaan ei ole pahitteeksi. Tyyli- ja ulkonäköasiat ovat nekin keittiöratkaisuiden valinnassa tärkeitä, mutta kuten tunnettua,  ns. makuasioista ei voi kiistellä eikä yleispätevästi neuvoakaan.

Hahmotelma keittiöstä tarvitaan jo pääpiirustusvaiheessa, vesi- viemäri- ja sähköliitännät pitää myös tietää ajoissa näiden vaatimien putkitusten ja tilavarausten vuoksi. Pääpiirustusten tekijä sommittelee papereihin kyllä versionsa keittiöjärjestelyistä, mutta yksityiskohdat kirkastuvat vasta varsinaisenKuva_182 keittiösuunnittelijan kanssa. Keittiökalustemyyjät ovat usein myös ammattitaitoisia suunnittelijoita, joiden palvelua käytetään ahkerasti. Ammattilaisen työpöydällä monet tärkeät yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen koulutuksen ja kokemuksen tuomalla rutiinilla, jättäen silti tilaa myös asiakkaan omille ajatuksille.

Erityisesti lapsiperheiden keittiötiloissa korostuvat käytännöllisyyden ja tehokkuuden vaatimukset. Ruunalaitto- ja ruokailuastioita tarvitaan paljon ja suuret, helposti tavoitettavat säilytystilat ja laskutilat helpottavat arkirutiineja. Iso liesi, astianpesukone, suuret kylmätilat ja reilu ruokapöytä ovat tarpeen, sillä ruokaa tehdään, nautitaan ja säilytetään isoja määriä kerrallaan. Markettireissulla ruokatarvikkeita voidaan hyvinkin hankkia 3-5 päivän tarpeiksi kerrallaan, vähintään iso jääviileäkaappi ja iso, erillinen pakastin eivät ole näissä olosuhteissa liioittelua. Keittiön pinnat joutuvat lapsiperheissä kovemmalle kulutukselle kuin aikuistalouksissa, joten pintamateriaalien valinnoissa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota helppohoitoisuuteen ja kestävyyteen. Turvallisuusnäkökohdatkin korostuvat taaperotaloudessa, esimerkiksi uunin sijoittaminen normaalille työtasokorkeudelle säästää sekä selkää että pienokaisten sormia.

Arkisin käytettävä ruokailutila on järkevää sijoittaa esteettömästi lähelle ruuanvalmistuspistettä ja astianpesukonetta, ei kuitenkaan estämään kulkua lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja muiden paljon käytettyjen toimintojen välillä. Suora yhteys eteiseen on myös hyvä ominaisuus ajatellen kauppatavaroiden sisään kantamista ja roskien poisvientiä.

Keittiön järjestelyt

Keittiön suunnittelun perustana voidaan pitää lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja jätekaapin muodostamaa ydintä. Näiden yleisimmin käytettyjen toimintojen tulisi sijaita lähekkäin, korkeintaan parin askeleen päässä toisistaan. Kulku niiden välillä tulisi olla esteetöntä ja vieressä tulisi olla myös laskutilaa. Yleensäkin laskutilaa kannattaa varata riittävästi, riittävän isolle työpöydälle voi kattaa vaikkapa 10- 20 hengen "seisovan pöydän".

Kalusteet tulee suunnitella siten, että niitä käyttävä henkilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välineisiin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 700-1300 mm, joten tälle alueelle tulisi sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Paljon käytettyjen kodinkoneiden, kuten uunin ja astianpesukoneen sijoittaminen oikealle työskentelykorkeudelle  on ergonomian kannalta järkevää. Esimerkiksi astianpesukoneen nostaminen 30-40 senttiä lattiatasosta helpottaa jo huomattavasti sen täyttämistä. Harvemmin tarvittavia asioita voi sitten säilöä hankalammin saavutettavissa paikoissa, osin jopa muualla kuin keittiössä.

Työpöydän ja seinäkaapin yleisimmin käytetty etäisyys korkeussuunnassa on 460 mm. Seinäkaappien ei kuitenkaan tarvitse aina olla samalla korkeudella, esim. astiankuivauskaappiin tai muihin paljon käytettyihin seinäkaappeihin ulottumisen kannalta on eduksi, jos kurotteluetäisyys on hieman pienempi.

Kuva_236Keittiökalusteiden sijoittelun mukaan puhutaan I-, II-, L- ja U-keittiöistä. Keittiötyypin valintaan vaikuttavat keittiön pinta-ala, muoto, kulkuyhteydet muihin tiloihin, hormien paikat, sekä keittiön muu sisustus, kuten ruokapöytä jne.

I-keittiö on tavallisesti pienehkö, koska siinä kaikki kalusteet ja koneet on sijoitettu yhdelle seinälle. II- keittiössä myös vastapäinen seinä on otettu käyttöön. L- ja U-keittiöissä kalusteita on sijoitettu myös huoneen kulmiin. Kulmatilat ovat kooltaan suuria, mutta normaali hyllyjärjestelyillä erityisesti alakaapin taimmaisia tavaroita joutuu kurkottelemaan. Tähän tuo helpotusta pyörivä karusellikaappi. Lieden sijoittaminen nurkkaan voi olla myös oivallinen vaihtoehto.

Keittiössä, jossa kalusteet on sijoitettu joko vastakkaisille seinustoille II-keittiöksi tai kaaren muotoon U-keittiöksi, tulee vastakkaisten kalusteiden välin olla aina vähintään 1300 mm, U-keittiössä mielellään 1600 mm. Yleistyvä virtaus on sijoittaa liesi saarekkeeksi keskelle keittiötä. Ratkaisu on eittämättä näyttävä, mutta käytännöllisyysmielessä perinteinen kalusteriviin sijoitettava liesikin toimii hyvin. Saarekeratkaisu maksaa helposti perinteistä enemmän, koska esimerkiksi tavallinen liesituuletin ei käy vaan käryjen poisto täytyy järjestää huuvan avulla.

On olemassa monia muitakin keittiön käyttömukavuutta lisääviä asioita, jotka määräytyvät käyttäjäperheen mukaan. Ulkonäköasiat eivät ole näistä vähäpätöisimpiä.

Kotitalouskoneet ja niiden suunnittelu

Keittiöön kiinteästi omille paikoilleen sijoitettavia kodinkoneita ovat kylmäsäilytyslaitteet, astianpesukone, liesi ja yleensä myös mikroaaltouuni. Kotitalouskoneiden asennusvaatimukset niin mitoitukseltaan kuin sijoitukseltaankin ovat erilaisia. Paikkoja mietittäessä on hyvä huomioida, että laitteiden läheisyydessä tarvitaan yleensä työ- ja laskutilaa.

Kylmäkalusteet ovat joko vapaasti sijoitettavia tai kalusteisiin upotettavia, uudessa keittiössä käytetään pääsääntöisesti viimeksi mainittuja. Kylmäkalusteisiin ja muihinkin kodinkoneisiin on saatavilla samoja ovilevyjä, joita käytetään kaapistoissa. Näissä ns. integroiduissa keittiöissä koneet sulautuvat kaapistoon niin, ettei oudompi niitä edes huomaa. Kylmälaitteiston sijoituksessa on huomioitava laitteen vaatima ilmankiertotila. Työtehoseuran tutkimusten mukaan puutteellisen ilmankierron aiheuttama kuumeneminen lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta jopa 60 % ja vaikuttaa lisäksi laitteen käyttöikään. Samasta syystä kylmälaitteita ei myöskään kannata sijoittaa lämpöä tuottavien laitteiden (uuni, astianpesukone, lämpöpatteri) viereen. Laitteiden mukana tulee myös niiden sijoitusta koskevat ohjeet. Kodinkoneiden ja kaapistojen koot perustuvat standardimittoihin, joten normaalitilanteessa keittiösuunnitelmiin ja kalusteisiin tehdyt tilavaraukset huomioivat myös tuuletustarpeen.

Mikroaaltouuni voidaan sijoittaa pöydälle, komeroon, seinäkaapin alareunaan tai kaapin alimmalle hyllylle. Paras sijoituskorkeus on 700 mm-1100 mm.

Pesuallas ja jätehuolto

Kuva_0161

Astioiden pesua varten tarvitaan astianpesuallas tai -altaita keittiön ja talouden koon mukaan. Yksi iso allas vie tilaa 400 mm, pesuallas ja kaatoallas 600 mm ja kaksi isoa allasta 800 mm. Pesupöydän kestävin ja käytännöllisin materiaali on ruostumaton teräs.

 

 

Talousjätteen lajittelusta tärkein osa tehdään keittiössä. Jätteiden lajittelutarve ja hyödyntäminen riippuu kunnasta ja asuinalueesta. Vaikka kuntatasolla ei lajittelu vielä täydellisesti toimisikaan, voi kierrätystä harrastaa myös itse esimerkiksi kompostoimalla biojätteet. Keittiösuunnitelmassa kierrätystarpeet näkyvät ennen kaikkea roskakaapissa, jossa tilaa varataan 2-4 erilliselle ämpärille, osa tarpeen mukaan kannellisia. Jäteastia on yksi käytetyimpiä keittiötarvikkeita, joten jätekaapin toiminnan kannalta kannattaa suosia ratkaisuja, joissa astiat saa vedettyä esiin kevyesti yhdellä liikkeellä pahemmin kumartumatta tai kurottelematta. Samasta syystä sen on syytä olla keskeisesti sijoitettu, helppokäyttöinen ja vahva.

Kierrätettäville palautuspulloille, sanomalehdille, ongelmajätteille jne. tarvitaan myös omat säilytyspaikkansa. Panttipullojen ja lehtien varastointi on hyvä järjestää niin, että ne on helppo sekä laittaa heti käytön jälkeen että myös ottaa säilytystilastaan mukaan asioille lähdettäessä.

Portaat asennettuna

rts_tutkii_logo_pieniNoin puolet uusista omakotitaloista rakennetaan useampaan kerrokseen, joiden väliin tarvitaan portaat. Yleensä talon eri kerrokset ovat kaikki aktiivisessa asuinkäytössä, eli kerrosten välillä liikutaan jatkuvasti. Asuintilojen välisten portaiden valinnassa etusijalla onkin oltava niiden helppokäyttöisyys ja turvallisuus. Portaiden tulisi myös kestää koko rakennuksen käyttöajan.

 portaat kuva netti

Lue lisää: Portaat asennettuna

Lämmitys

Lämmitystavan valinta

Pientalon lämmitysjärjestelmää valittaessa päätetään kahdesta asiasta: lämmitysenergian tuotantotavasta ja lämmön jakojärjestelmästä. Käytetyimpiä lämmön tuotantotapoja ovat sähkö, kaukolämpö, maalämpö, puu ja öljy. Lämmön siirtoon ja luovutukseen taas käytetään joko kiertovesijärjestelmää tai vaihtoehtoisesti lämpö tuotetaan huonetilassa sähkövastuksilla ja/tai tulisijalla. Kiertovesijärjestelmä tulee noin 60 %:iin, huonekohtainen lämmitys noin 40 % uusista omakotitaloista. Lämmönsiirtomenetelmästä riippumatta ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on lattialämmitys.

lattialammitysTyypillinen uusi 150 m2 omakotitalo kuluttaa huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen vuodessa noin 20 000 kwh:n edestä energiaa. Tämän tuottamisessa jättäydytään harvoin yhden kortin varaan, sillä lähes joka talosta löytyy päälämmitysjärjestelmän lisäksi myös muita lämmitysmahdollisuuksia. Yleisin lisälämmönlähde on varaava tulisija, mutta lämmitysjärjestelmää täydentämään hankitaan usein myös Ilma- tai poistoilmalämpöpumppu. Viimeksi mainituilla voidaan tuottaa osa rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä joko ulkoilmasta tai ilmanvaihdon poistoilmasta kompressoimalla.

Koneellinen lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto on uusien talojen vakiovaruste, joka pystyy ottamaan talteen 30 - 50 % ilmanvaihdon mukana karkaavasta lämmöstä. Koko talon lämmitysenergian kulutukseen sen vaikutus on 10 -17 %.

Lämmitysjärjestelmän valinnassa kiinnitetään huomiota mm. huolettomuuteen ja asumismukavuuteen, taloudellisuutta taas puntaroidaan käyttö- ja investointikustannuksia vertaamalla. Myös ympäristöystävällisyydellä, terveellisyydellä ja omilla aikaisemmilla asumiskokemuksilla on merkitystä. Joissain tapauksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönlähteen vaihtamisen helppous. Tästä on iloa silloin, jos elämäntilanne, lämmityspolttoaineiden saatavuus tai hintasuhteet muuttuvat alkuperäisestä.

Usein mainittu asia eri lämmitysvaihtoehtojen vertailussa on teknisen tilan tarve. Lämmityskattilan, kiertovesivaraajan ja polttoainesäiliön vaativia järjestelmiä varten täytyy taloon varata muutama neliö tilaa. Tilanteesta riippuen näille tiloille voi laskea erilaisia hintoja. Pienessä, yksitasoisessa talossa lisäneliöt voivat tuntua kalliimmilta kuin esim. kellaritaloissa, joissa tekninen tila syntyy lähes itsestään.

Sähkölämmitys

Sähkölämmitys valitaan tyypillisesti sen edullisten hankintakustannusten ja huolettomuuden perusteella. Yleisin sähkölämmitys on alle 150 m2:n taloissa, mutta isommissakaan rakennuksissa se ei ole harvinainen valinta.

sahkopatteriJos sähkö valitaan talon pääasialliseksi lämmönlähteeksi, toteutetaan se yleensä ns. huonekohtaisena sähkölämmityksenä. Tässä järjestelmässä lämmön tuotanto tapahtuu nimensä mukaisesti siinä huonetilassa, jossa lämpöä tarvitaan. Huonekohtainen sähkölämmitys voidaan jakaa edelleen kahteen tyyppiin, suoraan ja varaavaan. Suorassa sähkölämmityksessä lämmön tuotanto tapahtuu käyttöhetkellä, varaavassa järjestelmässä osa päivittäisestä lämmöntarpeesta varastoidaan betonilaattaan, massavaraajalla varustettuihin pattereihin tai massiiviseen tulisijaan.

Ikkunoiden lämmöneristävyyden parantumisen myötä on lattialämmityksestä tullut yleisin tapa toteuttaa huonekohtainen sähkölämmitys. Betonimassaan upotettujen lämmityskaapeleiden ansiosta järjestelmästä tulee varaava, lattia lämpiää edullisemmalla yösähköllä ja luovuttaa lämmön päiväsaikaan. Lattialämmityksellä kulutusta kestävä ja helppohoitoinen klinkkerilattia saadaan miellyttävän lämpöiseksi, mutta se myös luovuttaa yöllä varatun lämmön nopeasti. Varaava lattialämmitys luovuttaakin lämpöä  tasaisemmin heikosti johtavien lattiamateriaalien kanssa (parketti, korkki tms.).

Sähköpattereiden suosio uusissa omakotitaloissa on laskenut, mutta edelleenkin niitä käytetään sekä pääasiallisena että lattialämmityksen rinnalla. Patterit pitävät pintansa erityisesti siksi, että niillä toteutettu lämmitysjärjestelmä on investointikustannuksiltaan lattialämmitystä edullisempi. Sen sijaan vielä 1990 -luvulla muodissa ollut kattolämmitys on nykytaloissa harvinaisuus.

okrak_lammitystapaval

Suoralla sähkölämmityksellä varustettuihin taloihin tulee yleensä myös yksi tai useampi aktiiviseen lämmityskäyttöön tarkoitettu tulisija, jotka voidaan laskea mukaan myös  eri lämmitystapojen investointi- että lämmityskuluja vertailtaessa. Tulisija ei nykytalossa ole useinkaan pelkkä lämmityslaite, joten investointilaskelmissa makuasiaksi jää, kuinka tulisijan hankintakulut jaetaan  lämmitys- ja sisustuspuolen kesken.

Vesikiertoisessa sähkölämmityksessä sähkövastus lämmittää vettä lämmityskattilassa, josta veteen sitoutunut lämpö siirretään putkia pitkin käyttökohteeseen. Tavallisesti järjestelmässä on myös 1000 -2000 litran varaaja, jolloin lämmitykseen käytetään vain edullisempaa yösähköä. Useissa öljy- tai puukattiloissa on varalla myös sähkövastus, mutta näissä sen käyttö rajoittuu lähinnä poikkeustilanteisiin.

Maalämmitys

Maalämmityksessä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla, keskusyksikössä lämpöpumppu nostaa kerätyn energian lämpötilan talouskäyttöön sopivaksi. Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Yleisin maalämpö on keskivertoa suuremmissa taloissa, joissa laitteiston sijoittaminen aputiloihin onnistuu helposti.

Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympäristöystävällisyydellä ja järjestelmän helppohoitoisuudella, mutta yleisimmin mainitaan kuitenkin käyttökustannusten edullisuus. Täysin ilmaista maalämpö ei kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Maalämpöpumppujen hyötysuhde on tyypillisesti noin 1:3 - 1:3,5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä maalämmitys antaa noin kolmesta kolmeen ja puoleen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoiteta huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövastuksilla, joka tukee järjestelmää kaikkein suurimpien kulutuspiikkien aikana. Tästä syystä järjestelmän vuosihyötysuhteena voidaan laskelmissa käyttää hieman edellä mainittua pienempää lukua, tyypillisesti 1:2,7.

Tehokkaimmin maalämmitys toimii ns. matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Maalämmitys soveltuu toki myös patterilämmityksen yhteyteen esim. saneerauskohteissa.

ÖljylämmitysÖljykattila

Öljylämmitys on varteenotettava vaihtoehto vesikiertoisen lämmityksen lämmönlähteeksi erityisesti silloin, jos alkuinvestointi halutaan pitää kohtuullisina ja myös tulevaisuudessa tapahtuvavasta lämmitysenergian vaihdosta toivotaan helppoa. Kaikkein yksinkertaisinta energialähteen vaihto on silloin, jos kattilaksi valitaan monitoimimalli, jossa kiertovettä voi tilanteen mukaan lämmittää öljyllä, puulla tai sähköllä.

Öljylämmityksen etuihin voidaan lukea myös lämpimän käyttöveden riittävyys, erityisesti isoissa perheissä lämmintä vettä kuluu yllättävän paljon. Kulutushuippujen jälkeen öljypoltin lämmittää uutta käyttövettä jo muutamassa kymmenessä minuutissa, kun se sähkövastukseen perustuvissa järjestelmissä kestää useita tunteja. Nykyaikaisilla laitteistoilla toteutettuna öljylämmitys on myös käyttökustannuksiltaan kilpailukykyinen, sillä uuden keskivertotalon lämmittämiseen tarvitaan vain noin 2000 litraa öljyä vuodessa. Öljyn menekkiä voidaan pienentää myös aurinkovaraajan avulla. Aurinkovaraaja sopii erityisen hyvin öljylämmityksen yhteyteen, sillä järjestelmä reagoi nopeasti muutoksiin.

Öljyn maailmanmarkkinoilla ja huoltoasemien tolpissa tapahtuvat hinnanmuutokset ylittävät helposti uutiskynnyksen. Öljylämmityksen hyvät ominaisuudet ovat viime aikoina ehkä liikaakin unohtuneet liikenteen näkökulmasta tapahtuvan uutisoinnin alle.

Puulämmitys

Yli 70 % omakotitaloista tulee mahdollisuus puun käyttöön lämmityksessä, mutta pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäkseen sen valitsee reilu 10 %. Puulämmitteinen kiertovesijärjestelmä on suosittu erityisesti maaseudulla, missä polttopuuta on saatavilla helposti joko omasta metsästä tai ainakin lähipiiristä. Tämä onkin yleisin syy puilla lämmittämiseen, sillä omalta tontilta kaadetuille, hakkuujätteille tai muulle "roskapuulle" ei tarvitse laskea hintaa. Puiden kanssa touhuava voi summata myös siitä saatavan hyötyliikunnan edukseen.

Puu-uuni tulee yli 90 %:iin uusista taloista, mutta vain harvoin sitä käytetään talon ainoana lämmöntuottajana. Omakotirakentajista kolmannes hankkii tulisijan jatkuvaa lämmityskäyttöä ajatellen, lopuilla se on varalämmittimenä, jota käytetään silloin tällöin lämmitys- tai tunnelmatarkoituksessa. Mikäli tulisijan avulla halutaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa, pitää lämmityskauden aikana sitä käyttää lähes päivittäin.

Pellettilämmitys

Pelletti on tiiviiksi, noin pikkusormen kokoisiksi "tapeiksi" muotoon puristettua puumassaa, jota voidaan käyttää sekä lämmityskattiloissa että erityisissä pellettitakoissa. Pellettejä käytettäessä polttoaineen syöttö voidaan automatisoida, jolloin lämmittäminen on vaivattomampaa kuin perinteisellä klapilämmittimellä. Myös polttoaineen hinta jää huomattavasti edullisemmaksi kuin sähköllä tai öljyllä, joten järjestelmä on saanut jalansijaa myös pientalojen lämmitysratkaisuna. V. 2007 pellettilämmityksen valitsi noin 4 % uudisrakentajista.

Kaukolämpö

Kaukolämmitysjärjestelmässä lämpö tuotetaan edullisesti perustuen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon suurissa kaukolämpölaitoksissa. Kaukolämpöverkoston alueella tästä vaihtoehdosta on vaikea kieltäytyä, sillä kaukolämpö on suhteellisen edullista ja jopa rakennuslupaehdot saattavat sitä edellyttää. kaukolämpöön liitetyssä talossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa, kuten talokohtaisissa järjestelmissä.

Ulkoilmalämpöpumppu

Ulkoilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen lisälämmittimenä. Laitteiden hinnat ovat laskeneet siedettävälle tasolle ja siltä voidaan käyttää talvella lämmön, kesällä kylmän tuottamiseen.  IlmalUlkoilmalampopumppuämpöpumppu toimii lämmityslaitteena periaatteessa kuin jääkaappi väärinpäin; kompressorin avulla laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin. Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää jopa 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on -10 - +10 asteen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötysuhde laitteessa on, eikä se näin ollen sovellu jatkuvasti lämmitettävän rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi.

Kesällä ilmalämpöpumpun toiminnan voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyttimenä. Viilennysominaisuus tietysti syö  lämmityksessä saavutettua säästöä, mutta mukavuudestahan saa aina maksaa...

Mallin valinnassa pitää huomioida lämmitettävän tilan koko. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytössä pumpulta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmityskäyttöön verrattuna. Laitteen varjopuolena voidaan pitää sitä, että tilanteesta riippuen kuuma tai kylmä ilma puhaltaa yhdestä pisteestä, sisäyksikön lähellä ilmavirta voi olla epämiellyttävän voimakas.

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu ottaa energiansa talon poistoilmasta, laite onkin osa kehittyneimpiä koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä.  Toimintaperiaatteeltaan se on samanlainen kuin muutkin lämpöpumput. Etuna kennoilla toteutettuun lämmöntalteenottoon verrattuna on lämpöenergian monipuolisemmat hyödyntämismahdollisuudet: laite voi lämmittää tuloilman sijasta tai lisäksi myös lämmintä käyttövettä, eli siitä on hyötyä myös kesällä. Poistoilmalämpöpumppukin voidaan kytkeä toimimaan myös toisinpäin, jäähdyttämään sisäilmaa.

Lämmitysjärjestelmien kustannusvertailu

Seuraavassa on laskettu yleisimpien lämmitysjärjestelmien investointi- ja käyttökustannuksia 150 m2:n uudessa omakotitalossa. Oman talon tarkat järjestelmäkustannukset selviävät urakoitsijoiden tarjouksista, mutta alla oleva karkea esimerkkilaskelma auttaa erityisesti perusvalintoja tehtäessä.

ERI LÄMMITYSTAVAT INVESTOINNIN NÄKÖKULMASTA NOIN 150 M2:N OMAKOTITALOSSA

Lämmitystapa Investointi

Suora sähkö patterein

Sisältää kylpyhuoneen lattialämmityksen sekä käyttövesivaraajan

Laitteet/tarvikkeet n. 3.000 €

Asennustyöt n. 2.500 €

Tilakustannus (1 m2) n. 500 €

Yhteensä noin 6.000 €

Varaava sähkö (iso varaaja)

Sisältää vesikiertoisen lattialämmityksen

Laitteet/tarvikkeet n. 6.500 €

Asennustyö n. 3.500 €

Tilakustannus (3 m2) n. 1.500 €

Yhteensä noin 11.500 €

Öljylämmitys

Sisältää vesikiertoisen lattialämmityksen

Laitteet/tarvikkeet n. 7.500 €

Asennustyö n. 3.500 €

Tilakustannus (4 m2) n. 2.000 €

Yhteensä noin 13.000 €

Maalämpö

Sisältää vesik. lattialämmityksen sekä lämpökaivon

Laitteet/tarvikkeet n. 11.000 €

Asennustyö (sis. kaivon porauksen) n. 8.000 €

Tilakustannus (4 m2) n. 2.000 €

Yhteensä noin 21.000 €

Puukattilalämmitys (pelletti, puu, hake) + sähkö

Laitteet (sis. piipun) n. 9.000 €

Asennustyö n. 3.500 €

Tilakustannus n. 2.000 € + polttoainevarasto)

Yhteensä noin 14.500 €

 

ERI LÄMMITYSTAVAT KÄYTTÖKUSTANNUSTEN NÄKÖKULMASTA NOIN 150 M2:N OMAKOTITALOSSA

Lähtöarvoina kaikille järjestelmille sama lämmityksen ja käyttöveden energiatarve: 20.000 kWh/vuosi. Taloussähköä kuluu 6.000 kWh/vuosi. Lisäksi laskelmassa on huomioitu yösähkön käyttö. Lämpöpumpun lämpökerroin 2,7. Yleissähkön hinta 9,1 c/kWh, varaavan sähkön keskihinta 8,4 c/kWh, öljyn litrahinta 0,77 €/l (noin 7,7 c/kWh). (Hintatiedot 3/2008 mukaisesti.)

 

LämmitystapaEnergiantarve yhteensä

Lämmitys+taloussähkö (€)

Huolto (€)

Yhteensä €/vuosi

Suora sähkö 26 000 kWh 2.350 25 2375
Varaava sähkö 26 000 kWh 2.185 40 2250
Öljylämmitys 26 000 kWh (20+6) 1540/545 115 2205
Maalämpö 13 400 kWh  (20/2,7 +6) 675/545 100 1320

Em. kustannukset ovat suuntaa-antavia, laskelmassa ei ole huomioitu mm. isompia huolto-/korjauskustannuksia, jotka nekin vaikuttavat pitkällä aikavälillä kokonaiskustannuksiin. Toisaalta sähköliittymien vuosimaksut ovat erilaisia ja eri järjestelmillä on erilaisia hyötysuhteita.

Käytännössä suuria eroja eri talojen energian kulutuksessa syntyy myös asukkaiden toiminnasta. Lämpimän käyttöveden ja lämmön tarve vaihtelee perheestä riippuen, jo yhden asteen pudotus keskimääräisessä huonelämpötilassa lämmityskautena merkitsee 5 %:n säästöä lämmityskuluissa. Toisaalta tulisijan ja/tai ilmalämpöpumpun avulla vuosikustannuksia voidaan selvästi alentaa.

 

Lämmityslinkkejä:

Nereus

Uponor

Kessele

Helsingin energia

Geopro

Nibe-Haato

Ilmanvaihtoratkaisun valinta

Tavoitteena hyvä sisäilma

Pientalon sisäilman laatuun vaikuttavat monet asiat: ulkoa tulevat epäpuhtaudet, huonepöly, lemmikkieläimet, ruuan valmistamisesta tulevat käryt, rakennusaineista ja huonekaluista haihtuvat emissiot, radon jne. Suurin ilman pilaajia on kuitenkin asukkaat itse, keskimäärin jokainen ihminen hengittää noin 15 m3 ilmaa vuorokaudessa. Sisäilman laatua pyritään vaalimaan mm. valitsemalla vain päästöttömyyden suhteen parhaaseen M1-luokkaan kuuluvia sisustustuotteita. Asumisaikana myös oikeaoppisella siivouksella on merkitystä. Tärkein sisäilman puhtauteen vaikuttava asia on kuitenkin ilmanvaihto.

Normaalitilanteessa ilmanvaihtojärjestelmän tulee pystyä vaihtamaan rakennuksen ilma kahden tunnin välein. Erityistilanteissa, kuten ruuan valmistus, saunominen jne. tulisi ilman vaihtua vieläkin tehokkaammin. Ilmanvaihto pitää myös kosteuden hallinnassa. Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on 25 % ja 60 %:n välillä. Yli 60 %:n pitkäaikainen kosteus suo mikrobeille ja homeille otolliset olosuhteet, alle 25 % painuva kosteus taas aistitaan erilaisina limakalvo-oireina. Hyvä ilmanvaihto poistaa hengityksen ja hikoilun tuottaman vesihöyryn, kuivattaa märkätilat samoin kuin pyykitkin sisätiloissa vuodenajasta riippumatta.

Ilmanvaihto ja energiatehokkuus

Ilmanvaihdon kautta poistuu noin kolmannes rakennuksen lämmittämiseen käytetystä energiasta. Uusissa taloissa vaaditaankin, että ilmanvaihdon kuluttamasta energiasta vähintään 30 % saadaan talteen. Vaatimuksen täyttäminen edellyttää käytännössä koneellista, lämmöntalteenotolla varustettua järjestelmää.  Painovoimainen järjestelmä on sekin vielä mahdollinen, mutta tällöin vastaavaan energiansäästöön on päästävä muita rakenteita parantamalla.

Lämmöntalteenottokennoja on kahdenlaisia: kiinteitä tai pyöriviä. Ihanneoloissa yksi kiinteä kenno saa talteen poistoilman lämmöstä 50-60 %, kaksi perättäistä kennoa  70-80 %. Pyörivän lämmöntalteenottolaitteen hyötysuhde on 70-80 %. Todellisessa käyttötilanteessa ei energiasta näin paljoa saada kierrätykseen, järjestelmien vuosihyötysuhteita arvioitaessa prosentit kerrotaan tavallisesti 0.6:lla. Merkittävä energiatehokkuutta heikentävä asia on lämmöntalteenottokennon jäätymistaipumus kovilla pakkasilla. Jäätymisen hallintaan kehitetyillä järjestelmillä on myös vuosihyötysuhdetta onnistuttu parantamaan.

Kennoratkaisun sijasta laite voidaan varustaa ilmalämpöpumpulla, jolloin poistoilmasta talteen saatava energia voidaan valjastaa lämmittämään myös lämmintä käyttövettä tai vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää. Ilmalämpöpumppu antaa noin 2 kertaa enemmän energiaa kuin ottaa sähköä, joten käyttöveden lämmitykseen valjastettuna siitä on hyötyä kesälläkin. Poistoilmalämpöpumppu voidaan asentaa kytkimestä napsauttamalla toimimaan myös toisin päin, jolloin se toimii jäähdytyslaitteena.

Ilmanvaihtojärjestelmät

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötila- ja paine-eroihin. Ilmanvaihtohormissa ilma liikkuu kohtuullisesti, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ulkoilma tai esim. tuuli aiheuttaa ilmanvaihtohormiin imua. Kesällä Ilmanvaihtoa joudutaan tehostamaan ikkunoiden kautta tuulettamalla. Hyvin toimiakseen järjestelmä vaatii suuret tuloilmaventtiilit (tai rakennus ei saa olla kovin tiivis). Sopivan paine-eron syntyminen vaatii myös riittävän korkean rakennnuksen. Hyvinkin suunniteltua painovoimaista ilmanvaihtoa on mahdoton säätää tarkasti, sillä sen toimivuus riippuu jatkuvasti vaihtelevista olosuhteista rakennuksen ulkopuolella. Poistoilmasta ei saada myöskään lämpöä talteen. Uudisrakentamisessa tämä vaatii  määräyksiä parempaa eristystä vaipan muissa osissa, joka on myös erityisin laskelmin osoitettava. Painovoimainen järjestelmän (liesituulettimella tehostettuna) valitseekin nykyään vain noin 5 % omakotirakentajista.

 

Koneellinen poisto huippuimurilla on sekin  uusissa omakotitaloissa harvinainen. Järjestelmässä poistoilma imetään muutamista pisteistä, parhaimmillaan huonekohtaisesti.  Korvausilma otetaan huoneisiin tuloilmaventtiilistä tai tuuletusikkunasta. Järjestelmän kunnollinen toimivuus edellyttää tiivistä taloa, jotta korvausilma todella tulee niille järjestettyjen tuloilmareittien eikä epätiiviiden rakenteiden kautta. Suoraan ulkoa otettava kylmä korvausilma voi aiheuttaa vedon tunnetta ja käytännössä järjestelmää ei aina käytetä  niin kuin on tarkoitus. Tässäkään systeemissä ei poistoilman lämpöä voida hyödyntää, joten se vaatii lisäeristystä  rakennuksen muissa osissa.

Koneellinen, lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä tulee noin 90 %:iin uusista omakotitaloista. Järjestelmässä sekä tuleva että poistuva ilma kulkee ilmanvaihtokoneen kautta. Tuloilmasta suodatetaan epäpuhtaudet, kuten siitepölyt pois ennen huonetiloihin johtamista. Tuloilmaventtiilit järjestetään "puhtaisiin" tiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin, poistoventtiilit taas "likaisiin" tiloihin kuten keittiöt, WC:t ja pesutilat. Näin ilmavirrat kulkevat kohti "likaisia tiloja" eivätkä siellä syntyvät hajut tai kosteus leviä ympäri rakennusta. Ilmavirtojen kulkemisesta huoneiden välillä huolehditaan esim. kynnysrakojen avulla. Joissain tilanteissa, kuten useamman henkilön asuttamassa makuuhuoneessa, voi hiilidioksiditaso yöllä nousta kynnysraosta huolimatta. Tällöin kannattaa väliovea pitää yölläkin auki.

Koneellisen tulo- ja poistojärjestelmän ilmavirrat säädetään huonekohtaisesti, eikä ILTO440MVventtiilien asetuksiin tule omin päin koskea ( puhdistus tehdään irroittamalla koko venttiili, ei pelkästään kierrettävää säätöosaa). Turvallisuussyistä koko talon ilmanvaihtosuhde pyritään säätämään muutaman prosentin negatiiviseksi, eli imuventtiilien poistama ilmamäärä on hieman suurempi kuin tuloilmaventtiilien kautta tuleva. Pienen alipaineen avulla varmistetaan, että ilma kulkee sieltä mistä pitääkin eikä esimeriksi rakenteissa olevien epätiiviiden kohtien kautta.

Ilmanvaihtokoneissa on pääsääntöisesti imuilman esilämmitys, jolla varmistetaan tuloilman pysyminen miellyttävän lämpimänä niissäkin tilanteissa, jolloin pelkkä lämmön talteenotto ei tähän riitä. Esilämmitys voidaan toteuttaa joko sähkövastuksella tai liittämällä ilmanvaihtokone tältä osin talon muuhun lämmitysjärjestelmään.

Ilmanvaihtokoneen tehoa voidaan säätää joko koneessa olevalla tai erillisellä ohjausyksiköllä. Kehittyneimmissä järjestelmissä on automatiikka, joka säätää laitetta esim. ilman hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuuden perusteella. Itse kone voidaan asentaa tekniseen tilaan, komeroon tai esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen kaapiston päälle. Asennuspaikan valinnassa vaikuttavat sekä ilmanvaihtoputkistojen kulkureitit että meluhaittojen minimointi. Koneet eivät desipelimittariin kovin suuria lukemia nosta, mutta esimerkiksi makuuhuoneen seinää vasen asennettuna voi laite yön hiljaisuudessa häiritä. Samasta syystä myös ilmanvaihtoputkistoihin asennetaan sopiviin kohtiin äänenvaimentimet. Ilmanvaihtoputket myös eristetään veden kondensoitumisen ja energiahukan estämiseksi.

LTO-laitteisto kanavistoineen ja asennuksineen maksaa 5000 euron molemmin puolin  järjestelmästä ja talon koosta riippuen. Isoihin taloihin tarvitaan järeämmät laitteistot, joskus on  järkevää käyttää jopa kahta erillistä ilmanvaihtokonetta ja putkistoa. Konetehon mitoitus on hyvä tehdä niin, että perusilmanvaihdossa kone käy suunnilleen puolella tehostaan.  Näin koneen käyttöikä kasvaa ja tehoa on reservissä myös erikoistilanteita varten.

Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä vaatii jonkin verran huoltoa. Ilmansuodattimet on puhdistettava säännöllisesti ja vaihtovälisuositus on yksi vuosi. Ilmanvaihtoputkistot suositellaan nuohottaviksi kymmenen vuoden välein.

Riittävän ilmanvaihdon tunnusmerkit

Ilman mittareitakin voi arvioida asunnon ilmanvaihdon toimivuutta. Ilmanvaihto on yleensä kunnossa, jos makuuhuoneen ilma on raikasta aamullakin, pesuhuoneet kuivuvat nopeasti käytön jälkeen ja ikkunat ja muut ulkoseinärakenteet pysyvät lämmityskaudella kuivana.

Ilmanvaihtoon liittyviä yrityksiä:

Vallox>>>

Uponor>>>

Swegon ILTO Oy>>>

Nibe-Haato>>>

Ilmanvaihto

Svegon_Ilto_periaatekuva

 

Ilmanvaihtoratkaisun valinta

Vesikatto

tiilikate

 

 

 

Vesikattovaihtoehdot

Omakotirakentaminen

Omakotirakentaminen kannattaarts_tutkii_logo_pieni

Omakotitalon rakentaminen on kannattavaa, punnittiin sitä sitten taloudellisilla tai asumisen laatumittareilla. Omakotirakentaminen tulee yleensä kustannuksiltaan selvästi edullisemmaksi kuin valmiin vastaavan asunnon ostaminen vapailta markkinoilta. Edullisuus korostuu sitä enemmän, mitä lähemmäksi kasvukeskuksia tullaan. Toisaalta omalla työllään ja valinnoillaan kustannuksiin voi vaikuttaa huomattavasti.

 

Omakotitalossa on myös halvemmat asumiskulut kuin muissa talotyypeissä. Keskimäärin omassa talossa asuvien asuinneiliötä kohden lasketut ylläpitomenot ovat noin puolet osakehuoneiston ja vain noin viidennes vuokralla asuvien vastaavista. Asumisen edullisuusomakotitalo14 korostuu uusissa taloissa, joissa huolto- ja korjauskustannuksia ei juurikaan ole ja energian kulutuskin on pieni. Omistusasunnossa asuvilla on usein myös asuntolainaa, mutta koroista ja lyhennyksistä huolimatta omassa talossa pääsee keskimäärin muita edullisimmilla asumiskuluilla. Perustellusti oman kodin rakentaminen voidaan laskea sijoitukseksi, joka tuo turvaa ja kasvaa korkoa edullisempien asumiskulujen ja paremman asumisen laadun kautta.

 

Omista lähtökohdista itselle suunniteltu talo sopii omiin asumistarpeisiin yleensä paremmin kuin muille tai alunperin myyntitarkoituksessa tehty. Reiluksi mitoitettu ja kohtuukokoiselle tontille rakennettu asunto myös joustaa elämäntilanteiden muuttuessa paremmin kuin kerros- ja rivitalot, joissa naapuri on heti seinän takana.

Omakotirakentaminen on kaikille mahdollista

Omakotitalon rakentaminen on mahdollista kaikille, joilla muutenkin on edellytykset vastaavan hintaisen asunnon hankintaan. Talon rakennuttaminen ei vaadi rakennusalan ammattitaitoa tai tuntemusta, sillä kaikki oman tietotaidon ulkopuolella olevat asiat voi antaa ammattilaisten tehtäviksi. Myös "avaimet käteen"- talopaketit tarjoavat erinomaisia vaihtoehtoja uudesta omakotitalosta haaveileville.

 

Seuraaville sivuille on koottu rakentajien kokemuksiin ja asiantuntijoiden neuvoihin perustuva tietopaketti suomalaisille omakotirakentajille ja rakennuttajille.

 

Rakentajan Puu

           

20. SÄHKÖ-, TELE- JA INFOTEKNIIKKA

     
           
           
     

19. ILMANVAIHTO

     
uponorlogo

swegonlogo

vallox
       
nibelogo
 

18. VESI- JA VIEMÄRITYÖT

     
uponorlogo          
           
     

17. LÄMMITYS

     
uponorlogo
nibelogo
Stiebel Eltron logo
       
oljylammitys fi banner 180x180
 

16. KODINKONEET, VARUSTEET JA LAITTEET

     
allawaylogo
 professa logo        
           
     

15. VÄLIOVET JA PORTAAT

        seitawood portaat banneri
caavalogo
           

14. KEITTIÖT

     
alacartelogo
domus-logo
parmalogo      
petralogo
puustellilogo
       
     

13. LATTIAT

      wienerberger
tiileri
 
           

12. SISÄSEINÄ- JA KATTOPINNOITTEET

     
tikkurila_logo
         
           
     

11. TULISIJAT JA HORMIT

     
wienerberger
leca4
tiileri
     
schiedelpienilogo
nunnauuni
tulikivilogo

10. SISÄSEINÄ- JA KATTOVERHOUS

  Harvialogo  
wienerberger
leca4
tiileri
     
cembritlogo
image001
Svedbergs logo FI 2014
     
     

9. ULKO-OVET JA IKKUNAT

       
lamminlogo
domus-logo
           

8. VESIKATTO

     
wienerberger
monier_logo_rgb
ruukkilogo
     
 a-tiilikate logo  icopal-logo        
     

7. VÄLI- JA YLÄPOHJAT

           
           

6. ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT

     
wienerberger
leca4
julkisivu
leca4
runko
     
tiileri
cembritlogo ekovilla logo      
     

5. PERUSTUKSET JA ALAPOHJA

     
cembritlogo
leca4
soklexlogo
           

4. MAA-, POHJA- JA PIHARAKENTAMINEN

     
uponorlogo
tiileri
asfalttiurakointikk logo
     
           
     

1-3. RAKENNUTTAMINEN JA SUUNNITTELU

         vertia banneri  
           
           
   
   

Ikea

Isku

Yleisimmät perustustavat ja -materiaalit

Käytettävissä oleviin perustusvaihtoehtoihin vaikuttavat sekä maaperän kantavuus, että routivuus. Kantavuus vaikuttaa siihen, miten laajalle alueelle rakennuksen kuorma tulee perustusten avulla jakaa, routivuus puolestaan määrää routasuojauksen tason tai vaihtoehtoisesti tavittavan perustamissyvyyden. Lisäksi tontin korkeussuhteet, pohjaveden korkeus, rakennuksen muoto ja rakenteet voivat vaikuttaa perustamisvalintoihin. Omana lisänsä tuovat mahdolliset radonsuojaustarpeet.

Maaperätutkimus

Maaperän koostumus vaihtelee, joten pintamaan alla voi olla hyvinkin eri tavoin käyttäytyviä maalajikerrostumia. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta perustussuunnitteluun pohjaksi vaaditaankin maaperätutkimus. Jos voidaan luotettavasti todeta, että rakennuspaikalla on vain kalliota tai tiiviitä karkearakenteisia maakerroksia kuten soraa, hiekkaa tai moreenia, voidaan pohjatutkimus korvata maastotarkastelulla. Tämän voi tehdä talon rakennussuunnittelija. Jos rakennuspaikka sisältää hienorakeisia maalajeja, maaperän koostumus vaihtelee, rakennus sijaitsee rinteessä tai maaperän koostumuksesta on muuten epävarmuutta, on viisasta teettää alaan hyvin perehtyneen yrityksen laatima maaperätutkimus. Tutkimuksessa rakennuspaikan maaperä selvitetään kairausnäytteiden avulla ainakin rakennuksen nurkkien kohdilta, tarvittaessa useammasta pisteestä. Operaatiossa tutkitaan ainakin maalajit, maakerrosten paksuudet ja pohjaveden pinnan korkeus. Viimeksi mainitusta voi olla hyötyä myös haja-asutusalueella kaivoratkaisuja mietittäessä. Tutkimuksen yhteydessä tarkistetaan myös raknnuspaikan vaaitus veden virtaussuuntien ja maan täyttötarpeen määrittämiseksi. Lopuksi maaperätutkija antaa ehdotuksensa perustamistavasta. Tutkimuksen hinta vaihtelee suuresti maaperän, mittausten laajuuden yms. seikkojen vuoksi. Summittainen hinta-arvio perustutkimukselle on 500-1500 euroa.

Rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää aikaisessa vaiheessa, mahdollisuuksien mukaan jopa jo ennen tontin ostamista. Kunnan rakennusvalvonnasta voi löytyä valmiita tietoja maaperän rakenteesta, maaperäkartoista tai pohjatutkimuksista, lähituntumassa sijaitsevilta rakentajanaapureiltakin voi havaintoja kysellä. Laajojen kartta-aineistojen tai rajanaapurien tietoja ei tosin voi varauksettomasti omaan tonttiin soveltaa, koska maa-ainesten rakenne ja kerrostumienn voivat lyhyelläkin matkalla vaihdella huomattavasti.

perustustavat2

Perustusten suunnittelu

Perustussuunnitelman tekee yleensä rakennussuunnittelija. Perustusten suunnittelussa tulee huomioida niin lujuusvaatimukset, lämmöneristävyys kuin kosteuden eristyskin. Perustamista hahmoteltaessa on huolehdittava myös siitä, että talon ympärillä oleva maa voidaan muotoilla joka puolelta talosta poispäin viettäväksi tai muuten estää valumavesien joutuminen väärään paikkaan. Maan päälle jäävän sokkelin korkeudeksi suositellaan vähintään 400 - 500 mm, jottei roiskuva sadevesi pääsisi kastelemaan varsinaista julkisivumateriaalia. Eräs kosteusriskin aiheuttaja on kapillaarisesti altapäin rakenteisiin nouseva vesi. Kapillaari-ilmiön aiheuttamat tihutyöt estetään käyttämällä rakennuksen alla riittävän karkeaa (6mm) puhdasta sepeliä sekä salaojitusta ja esim. bitumikaistoilla tehtyjä kapillaarikatkoja perustusten ja puurungon liittymäkohdissa. Routivilla maapohjilla täytyy rakennukseen tehdä joko riittävä routaeristys tai syväperustus, jolloin perustus ulottuu routarajan alapuolelle. Suomen oloissa routarajan alapuolelle perustaminen vaatii jo 2-2,5 metrin syvyyteen ulottuvaa perusmuuria. Kellarittomissa rakennuksissa perustuksen alle asenettava riittävä paksu ja tiivistetty täytesorastus ja eristyslevyillä tehtävä routaeristys onkin syväperustusta yleisempi ratkaisu.

perustustavat3

Perustusvaihtoehdot

Perusmuurianturaperustus on omakotitaloissa yleisesti käytetty ratkaisu, joka soveltuu vähintään kohtuullisesti kantaville maapohjille. Tässä ratkaisussa tehdään ensin painoa maahan jakava ja sokkelin alustana toimiva antura. Pientaloissa leveyden tarvitsee harvoin olla yli 600 mm, kantavilla mailla usein vähempikin riittää. Anturan voi toteuttaa teräsbetonista valamalla tai anturaharkoilla. Anturan muottina voi käyttää myös sokkelimuurausta varten paikalle tuotuja harkkoja perinteisen lautamuotin sijasta. Valun kuivuttua rakennusmuovilla suojatut harkot on helppo nostaa anturan päälle varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. Varsinainen sokkeli muurataan harkoista tai valetaan betonista anturan päälle. Jatkuvan anturan vaihtoehtona on pilariperustus.

Reunavahvistettu laatta sopii perustusratkaisuksi erityisesti silloin, kun maan kantokyky on heikohko. Jäykkä, yhtenäiseksi valettu laatta jakaa rakennuksen painon koko rakennuksen kattamalle alalle, jolloin painuminen voidaan välttää. Hyvänä puolena reunavahvistetussa laatassa on myös se, että laatta muotitetaan, raudoitetaan ja valetaan kerralla. sokkelin teko aloitetaan betonin kuivuttua samaan tapaan kuin anturaperustuksessakin.

Omakotitalon perustusten yhteydessä voidaan tehdä saman tien myös alapohja. Alapohjarakenteen vaihtoehtona on joko kantava, perusmuureihin tukeutuva alapohja tai maanvarainen laatta. Kantava alapohja voi olla joko betoni- tai puurakenteinen. Kantava betonirakenteinen alapohja tehdään yleensä joko ontelolaatoista tai liittolaattarakenteena.

Joka viides tekee rossipohjan. Rossipohja on hyvä vaihtoehto, kun halutaan eroon maaperäsäs oelvasta vedestä (eli mahdollisesta myöhemmistä kosteus- ja homevaurioista) ja mahdollisesta radonista. Rossipohjaa tehtäessä on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta ja estettävä kosteuden nousu maaperästä alapohjan alle. Varmista, että rossipohja tehdään määräysten/ohjeiden mukaisesti.

perustustavat4

Heikosti kantavan maan erikoisratkaisut

Painuvalla maaperällä voidaan perustukset joutua paaluttamaan. Tähän joudutaan runsaassa 10 %:ssa hankkeista, tilanne tulee usein eteen erityisesti kaupunkien tiuhaan rakennetuilla kaava-alueilla. Maaperän kantavuutta vahvistetaan lyömällä paalut riittävän syvälle, olosuhteiden salliessa peruskallioon asti.

Vaihtoehtona paalutukselle on massanvaihto, jossa maata poistetaan talon alta yhtä paljon, kuin tuleva rakennus ja täyteaine yhteensä painavat, jolloin maaperään kohdistuva paino ei kasva lainkaan ja painuminen vältetään. Täyteaineena käytetään yleensä kevytsoraa, joka toimii samalla routaeristeenä.

Sokkelimateriaalit

Sokkeli eli perusmuuri tehdään tavallisimmin kevytsoraharkoista. Muita vaihtoehtoja perusmuurin teossa ovat elementtisokkeli, lauta- tai vanerimuottiin valettu betoni, XPS, EPS-valmismuottiin valettu betoni tai muuraus käyttäen betoni- tai kalkkihiekkaharkkoja. Sokkeli oikaistaan ja pinnoitetaan kauttaaltaan, sekä kosteussuojataan maanalaisilta osiltaan. Pintavaihtoehtoina ovat esim. rappaus, maalaus tai rouhepinnoitus. Helpointa on tehdä pinnoitus tässä vaiheessa valmiiksi, ennen kuin työ jatkuu sokkelista ylöspäin.

perustustavat

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>