Passiivikivitalon kosteusturvakoti - talo, joka kuivattaa itse itsensä
Lähes jokaisessa talossa tapahtuu elinkaarensa aikana vähintään yksi kosteusvahinko. Oli kyseessä sitten putkirikko, vesien kaatuminen siivouksen yhteydessä tai joku muu vahinko, on tärkeää saada paikat kuivumaan ennen kuin kosteus pilaa rakennuksen materiaaleja. Myös käytetyillä rakennusmateriaaleilla on merkityksensä.
Tilanne on otettava vakavasti, sillä noin 200 hoitoalan rakennusta on välittömässä korjaustarpeessa. Määrä vastaa neljän-nestä kokonaismäärästä. 1200 koulua pitäisi remontoida välittömästi. Pientaloja tulisi korjata 250 000 kappaletta hyvin pian. Nykyisen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu noin 30-50 miljardia euroa. (Lähde: Ympäristöministeriö, hometalkoot.fi)
Passiivikivitalojen kosteusturvakotiin voidaan valita mikä tahansa lämmitysmuoto: ilmalämpöpumppu, maalämpö, kaukolämpö, puu, sähkö tai niiden yhdistelmä. Valittu lämmitysjärjestelmä lämmittää ilmaa, joka puhalletaan talon alle. Lämpöputkisto sieppaa mahdollisen kosteuden mukaansa ja vie sen ulos samalla lämmittäen talon lattian haluttuun lämpötilaan. Lämpötilaa voidaan ohjata huonetermostaattien avulla sinne missä lämpöä tarvitaan, myös takkakäytössä.
1. Lämmin kuiva ilma puhalletaan putkistoon. 2. Lämmin ilma luovuttaa lämmön lattiaan. 3. Lattian kosteus siirtyy kuivaan lämpöiseen ilmaan. 4. Kosteus koistuu paluuilman mukana. 5. Kosteus poistuu järjestelmästä savupiipusta tai teknisestä tilasta ulos.
Maallikko saattaisi ajatella, että muovieristeet eivät kuivu. Totuus onkin aivan päinvastainen. Seinärakenteen materiaali, paisuttamalla tehty Neopor jättää ”eristepallukoidensa” väliin juuri sen verran tilaa, että vesi pääsee höyrynä siirtymään siitä pois hyvinkin tehokkaasti. Talon sisällä oleva kosteus pyrkii pienempään höyrynpaineeseen eli ulos, ja kosteus pääsee hyvin kulkeu-tumaan seinän läpi ja seinä kuivuu. Seinässä olevat tiehyet ovat kuitenkin niin pienet, ettei vesi pääse niistä vetenä läpi.
Myös talon pinnoitus (rappaus, lautaverhous, tiili tms) estää veden pääsyn seinään. Seinässä ei myöskään ole kerrosrakenteita, jotka voisivat hidastaa talon kuivumista. Kaikki ohutrappauslaastit ovat nykyisin hyvin vesihöyryä läpäiseviä mutta vettä pidättäviä, joka myös mahdollistaa seinän kuivumisen tuulettamattomana seinärakenteena.
Kun tähän vielä yhdistetään se, ettei seinässä ole mitään eloperäistä materiaalia, josta mikrobit voisivat kostuessa saada ravinteita, on lopputuloksena hyvin kosteusturvallinen seinärakenne.
Lattian aktiivinen kuivatus
Lattian alla on noin ranteen vahvuinen putkisto, jota pitkin kierrätetään suljetusti kuivaa kuumaa ilmaa. Putkisto mahdollistaa lämmön ja kosteuden tehokkaan siirtymisen ilman ja lattiabetonin välillä. Kuuma ilma sieppaa kosteuden lattiasta mukaansa luovuttaen samalla miellyttävää lämpöä lattioihin, joka usein riittää Passiivikivitalon ainoaksi lämmitykseksi.
Kosteus poistuu teknisessä tilassa tai takan sisässä olevan puhallinyksikön kautta putkea pitkin tai takan paloilman mukana ulos aiheuttamatta kosteuden nousua asunnossa.
Koska ilma pystyy kuljettamaan lämpöä vähemmän kuin esim. nestekiertoinen lämmitys, on niin putkikoko kuin virtaus-nopeuskin selkeästi tavanomaista suurempi. Myös lämmön tarve on Passiivikivitalossa huomattavasti pienempi kuin ns. normaalissa talossa.
Kaikki tämä mahdollistaa turvallisen ilmalla lämpiävän lattian käyttämisen myös lämmitykseen. Koska putkistosta ei voi vuotaa haitallista vettä, ovat kaikki kiinnitykset lattiaan mahdollisia - oli sitten kyseessä wc-istuimen tai kynnys-ten kiinnittäminen myöhemmistä kiinnitystarpeista puhumattakaan.
Lisätietoja
Passiivikivitalot
Lue lisää Suomirakentaa.fi sivustolta: