Viat ja puutteet harmittavat
Jokaisessa asunnossa on puutteita tai vikoja, jotka asukkaalle selviävät vasta ja vain asumisen aikana. On selvää että asuntotyyppi vaikuttaa siihen millaisia asioita asukas kokee suurina ongelmina. Monia asioita ei enää rakentamisen jälkeen voi muuttaa tai niistä voi tulla kohtuuttoman kalliita. Moni vian aiheuttaja olisi voitu välttää jo piirustuspöydällä, hyvällä suunnittelulla.
Riittävien säilytystilojen puute ärsyttää asuinmuodosta riippumatta ja se koetaankin suurimmaksi viaksi/puutteeksi. (Kuva:Kastelli-talot)
Asukkaiden mainitsemat viat ja puutteet asunnossa vaihtelevat huomattavasti asuntotyypistä riippuen. Kerrostaloasukkaiden tyytymättömyyden aiheet kohdistuivat luonnollisesti asunnon sisätiloihin ja varusteluun, kun taas pientaloasukkaat tarkastelevat koko kiinteistöä. Toisaalta esim. kerrostaloasuntojen ahtaus ja säilytystilojen puute on myös iso kustannuskysymys asuntoa hankittaessa erityisesti pääkaupunkiseudulla, kun asuntojen neliöhinnat ovat monilta jo karanneet ja joudutaan tyytymään liian pieniin ja /tai varustetasoiltaan puutteellisiin asuntoihin.
Haitan ja vian vakavuusasteen kannalta tarkasteltuna omakotitaloissa on vähiten vikoja. Monet omakotikiinteistöjen viat ovat korjattavissa, osa helpostikin. Toisaalta omakotiasukkaita haittaa vaikeastikin korjattavia ympäristöön liittyviä asioita kuten etäisyys palveluista ja joukkoliikenteen puuttuminen.
Ahtaus, säilytys- ja varastotilojen puute , huono ilmanvaihto
Remontointia tai uuden rakentamista suunniteltaessa on syytä miettiä niitä tavallisimpia ongelmia ja tyytymättömyyden aiheuttajia, joita asukkaat itse ovat kokeneet asumisessaan. Kun kotitalouksilta kysyttiin mitä he asunnossaan muuttaisivat, mikä on suurin tyytymättömyyden aihe, on asuntotyypistä riippumatta yleisin vika säilytys- ja varastotilojen puute sekä asumisen ahtaus. Reilu kolmannes suomalaisista kokee asumisessaan säilytystilojen vähyyden ongelmallisena. Erityisesti rivi- ja kerrostaloasukkailla kodinhoitotilojen puute tai pienuus on häiritsevä vika asumisessa. Ahtauden lisäksi huonosti toteutettu sisäänkäynti, puutteellinen ilmanvaihto, heikko ääneneristys ja pistorasioiden vähyys korostuvat tutkimuksessa. Omakotiasukkailla julkisen liikenteen huonot yhteydet aiheuttavat tyytymättömyyttä noin joka kolmannessa kotitaloudessa. Toisaalta omakotiasukkaat saavat nauttia monista sellaisista asioista, joista rivi- ja kerrostaloasukkaat voivat vain haaveilla. Tällaisia ovat esim. jokaiseen uuteen omakotitaloon tuleva takka ja edelläkin jo mainittu kodinhoitotila.
Asukkaalla on velvollisuus hoitaa asuntoa
Asumistyypistä riippumatta, asukkaalla on oikeus ja velvollisuus hoitaa huoneistoa. Osakkeenomistajan velvollisuus on asua ja kunnossapitää huoneistoa niin, ettei se aiheuta haittaa eikä vahinkoa asuntoyhtiölle eikä talon rakenteisiin. Riitatilanteissa huolellisuutta arvioidaan objektiivisesti eli ulkopuolisen asiantuntijan/ tuomioistuimen toimesta.
Huolellinen osakas tarkastaa määräajoin asuntonsa riskipaikat, esim. läpiviennit, märkätilat, tiivistykset ja myös pintarakenteet niin, ettei vaurioita pääse rakenteisiin. Riskit on raportoitava asuntoyhtiölle. Tarkastuksen apuna voi vuosittain käyttää huoltokirjaa, johon tarkastuksen yhteydessä merkitsee tekemänsä huolto-/ korjaustoimenpiteet. Samalla kirja toimii ohjeena seuraavallekin asukkaalle ja on myös todiste siitä, kuinka asuntoa on huollettu ja hoidettu.
Huoltokirjasta voit lukea lisää artikkelista Pientalon Päiväkirja
