Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Oman kodin vaihtoehdot

rtstutkii

Asunnon hankintaan ja asumiseen vaikuttavat sekä taloudelliset että tunnetekijät. Asunto on ihmisen yksityistä aluetta, monille jopa osa persoonaa, sillä huoneiston halutaan näyttävän siltä miltä asukkaansakin. Oma asunto poikkeaa aina kaikista muista ja siksi sille on oma erityinen nimensäkin, koti.

wienerbergerkuvitus

Kuva: Wienerberger

Vuokra- vai omistusasunto?

Suomen vakituisesti asutusta asuntokannasta 33 % on vuokra-asuntoja, mutta väestöstä vain reilu neljännes asuu vuokralla. %-osuuksien ero selittyy sillä, että vuokralla asuvista keskimääräistä suurempi osa on yhden henkilön talouksia. Erityisesti nuorilla ensimmäinen "oma" koti on usein vuokra-asunto, 80 % alle 30-vuotiaista yksin asuvista talouksista asuu vuokralla. Merkittävin ryhmän muodostavat myös yksinhuoltajataloudet, joista 45 % asuu vuokralla.

Suomen noin 760 000:sta vuokra-asunnosta valtaosa, eli 77 % on kerrostaloissa, 16 % rivitaloissa ja vain 7 % omakotitaloissa. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta kasvoi 1990-luvulla selvästi, mutta viime vuosina mm. uusien vuokra-asuntojen rakentaminen on vähentynyt, koska alhaiset korot ja pitkät maksuajat ovat tehneet omistusasumisesta aikaisempaa houkuttelevamman vaihtoehdon. Myös vuokra-asumisen kustannukset ovat kallistuneet omistusasumiseen verrattuna 1990-luvun alussa tapahtuneen vuokrasäännöstelyn purkamisen myötä.

Omistusasuminen on tyypillinen erityisesti kahden vanhemman lapsiperheille, mutta myös pariskunnille, joilla ei ole (vielä tai enää) kotona asuvia lapsia. Näistä perheistä 70 - 80 % asuu omistamassaan asunnossa. Omistaminen on hallitseva muoto erityisesti omakotitaloissa, reilun miljoonan omakotiasunnon kannasta 95 % on omistusasuntoja. Vastaavasti rivitaloasunnoista 63 %, kerrostaloasunnoista 49 % on omistusasuntoja.

Yleisin syy omistusasunnon hankintaan on taloudellinen. Omassa asunnossa käyttömenojen ja korkojen yhteissumma jää yleensä selvästi pienemmäksi kuin vuokra vastaavassa asunnossa. Lainanlyhennykset toki penentävät kuukausittain käyttöön jäävää rahamäärää, mutta jäävät säästöinä omaan taskuun. Pitkällä aikavälillä asunnon omistaminen myös tuottaa hyvin, sillä pahimpia lama-aikoja lukuun ottamatta niiden arvon nousu on ylittänyt reilusti inflaation. Sijoituksen tuotto realisoituu asumisurasta riippuen sekä tulevien asunnonvaihtojen yhteydessä tai myöhemmin velattomana asumisena.

Kokonaan tai osittain maksetusta omistusasunnosta on hyötyä myös muista luotoista neuvoteltaessa, sillä kiinteän omaisuuden käyttö vakuutena pienentää pankin riskiä ja laina irtoaa edullisemmin.

 

Omakoti-, rivi- vai kerrostalo?

Valtaosa suomalaisista haluaisi asua pientalossa. Asuntokannasta kuitenkin vain noin 55 % on pientalotyyppisiä, joten tässä suhteessa tilanne ei vielä vastaa toiveita. Erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla tehtiin maan sisäisen muuttoliikkeen aiheuttamaan asuttamistarpeeseen suuret määrät kerrostaloasuntoja, mutta niiden osuus kasvukeskusten uudisasuntotuotannosta on edelleenkin suuri.

Kerrostalot pienperheiden suosiossa

Kerrostaloasunnot ovat erityisesti yksin asuvien, joko nuorien tai iäkkäiden suosima asumismuoto. Tämä näkyy myös uusien kerrostalojen rakentamisessa: noin 90 % toteutettavista asunnoista on yksiöitä, kaksioita tai kolmioita. "Vapaaehtoisesti" kerrostaloon päädytään usein asumisen helppouden ja asunnon keskeisen sijainnin vuoksi. Uusissa kerrostaloasunnoissa viehättää lisäksi vakiovarustukseen kuuluva huoneistosauna. Päinvastoin kuin muissa asuntotyypeissä, kerrostaloon muuttavalla käytettävissä oleva huoneistoala keskimäärin pienenee entiseen asuntoon verrattuna.

Rivitaloon oman pihan vuoksi

Rivitaloasunto sijoittuu monessa mielessä kerros- ja omakotiasunnon väliin: rivitalossa saa oman pihan, joka ei kuitenkaan ole kokonsa puolesta liian suuritöinen, asunnon kunnossapito- ja huoltotyöt hoitaa taloyhtiö jne. Rivitaloasuntoon päätyvät usein nuorehkot lapsiperheet tai sellaiseksi aikovat. Keskimääräistä useammin rivitaloon muutetaan kerrostaloista (60 %). Sijainti on myös rivitaloasunnon ostajalle tärkeä valintakriteeri, mutta toisessa merkityksessä kuin kerrostaloissa: siinä missä kerrostalo-ostaja haluaa palveluiden ja kulkuyhteyksien ääreen, kiinnittää rivitaloasunnon ostaja huomiota enemmän luonnon läheisyyteen ja ympäristön rauhallisuuteen.

Omakotitaloissa viehättää valta ja vapaus

Omakotiasunnon hankkivia viehättää erityisesti vapaus asumisessa, uutta taloa rakentavat saavat valita myös suurimman osan talon ratkaisuista oman mielensä mukaan. Uuden omakotitalon hankkiminen on myös edullista muihin asuntotyyppeihin verrattuna silloin, kun sen itse rakentaa tai rakennuttaa. Pientaloasuminen koetaan erityisen sopivaksi lapsiperheille, joille isot pihat ja rauhallinen ympäristö antavat turvaa ja tilaa temmeltää.

Omakotiasumisen etuna ja samalla, näkökulmasta riippuen, varjopuolena on asukkaalle lankeavat hoito- ja huoltotyöt. Itse tekemällä omakotiasukas pääsee pienillä asumiskuluilla, mutta talonmiehen rooli vaatii myös vaivaa ja aikaa. Omatoiminen kiinteistönhuolto on sekä asenne- että perinnekysymys. Omakotitaloon ovat tyypillisesti hakeutuneet  sellaiset ihmiset, joilta kiinteistönhoito onnistuu. Tästä ennakkokäsityksestä johtuen ei omakotitalouksille tarkoitettuja palveluita ole kovin aktiivisesti kehitetty.  Aika ja asukkaat muuttuvat omakotitaloissakin, tulevaisuudessa erilaisten kiinteistöhuoltopalveluiden tarjonta lisääntynee myös tällä sektorilla. Kehitystä edesauttaa myös kotitalousvähennys.

Omakotitalo on usein asumisuran pitkäaikaisin asunto. Omaan taloon sitoudutaan ja se on  myös muita asuntotyyppejä joustavampi erilaisissa elämäntilanteissa. Siinä missä muissa asuntotyypeissä joudutaan vaihtamaan asuntoa, palvelee omakotitalo isoine tiloineen edelleen.  Tilojen remontointi ja laajennuskin ovat omakotitalossa helpompi toteuttaa, kun seinänaapuri ei ole heti vastassa.  Pitkään kestävää asumista edesauttaa myös se, että uudet omakotitalot ovat yleensä jo alun perin paremmin varusteltuja kuin muut asuntotyypit.

 

 

 

vertia banneri

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot