Ympäristöystävällisen omakotitalon perusteita

Reset
Viimeksi päivitetty: 08.04.2020 13:20

Rakentamisen ja käytön aikaisen energiankulutuksen rinnalla tulee seurata rakennuksen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja näiden vähentäminen on keskeisessä roolissa, jotta Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Ympäristöystävällisten tuotteiden käyttö lisääntyy myös omakotirakentamisessa.

Kuva: Finnlamelli 

 

Rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutuksia voi eri vaiheessa pohtia ja miettiä samalla mihin voi itse toimillaan ja valinnoillaan vaikuttaa. Tässä esimerkkejä vihreämpään rakentamiseen. Prosenttiluku perässä merkitsee niiden  merkitystä  rakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen koko elinkaarensa aikana.

 

   1. Rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden valmistuksessa (26%)

 2. Rakentamisessa, työmaatoiminnot  (4%)

 3. Käytössä + korjauksessa  (63% + 6%)

4. Rakennuksen purku (1%)

 

Energiamääräykset löytyvät asetuksista

Rakentamisen ympäristöohjaus Suomessa on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. Kun vuonna 2018 on uusien energiamääräysten myötä siirrytty uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen, on uudisrakentamisen energiatehokkuudessa tämän jälkeen vain niukasti kiristämisvaraa. Asetuksissa on vaatimukset mm. rakennuksen ostoenergiankulutukselle, kokonaisenergiankulutukselle, ilmanpitävyydelle, lämmönläpäisykertoimille ja lämpöhäviölle.

 

Luonnonmukainen rakentaminen tai passiivitalo

Ekologisesta rakentamisesta puhuttaessa on tärkeä tunnistaa kaksi erilaista tapaa toimia: luomurakentaminen ja passiivitalon rakentaminen. Luonnonmukainen rakentaminen edustaa konservatiivista rakentamista, jossa korostuvat hengittävät rakenteet, luonnonmukaiset materiaalivalinnat, painovoimainen ilmanvaihto yhdessä kierrätyksen ja jätteiden paikallisen käsittelyn ohella. Passiivitalon tai matalaenergiatalon rakentamisessa puolestaan korostuvat runsas talotekniikka, erittäin tiivis rakennusvaippa ja koneellinen ilmanvaihto.

Asumisen kannalta keskeisenä erona on, että luomutalon ekologinen kestävyys perustuu osin asukkaan omaan aktiivisuuteen ja viitseliäisyyteen. Passiivitalo sen sijaan toimii itsestään eikä ole niin riippuvainen asukkaan panoksesta. Hiilijalanjälkinäkökulmasta molemmilla tavoilla päästään kestävään lopputulokseen. Omakotitalo voi olla myös sekoitus molempia tyylejä.

 

Hiilijalanjälki huomioon suunnitteluvaiheessa

Suunnitteluvaiheessa on suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa rakennuksen ympäristövaikutuksiin. Suunnittelun jälkeiset rakennusmateriaalien hankinnat ja urakointi toteuttavat suunnitelmaa, eikä niiden kautta voida kokonaan kuroa umpeen suunnitteluvaiheessa mahdollisesti toteuttamatta jääneitä ympäristötavoitteita.

Huolelliset materiaalivalinnat edellyttävät, että hankintojen valmisteluun voidaan käyttää tarpeeksi aikaa, osaamista ja harkintaa. Vihreät rakennushankinnat eivät välttämättä ole normaaleja hankkeita kalliimpia. Valinnoissa on syytä pohtia materiaalien vaikutuksia koko rakennuksen elinkaaren ajalta.

Kysyttäessä omakotirakentajilta millaisia asumisen hiilijalanjälkeä pienentäviä asioita rakentamisessa huomioitiin, nousee pinnalle erityisesti jätteiden lajittelu ja kierrätys, energia- ja ilmastoystävälliset talotekniset ratkaisut, energiatehokas runkoratkaisu, vähäpäästöinen tulisija ja massiivipuun käyttö rakennusmateriaalina. Seuraavassa on esitetty vuoden 2019 omakotirakentajien mainitsemat yleisimmät ratkaisut hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

 

Tukea ympäristöystävällisiin valintoihin?

Eri kunnissa tai asuinalueilla voidaan kannustaa tai suosia taloudellisesti erilaisia energiatehokkuutta parantavia tai hiilijalanjälkeä laskevia tuoteratkaisuja. Vastaavasti joillakin alueilla tietyt ratkaisut, esimerkiksi maalämpöputkiston poraus voi olla kiellettyä. Kannattaa ottaa hyvissä ajoin selvää, onko asuinalueellasi tällaisia kannustimia tai esteitä.

 

Kiinnitä huomiota valinnoissasi näihin asioihin:

 

Lähteitä

Ympäristöministeriö, www.ym.fi 

Luomura ry, www.luomura.com