Uudet säädökset suosivat puulämmitystä

Reset
Viimeksi päivitetty: 04.10.2013 12:40

Noin 90 %:iin omakotitaloista tulee mahdollisuus käyttää puuta lämmityksessä, mutta pääasi­alliseksi lämmitysjärjestelmäkseen sen valitsee n. 10 % rakentajista ja puolet rakentajista ilmoitta käyttävänsä takkaa lämmitykseen. Puulämmitteinen kier­tovesijärjestelmä on suosittu erityisesti maaseudulla, missä polttopuuta on saatavilla hel­posti joko omasta metsästä tai ainakin lähipiiristä. Tämä onkin yleisin syy puilla lämmittä­miseen, sillä omalta tontilta kaadetuille puille, hakkuujätteille tai muulle ”roskapuulle” ei tarvitse laskea hintaa. Puiden kanssa touhuava voi summata myös siitä saatavan hyötylii­kunnan edukseen.

 

Puulämpökattilat

Lämmön lähteenä voi olla joko alapalo­kattila tai hyötysuhteeltaan ja palamis­puhtaudeltaan parempi yläpalokattila. Puukattilat varustetaan energiavaraajal­la, jolloin puusta vapautuva lämpöener­gia saadaan lähes kokonaan käyttöön. Kattilat jaetaan kolmeen pääryhmään. Ala- ja yläpalokattiloiden toiminta selit­tyy jo nimissä. Kolmas on käänteispoltto­kattila, jossa puu ensin kaasuuntuu, min­kä jälkeen kaasu johdetaan jälkipoltinti­laan, jossa puukaasu palaa puhtaasti kor­keassa lämpötilassa.

 

Tulisijalämmitys

uusiutuvaalmpenergiaa1Puu-uuni hankitaan yli 90 %:in uusista ta­loista, mutta vain harvoin sitä käytetään talon ainoana lämmöntuottajana. Oma­kotirakentajista kolmannes hankkii tu­lisijan jatkuvaa lämmityskäyttöä ajatel­len, lopuilla se on varalämmittimenä, jo­ta käytetään silloin tällöin lämmitys- tai tunnelmatarkoituksessa. Mikäli tulisi­jan avulla halutaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa, pitää sitä läm­mityskauden aikana käyttää lähes päivit­täin. Oli sitten lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, ainakin lämmön siirto pysähtyy sähkön puutteen vuoksi välittömästi, jo­ten sähkökatkosten aikana tulisija on oi­va varajärjestelmä.

 

Hakelämmitys

Haketta käytetään yleensä omakotiko­koluokkaa suuremmissa kohteissa ku­ten maatilojen lämpökeskuksissa, suu­remmissa kiinteistöissä ja aluelämpölai­toksissa. Hakelämmitys varastotiloineen on hankintahinnaltaan kallis ja vaatii suh­teellisen paljon työtä, kun otetaan huo­mioon myös polttoainekeruu. Hakeläm­mitys valitaankin pääasiassa silloin, kun polttoaine hankitaan omasta metsästä. Hakelämmityksessä puusta pilkottu hake syötetään esim. ruuvisyöttölaiteel­la kattilaan. Syöttö tapahtuu automaatti­sesti säätölaitteiden ohjauksella. Hake vaatii oman kattilajärjestelmän­sä ja hakevaraston, jonka suurin koko kattilahuoneen yhteydessä on 500 litraa. Tuhkan ja puhdistuksen lisäksi huoltotoi­menpiteitä vaativat poltin ja syöttäjä.

 

 

uusiutuvaalmpenergiaa2

Pellettilämmitys

Uusin tulokas Suomen puulämmitys­markkinoilla on pelletti. Se on tiiviiksi, noin kynän vahvuisiksi ”tapeiksi” muo­toon puristettua puumassaa, jota voi­daan käyttää sekä pellettikattiloissa et­tä erityisissä pellettitakoissa. Pelletti on ympäristöystävällinen, uu­siutuva energialähde. Pellettejä käytettä­essä polttoaineen syöttö voidaan auto­matisoida, jolloin lämmittäminen on vai­vattomampaa kuin perinteisellä klapiläm­mittimellä. Pellettilämmitys sopii parhaiten yh­teen lattialämmityksen kanssa. Läm­mönlähteeksi sopivat varta vasten teh­dyt pellettikattilat tai yhdistelmäkattilat, joissa on pellettipolttimen liitäntämah­dollisuus. Lisävarusteena tarvitaan kie­rukkapoltin ja säiliö, jossa pellettiä va­rastoidaan. Kattilat toimivat automaatti­sesti, joten vain tuhkan poistosta ja tuli­pesän puhtaudesta tulee huolehtia sään­nöllisesti. Tuhka on puhdasta, ja sitä voi­daan käyttää maanparannusaineena nos­tamaan maan pH:ta. Markkinoilta löytyy myös monen te­hoisia automaattisia pellettitakkoja. Tu­lisijoissa pellettiä voidaan polttaa myös erilaisissa polttokoreissa.Pellettijärjestelmä yleistyi aluksi nope­asti myös pientalojen lämmitysratkaisu­na. Pelletin suosio on kuitenkin vähenty­nyt, ainoastaan noin 2 % uudisrakentajis­ta valitsi pellettilämmityksen.

 

Lisätietoa

www.motiva.fi