Maalämpö jo joka toiseen uuteen omakotitaloon

Reset
Viimeksi päivitetty: 03.06.2019 13:14

Maalämpö on suosituin lämmitystapa uusissa omakotitaloissa. Joka toinen uudisomakotirakentaja valitsee sen pääasialliseksi lämmitystavaksi. Maalämpö on lämmitysmuotona helppo ja vaivaton. Laitteisto mahtuu pieneen tilaan ja sopii hyvin vaikka sisätiloihin, sillä se vie tilaa vain yhden jää-pakastekaapin verran. Maalämmössä maaperään varastoitunut lämpöenergia hyödynnetään keräysputkistojen ja lämpöpumpun avulla. Järjestelmässä on erittäin hyvä hyötysuhde, mikä takaa edullisen energiakustannuksen vuosikausiksi. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa.

NIBE F1245 F1255 interior

Maalämpö on lämmitysmuotona helppo ja huoleton. Laitteisto ei vie paljon tilaa ja se sopii hyvin myös sisätiloihin. Kuva: NIBE Energy Systems.

 

Maalämpöjärjestelmä on helppo ja huoleton

Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin keskivertoa suuremmissa taloissa, joissa laitteisto sijoitetaan rakennuksen tekniseen tilaan. Maalämmössä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien keräysputkistojen, joista keskusyksikön lämpöpumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä. Tehokkaimmin järjestelmä toimii ns. matalalämpöisen lämmönjärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen, kanssa.

Käännettäessä toiminto päinvastaiseen, saadaan maalämmön avulla muutaman asteen viilennys kesähelteellä. Varmimmin tämä toimii porakaivolla varustetuissa järjestelmissä. Sähkön lisäksi rinnakkaisina järjestelminä voidaan käyttää aurinkoenergiaa ja tulisijaa. Järjestelmä on helppo automatisoida toimimaan muidenkin lämmitysjärjestelmien kanssa.

Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympäristöystävällisyydellä, mutta tavallisimmin mainitaan kuitenkin käyttökustannusten edullisuus. Haittapuolena tulee ottaa huomioon maalämpöjärjestelmän hankintahinnan kalleus.

 

Maalämpö on taloudellista

Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Toisaalta hyötysuhde alentaa käytön edullisuutta. Erityisen energiatehokkaissa ja pienissä taloissa järeä maalämpöjärjestelmä ei usein ole suurehkojen hankintakustannusten vuoksi järkevää.

Maalämpöpumppujen hyötysuhde (cop-luku) on useimmiten noin 3 - 5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä, maalämmitys antaa kolmesta viiteen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se kattaa noin 3/4 talon energiatarpeesta.

Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoiteta huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövastuksilla, jotka tukevat järjestelmää kaikkein suurimpien kulutuspiikkien aikana.

 

Suunnittelussa huomioitava kokonaisuus

Edellytyksenä hyvin toimivalle maalämmitykselle ovat huolellinen suunnittelu sekä oikein mitoitettu ja asennettu maalämpöpumppu. Lisäksi siihen vaikuttavat oikein mitoitettu lämmönkeruupiiri ja lämmönjakoverkosto. Maalämpö kannattaakin hankkia kokonaispakettina ja asennettuna.

Osateholle mitoitettu maalämpöyksikkö käyttää sähkövastuksia talven kylmimpinä aikoina. laitteisto voidaan mitoittaa myös täydelle teholle, jolloin maalämpö kattaa koko vuoden lämmön tarpeen. Tätä ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Puuttuva lisälämpö voidaan – ja kannattaa - tuottaa tulisijalla.

Lämpöä voidaan myös kerätä talteen varaajaan. Laitteissa on yleensä mukana n.300 litran varaaja, mutta esim. kohteissa, joissa käyttöveden määrä on suuri, voidaan asentaa lisävaraaja tasaamaan käyttö- ja lämmitysveden kapasiteettia.

 

Putkisto porakaivoon, maahan tai vesistöön

Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan, tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asennus, jos se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti paras ratkaisu sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja asennuskustannusten edullisuuden ansiosta.

Porakaivon keskimääräinen syvyys on 150- 200 metriä ja se sopii myös ahtaille tonteille, joissa kalliopinta on maanpinnassa, tai lähellä sitä. Tarvittaessa lämmitysjärjestelmään voidaan liittää useampi porakaivo. Kaivo ei vie paljoa tilaa pihassa ja porauskalusto sopii ahtaaseenkin pihaan. Lopputuloksena nurmikolla näkyy vain pintavesiltä suojattu huoltokaivo, jonka voi naamioida vaikka istutuksilla.

Maanalaisessa putkistossa vaakaputkisto kaivetaan 1,2-1,5 metrin syvyyteen. paras maalaji on kostea savi. Kivisessä maassa on vaarana putkiston rikkoutuminen ja huonompi lämmönkeruukapasiteetti. Vaakaputkisto on porakaivoa edullisempi, mutta vaatii suuremman tilan. Yhdessä keruulenkissä on enintään 400m putkea. tavallisimmin omakotitaloon asennetaan 2 keruuputkistoa, jolloin kaivuala on noin 500- 600m2.

Vesistöön asennettaessa maalämmöstä saadaan lämpöä yhtä paljon kuin hyvästä porakaivosta, mutta huomattavasti edullisemmin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vesistö on lähellä ja vähintään 2 metriä syvä. Putkistot asennetaan betonipainoilla järven pohjaan. mahdollinen pohjan liettyminen voi alentaa jonkin verran keruuputkiston hyötysuhdetta.

 

Tutustu myös:

Valitse kotiisi sopiva NIBE:n lämpöpumppuratkaisu

NIBE Energy Systems Oy

Stiebel Eltron Oy

www.motiva.fi