Auringosta lämpöä ja sähköä

Reset
Viimeksi päivitetty: 28.04.2017 13:18

Aurinkoenergia on uusiutuvaa, omavaraista energiaa ja sitä hyödynnetään usein rinnakkaisissa lämmitysjärjestelmissä ns. hybridilämmityksessä. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivisesti auringosta saatavaa valoa ja lämpöä voidaan hyödyntää ilman erillisiä laitteita, esimerkiksi rakenteisiin. Aktiivisessa hyödyntämisessä aurinkokeräimillä tuotettu lämpö varastoidaan tavallisesti käyttövesivaraajaan. Aurinkopaneeleihin kerättyä sähköä voidaan käyttää mm. kodinkoneissa. Aurinkopaneelien asentamiseen voi tarvita luvan. Tämä vaihtelee kuntakohtaisesti. laivakello keraimet 0 öpk

Aurinkolämpö

Aurinkoenergialla voidaan tuottaa sähköä tai lämpöä lähes missä tahansa. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta auringonsäteilyä tulee Suomeen hyvin, vain noin 20-55 % vähemmän kuin esimerkiksi Euroopan eteläisimpiin maihin. Suomessa säteilymäärä kuitenkin vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan: juhannuksena aurinkoa riittää yöhön asti ja tammikuussa nähdään päivittäin vain pilkahdus auringosta. Tämän takia pelkällä aurinkoenergialla toimivaa taloa ei ole kannattavaa tehdä. Aurinkoenergian kylkeen sopiikin mainiosti esimerkiksi maalämpö tai takka.

Aurinkoenergian kerääjät jaetaan tyypillisesti kahteen eri tyyppiin: aurinkokeräimiin ja aurinkokennoihin. Aurinkokeräimet lämmittävät vesivaraajaa, mihin energia varastoidaan. Toisin sanoen aurinkokeräimillä voidaan lämmittää käyttövettä sekä patteri- tai lattialämmitysverkoston vettä. Aurinkolämmitysjärjestelmät ottavat siis aurinkoenergiaa suoraan talteen ja siirtävät tämän energian lämpövarastoon, josta se voidaan siirtää käyttökohteisiin. Lämmön siirto tapahtuu useimmiten jonkin lämmönsiirtonesteen tai ilman avulla. Lämpövarasto on lähes aina tarpeellinen, koska auringonsäteilyn määrät vaihtelevat paljon, eikä kulutus välttämättä tapahdu samaan aikaan kuin aurinko paistaa.

Auringon tuottamaa energiaa kerätään aurinkokennoihin, joita voidaan kytkeä sarjaan/rinnan aurinkopaneeleiksi. Ne koteloidaan paneelikehyksen avulla siten, että kennon eteen sijoitetaan auringon säteilyä läpäisevä suojalasi.

Erilaisilla aurinkokennojen kytkennöillä saadaan muodostettua halutun suuruinen jännite ja virta. Sähköä voidaan käyttää esim. kodinkoneissa, lämminvesivaraajassa, sitä voidaan purkaa akustoon ja käyttää myöhemmin tai sitä voi myös syöttää verkkoon.

 

Mitoituksen suunnittelu

Aurinkolämmön kannattavuuteen vaikuttaa järjestelmän oikea mitoitus ja käyttötarkoitus, jotta tuotettu energia saadaan hyödynnettyä. Pientalon käyttöveden lämmitykseen tarvitaan keräinneliöitä noin 1,25 m²/henkilö, eli noin 4-8 keräinneliötä. Jos talossa on iso lämminvesivaraaja ja aurinkolämpöä hyödynnetään myös tilojen lämmitykseen, tarvitaan 8-12 keräinneliötä.

Varaajan mitoituksessa on huomioitava lämmöntarve ja käytössä olevat tilat. Mitoituksen lähtökohtana voi olla noin 1,5 m² keräysalaa 100 litraa kohden. Nelihenkisen perheen taloudessa sopiva varaajakoko on noin 200-500 litraa riippuen siis keräinpinta-alasta.

 

Aurinkokerääjien sijoittelu

Sopiva varjoton ja lämmin paikka löytyy useimmiten talon katolta. Avoimella tontilla ne voi asentaa myös maahan tai talon seinustalle. Katolla keräimet on sijoitettava mahdollisimman ylös, jotta niille ei kertyisi suurta lumikuormaa. Keräimet suunnataan mahdollisuuksien mukaan kohti etelää ja kallistuskulmana optimaalisin on 45 astetta.

Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuus
Kannattavuuteen vaikuttaa mitoitus, hinta, auringon säteilymäärä, paneelien asennus ja kulutuspaikan sähkönhinta. Yhden neliömetrin keräin tuottaa energiaa noin 250-400 kWh vuodessa. Pientaloon asennettava yleensä 8-12 neliömetrinen keräin maksaa asennettuna noin 5000 €. Vuotuista säästöä järjestelmällä saadaan noin 160-200 € ja kun huomioidaan kotitalousvähennys, on koroton takaisinmaksuaika noin 23-28 vuotta.

 

Lupa keräimien asentamiselle

Aurinkopaneelien asentamisen lupakäytäntö vaihtelee eri kunnissa. Mahdollista on, että asennus on kokonaan kielletty, jos rakennuksen julkisivu on suojeltu, tai rakennusvalvonta voi vaatia toimenpideluvan tai pelkän toimenpideilmoituksen ja joissakin kunnissa ei vaadita mitään. Näiden erojen vuoksi kannattaa olla yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaan hyvissä ajoin, jotta ei tule yllätyksiä. Mekaanisen asennustyön saa tehdä itse, mutta ammattiapu on useimmiten järkevin vaihtoehto. Verkkoon kytkettyjen vaihtojännitteisten aurinkosähköjärjestelmien sähkötyöt saa tehdä vain yritys, jolla on asennusluvat ja järjestelmälle on tehtävä käyttöönottotarkastus.


Lähteet:

www.motiva.fi