Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Jäteveden käsittely mökillä

Jätevesien käsittely on yksinkertaista, jos mökillä ei ole vesikäymälää ja pesuvesienkin käyttö on vähäistä, jopa "ämpärikannon" varassa. Tehostamistoimia ei juurikaan tarvita, jos mökkiin menevään paineveteen ei ole liitetty pesukoneita. Kun mökille laitetaan jatkuvaa paineellista vettä käyttävät pesukoneet, suihku tai lämminvesivaraaja ja varsinkin vesivessa joudutaan jätevesijärjestelmä laatimaan näiden mukaiseksi.

 

Vähäinen pesuvesien käyttö

Yksinkertaisimmillaan jätevesijärjestelmä on silloin, kun vesi kannetaan kaivosta tai järvestä pesuvedeksi astioille ja saunaan ja mökille laitetaan kuivakäymälä. Tällöin pesuvedet ns. harmaat vedet voi johtaa viemäriputkea pitkin yksinkertaisimmillaan kivipesään (maahan kaivettu kuoppa, joka täytetään nyrkin kokoisilla kivillä). Kivipesä kannattaa tarkistaa kesäisin ja suojata yläpuolelta lämmöneristeellä, jotta viemäri ei jäädy.

Nykyaikaisempi ja hallitumpi tapa on rakentaa imeytyskaivo ( esim. betonirenkainen pohjaton kaivo, jonka pohjalla hiekkaa tai soraa ja josta pesuvedet imeytyvät maahan). Jos maaperä on tiivistä, esim. savea, voidaan imeytymistä varmistaa imeytysputkella kaivosta. Maaperä sekä kaivon että imeytysputken ympärillä tulisi olla vettä helposti läpäisevää ainesta, kuten hiekkaa ja soraa.

Jos imeytykseen johdetaan keittiöstä rasvaisempia pesuvesiä, olisi hyvä laittaa sakokaivo ennen imeyttämistä. Sakokaivo kerää pesuvesistä rasvan, joka muuten tukkisi imeytyskaivon.

 

Suuret jätevesimäärät

Pelkät pesuvedet sisältävät vain vähän puhdistettavaa, siksi käsittelyjärjestelmät ovat usein kevyempiä, kustannuksiltaan edullisempia ja helpompia toteuttaa kuin kaikille jätevesille tarkoitetut järjestelmät. Rakenne vaatii kaksiosaisen saostussäiliön, joiden kautta harmaavesi johdetaan maaperäkäsittelyyn eli suodatus-tai imeytyskenttään, tai suoraan harmaavesisuotimeen. Jätevesi puhdistuu osittain imeytysvaiheessa, mutta päätyy lopulta pohjaveteen. Tämän vuoksi maaperän laatu ja pohjaveden pinnan taso on aina selvitettävä, jotta imeytyksestä ei aiheudu lähialueen kaivoille haittaa.

Vanha järjestelmä on helppo kunnostaa uuden vaatimuksen tasolle laittamalla toinen sakokaivo vanhan perään ja jatkoksi imeytysputkisto. Samassa yhteydessä kannattaa tarkistaa vanhan kaivon tiiveys. Huomaa, että tämä järjestelmä ei riitä vesivessalle.

 

Vesivessa aiheuttaa eniten vaatimuksia

Vesivessa vaatii maasuodatuksen tai umpisäiliön. Maasuodatus eroaa eo. maahan suodatuksesta siten, että sakokaivoja on kolme ja imeytysputket ovat kahdessa tasossa. Ylimmässä tasossa oleviin putkiin johdetaan sakokaivoista purkautuva jätevesi, joka sitten valuu puhdistuskerroksen läpi alempiin keräysputkiin ja sieltä johdetaan esim. avo-ojaan. Putkikerrosten väliin voi asentaa tehdasvalmisteisen suodatinkankaan, jolla korvataan suodatushiekka. Keräysputkien alle laitetaan tiivis kerros, joka estää jäteveden pääsyn pohjaveteen. Tällainen on esimerkiksi muovi.

Vanhan järjestelmän korjaus maasuodattamoksi on hiukan kalliimpi ja suuritöisempi kuin korjaamin maahan imeyttämöksi. Maasuodattamo soveltuu erilaisiin maaperäolosuhteisiin paremmin.

Umpisäiliöratkaisussa jätevedet kerätään säiliöön, josta ne kuljetetaan vesilaitoksen puhdistamolle. Rakenne vaatii ns. kaksoisviemäröintiratkaisun, jolloin wc-jäte kerätään em. umpisäiliöön ja harmaat jätevedet viemäröidään imeytyskenttään tai maasuodattamoon.

 

Pienpuhdistamo

Jos mikään muu vaihtoehto ei mökille olosuhteiden vuoksi käy, on pienpuhdistamo vaihtoehto. Se vaatii verkkoliittymän ja laitetyypistä riippuen melkoisen säännöllisesti riittävää käyttöä. Hinta on lisäksi aika kallis.


Kuivakäymälä ja sen tuotoksen jatkokäsittely

Nykyiset kuivakäymälät ovat kehittyneet ja niiden käyttö on liki samanlaista kuin vesikäymälän. Kuivakäymälällä voidaan välttää kokonaan käymälävesien käsittelytarve. Laite vaatii kuitenkin aina tyhjennystä ja huoltoa, joten kompostointi on suunniteltava myös. Kuivakäymälästäkään ei saa päästä nesteitä ympäristöön, vaan ne haihdutetaan tai kerätään tiiviiseen astiaan.

Tuuletus on tärkeää: suora putki viedään säiliöstä katonharjan yli. Hajuja estetään huolehtimalla kosteustasapainosta sopivaa kuiviketta käyttämällä.

Käymäläjäte jälkikompostoidaan, eikä sitä saa johtaa maahan. Jälkikompostointiin riittää yleensä vuosi. Kompostiastialla on oltava tiivis alusta ja se on suojattava sateelta. Käymäläjätteen kompostoituminen vaatii kuivikkeen käyttöä ja sopivaa lämpötilaa. Kompostori kannattaakin sijoittaa käymälän läheisyyteen, mutta kauas rannasta.

Eroteltu virtsa voidaan noin vuoden verran vanhennettuna tai laimennettuna 3:1, tai 10:1, käyttää kasvien lannoitteena. Kompostikäymälän säiliön pohjalta eroteltava suotoneste suositellaan kerättäväksi suotonestekanisteriin erikseen tapahtuvaa hallittua hyötykäyttöä tai hävittämistä varten.

Suotoneste on ulosteperäistä ja sisältää runsaasti ravinteista. Lannoitekäytössä suotonesteelle sopiva laimennussuhde veteen on noin 1/3-1/5. Säännöllisessä lannoitekastelussa neste kannattaa laimentaa reilummin. Ravinnepitoinen suotoneste voidaan hyödyntää kompostin heräteliuoksena. Suotonesteen typpi tehostaa erityisesti ravinneköyhän ja hiilipitoisen puutarhakompostin toimintaa. Suotoneste kannattaa käyttää uudessa vastaperustetussa kompostissa. Jo suhteellisen kypsään kompostiin suotonestettä ei kannata lisätä.Suotonestettä voi myös kierrättää vähitellen takaisin käymälän kompostiin.


Tarkista oman mökkikuntasi kuntakohtaiset määräykset.