Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Mökkeilyn talous- ja työllisyysvaikutukset Suomessa

Loma-asumisen ja -rakentamisen talous- ja työllisyysvaikutukset Suomessa on 7 Mrd euroa ja 80 000 työpaikkaa, eli yhtä mökkikiinteistöä kohti 10 000 euroa ja 0,11 työpaikkaa. Mökkeily yhdessä maa- ja metsätalouden kanssa ovat maaseudun kantavia voimia.

 PICT0285 opt

Seuraavassa taulukossa on kuvattu tehtyjen tutkimusten pohjalta mökkeilyyn käytetyt eurot yhteensä v. 2015 ja tärkeimmät erät, mistä tämä summa muodostuu. Pääkohtien alle on merkitty vielä tärkeimmät osatekijät, mistä pääkohdat muodostuvat. Rinnalle on sitten merkitty laskelma, mikä on eri kohtien kokonaistyöllistämisvaikutus. Kolmanneksi on kuvattu mökkeilyn talousvaikutus keskimäärin yhtä mökkikiinteistöä kohti.

 

LOMA-ASUMISEN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET SUOMESSA 2015

  miljoonaa euroa työllisyysvaikutukset talousvaikutus / yksi mökki / vuosi
Uudisrakentaminen  720 8700  1000
Korjausrakentaminen   790 9700 1100 
Kiinteistökaupat   840 3900  1200 
Päivittäistavarahankinnat 1700 26800 2400
Kestokulutustavarahankinnat 400 4800 560
Matkat ja liikkuminen 1600 13300 2250
Palvelujen hankinnat 160 2800 230
Verot ja maksut 520 3300 730
Muut menot 360 6000 510
Yhteensä 7090 79000 10 000 euroa

Merkittävimmät mökkeilyn talousvaikutukset tulevat (yhteensä 7 Mrd euroa)

  • rakentamisesta, korjauksesta ja kiinteistökaupoista 33 %
  • päivittäistavarahankinnoista 24 % ja
  • mökkimatkojen kustannuksista 23 %

Yhteinen talousvaikutus näillä on jo 80 %.


Yhtä mökkikiinteistöä kohti talousvaikutukset on vastaavasti keskimäärin 10 000 euroai. Yksi mökkikiinteistö työllistää 0,11 henkeä vakituisesti, eli kaikkiaan mökkeily työllistää noin 80 000 henkilöä.

Numerot puhuvat sen puolesta, että Suomessa tulisi todellakin keskittyä mökkeilyn edistämiseen, eli esim. mökkirakentamisen vapauttamiseen määräysten, byrokratian ja kateuden kourista. Mökkeily voisi hyvin toimia esim. ulkomaalaisten vieraiden kestitsemisessä, eli matkailijoita tulisi Suomeen enemmän kuin itse matkaillaan maailmalla. Vuonna 2014 esim. matkailutase oli 1,3 Mrd euroa miinuksella ja miinuskasvua edelliseen vuoteen oli noin 0,5 Mrd euroa (venäläispako). Tällaisessa kehityksessä ei ole mitään järkeä.

Laskelman perustana on loma-asuntokannan arviointitutkimus ja mökkeilyn talous- ja työllisyysvaikutukset –tutkimus 2015 tasolla ja hinnoin. Työllisyysvaikutus on laskettu kansantalouden tilinpidon ostovoimakorjatuilla työllistämiskertoimilla.

Kevään 2016 Suomi mökkeilee –tutkimus osoittaa, että 70 % suomalaisista, eli noin 4 miljoonaa suomalaista harrastaa mökkeilyä omalla tai toisen mökillä lähes kuukauden ajan. Loma-asuntokiinteistöjä on noin 720 000. Näistä noin 75 % on alun perin mökkikiinteistöiksi rakennettuja ja 25 % alun perin maalaistaloiksi rakennettuja. Kaikkiaan mökkikiinteistöille on rakennettu 3,5 rakennusta/kiinteistö. Meillä on siis 2,5 miljoonaa lomarakennusta, eli melkoinen kansallisvarallisuus, jonka markkina-arvokin on liki 80 Mrd euroa. Mökkikiinteistöt tuottavat lisäksi mökkeilijöille paljon henkistä ja fyysistä ravintoa, millä edelleen on suuri merkitys niin mökkeilijän hyvinvoinnille kuin taloudellekin.

Erityisen suuri merkitys mökkeilyllä on kuitenkin maaseudun elinvoimaisuudelle ja tulevaisuudelle ja sitä kautta kunnille ja valtiolle. Mökkeilijät tuovat vuosittain maaseutua kohti 7 Mrd euroa riihikuivaa rahaa, mikä jo itsessään on puolet enemmän kuin maa- ja metsätulo yhteensä.

Tärkeintä on ymmärtää kuitenkin se, että kaikki kolme tarvitaan, eli maa- ja metsätalous sekä mökkeilijät.