Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Mökkiläinen tuo hyvinvointia koko yhteiskunnalle

Lomarakentamisella ja erityisesti loma-asumisella on merkittävät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset kansantaloudellisesti, puhumattakaan paikallisesti sille kunnalle ja alueelle, jossa mökkiläinen viettää aikaansa.  Mökkeily tuo maaseudulle kaivattua elinvoimaa, mikä tuo paikallisille yrittäjille asiakkaita ja verotuloja kunnalle. Varsinkin nyt pandemian aikana on alettu ymmärtää mökkeilyn merkitys myös erittäin tärkeänä ja terveellisenä vaihtoehtona ulkomaan lomareissuille. Mökkeily on turvallista, luonnollista puuhastelua kotimaisessa puhtaassa luonnossa, hiljaisuudessa, oman perheen tai läheisten kanssa, ja mikä vielä tärkeätä: mökkeily kasvattaa sitä kotimaista veropottia, jolla tämän epidemian jälkiseurauksia kustannetaan.

Kaikkiaan noin 70 % suomalaisista harrastaa mökkeilyä ainakin jossain määrin, eli liki 4 miljoonaa henkeä. Kuva: Ollikaisen Hirsirakenne

 

Olemme mökkikansa

Suomalaiset ovat ainutlaatuista mökkikansaa. Uusimman tutkimuksen mukaan meillä on noin 720 000 vapaa-ajanasuntoa, kun mukaan lasketaan kaikki vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt. Mökkeilyn viehätys on ennen kaikkea luonnossa, sen läheisyydessä ja rauhassa. Mökkiläinen on luonnostaan luonnonsuojelija, eihän kukaan tahallaan pilaa omaa järveään ja uimavesiään tai roskaa sitä ympäristöään, jossa haluaa vapaa-aikaansa viettää. Suurin osa mökkiläisistä onkin sitä mieltä, että mökkiläinen suojelee ympäristöään enemmän kuin sitä rasittaa. Iso osa katsoo myös olevansa aktiivisia luonnonsuojelijoita.

 

Mökkeily on monen maaseutupitäjän elinehto

Monet syrjäseutujen palvelut säilyvät ainoastaan kesäasukkaiden turvin. Mökkiläisten tuoma rahatulo on suurempi kuin maa- ja metsätaloustulo yhteensä, eli noin 7 Mrdeu/vuosi. Matkailu on maailman suurin teollisuuden ala ja hyvällä syyllä voi sanoa, että mökkeily on Suomen maaseudun pääelinkeino. Mökin omistaja viettää mökillään keskimäärin 105 päivää vuodessa.

Monien kuntien kesämökkiläiset pitävät yllä paikallisia palveluja ja tuovat elinvoimaa kylälle. Kun maaseutukunnat tyhjenevät, mökkeily on laskenut ja ulkomaan matkailu vastaavasti kasvanut, on erityisen tärkeää, että valtakunnan päättäjät reagoivat tilanteeseen. Huolestuttavaa on erityisesti ollut nuorten mökkeilyn muuttuminen ”sinisille siiville” ulkomaan matkailuksi. Mökkeilyn kannalta huoli ilmaston muutoksesta ja pandemian pelko tuovat varmasti lisää piristystä kotimaan matkailuun eli mökkeilyyn.

Lomarakentamiseen ja mökkeilyyn käytetään tänäkin vuonna noin 7 mrd. euroa ja mökkeilyn työllisyysvaikutus suoraan + välillisesti on noin 80 000 työpaikkaa. Näistä euroista suurin osa kohdistuu maaseudulle. Mikään ihme ei siis ole, että muutamat kunnat houkuttelevat mökkiläisiä edullisilla ja hyvillä tonttipaikoilla. Yhteen mökkikiinteistöön ostetaan päivittäis- ja kestokulutustavaroita, rakennustarvikkeita, polttoaineita sekä maksetaan kuluja ja veroja noin 10 000 euron edestä joka vuosi.

 

Varustelutaso on noussut

Virallisten tilastojen mukaan meillä on noin 650 000 vapaa-ajanasuntoa, mutta todellinen määrä on tätäkin suurempi, sillä kaikki loma-asunnot eivät näy tilastoissa. Maaseudulla on paljon tyhjillään olevia mummonmökkejä ja maatiloja, jotka Suomi Asuu –tutkimuksessa ilmoitettiin vapaa-ajan asunnoiksi. Joka neljäs vapaa-ajan kiinteistö on alun perin omakotitalo.  Viime vuosien selvä suuntaus on ollut vapaa-ajan asunnon varustelutason nosto ja talviasuttavuuden mahdollisuus. Olemassa olevasta mökkikansasta ja uusista mökeistä peräti 60 % on rakennettu ympärivuotiseen käyttöön eli ne ovat siis talviasuttavia. Kakkosasunnoksi varustetaan jo 40 % uusista loma-asunnoista. Tällöin mökit ovat varustelutasoltaan omakotitalon veroisia. Yhä useampi mökin omistaja aikookin tulevaisuudessa muuttaa mökille asumaan. Loma-asunnon käyttö vakituiseen asumiseen selittää osaksi myös uuden vapaa-ajan asuntojen pinta-alan jatkuvan kasvun. Uuden varsinaisen loma-asunnon päärakennuksen nettoala on keskimäärin 78 m2

Mökkirakentaminen on tänä päivänä suurelta osin täydennysrakentamista. Uusista mökeistä noin 2/3 tehdään jo rakennettuun mökkiympäristöön. Olemassa olevalle tontille tehdään lisärakennuksia, esim. saunamökki, talousrakennus, vierasmaja tai päärakennus. Loma-asunnon miljöö syntyykin pitkien aikojen kuluessa, kun uusia rakennuksia ja tiloja tehdään tarpeen ja resurssien mukaan.

Yhdelle mökkikiinteistölle rakennetaan keskimäärin 3,1 rakennusta, vaikka ulkohuussia ei laskettaisikaan, eli:

päämökki

1 kpl

vierasmökki tai maalaistalo 0,2 kpl
saunamökki 0,2 kpl
erillinen sauna 0,5 kpl
talousvarastoja 0,6 kpl
aitta 0,2 kpl
kesäkeittiö/grillikatos 0,1 kpl
autotalli/-katos 0,1 kpl
Muu piharakennus 0,1 kpl
Yhteensä:  3,1 kpl

Lisäksi tulee em. ulkohuussit, huvimajat, maakellarit, venevajat, verstaat, riihet, navetat, tallit yms.

Pelkästään näiden kunnossapito vuosittain  on merkittävä paikallisten palvelujen ja tarvikkeiden kannalta.

 

Nuoremmatkin kiinnostuvat mökkeilystä

Uuden loma-asunnon rakentajista kaksi kolmesta on yli 50-vuotiaita. Tätä luonnollisesti selittää se, että nuoret parit hankkivat ensin oman vakituisen asunnon ja vasta vuosien kuluttua, kun rahavarat antavat myöten, hankitaan mökki. Matkustaminen on ollut halpaa mikä on houkuttanut nuorempia ihmisiä mökkeilyn sijasta lomalle ulkomaille. Kasvanut huoli ilmastonmuutoksesta ja lentämisen aiheuttamista ympäristöhaitoista sekä nyt uutena huolena pandemioiden pelko kyllä kääntää nuorempienkin mielenkiinnon kotimaan mökkeilyyn.

Mökkien varustelutason vaatimus myös nostaa mökkien hintoja ja vie haavetta omasta mökistä kenties aiottua kauemmas tulevaisuuteen. Mökin rakentamista vesistöjen äärelle on myös hankaloitettu kaavamääräysten vaatimuksilla ja samalla niiden hinnat ovat nousseet. Mökkikanta on vuosikymmenten aikana kasvanut ja yhä enemmän myös peritään rakennettuja mökkipaikkoja.  Noin kolmannes kaikista vapaa-ajan asunnoista on ilman omaa rantaa.

 

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

vertia banneri

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot