Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Lomamökkeily tilastojen valossa

rts_tutkii_logo_pieniSuomessa on virallisten tilastojen mukaan yli 470 000 vapaa-ajan asuntoa. Todellinen mää­rä on vielä tätäkin suurempi, sillä kaikki vapaa-ajan asunnot eivät näy tilastoissa. Maaseu­dulta löytyy paljon tyhjillään olevia, mutta todellisuudessa loma-asuntoina käytettäviä mummonmökkejä tai maatiloja. Näistä tilastoimattomista asunnoista käytetään muuta nimi­tystä kuin loma-asunto. Lisäksi löytyy ilman lupaa rakennettuja kiinteistöjä. Yhdessä nämä nostavat vapaa-ajan asuntojen määrän noin 550 000:een. Suomen kotitalouksien määrä on noin 2,5 miljoonaa, eli suurin piirtein joka viidennellä taloudella on erillinen vapaa-ajan asunto. Omilla, sukulaisten ja tuttavien omistamilla tai vuokratuilla mökeillä aikaansa viet­tää vuosittain noin puolet suomalaisista. Näin suuri vapaa-ajan asuntojen määrä ja käyttö on kansainvälisestikin verrattuna ainutlaatuista.

lomamkkeilytilastojen8

Mökki rannalla

Mökki ilman rantaa on kuin kesä ilman auringonpaistetta, tätä mieltä on ainakin suurin osa mökkirakentajista. Rakennus­kannasta noin 85 % on veden äärellä tai sen lähellä. Suuntaus jatkuu, sillä lähes sa­moihin prosenttilukuihin päästään myös uusia mökkejä rakennettaessa.

 

Suomalainen luonto ja varsinkin sen vesistöt ovat luoneet pohjan mökkikult­tuurillemme. Suomessa on noin 188 000 järveä tai lampea. Ne muodostavat kan­sallisaarteemme, jonka äärellä miljoonat suomalaiset ammentavat voimaa arkipäi­vän koitoksille. Onneksi vesistöjen riittä­vyydestä ei tarvitse olla huolissaan. Ran­taviivaa, jokien ja meren ranta mukaan lukien, maassamme löytyy yhteensä 268 000 km. Keskimääräinen rantamök­ki tarvitsee noin 80 m rantaviivaa, joten maamme rannoista vain noin 13 % on mökkikäytössä. Rakentamattomia ranto­ja siis riittää myös virkistykseen ja suo­jeltavaksi.

lomamkkeilytilastojen2

Mökkeily työllistää

Loma-asunto on käytössä keskimäärin noin 80 päivää vuodessa, ja käyttö yhä li­sääntyy. Vuodesta 2002 mökillä oleskelu­aika on kasvanut noin viikolla. Mökillä elämisessä, mökkien rakentamisessa, huollossa ja korjauksessa sekä lomalii­kenteessä ja kiinteistökaupoissa pyörii noin 800 miljoonaa euroa vuosittain. Mökkeilyn kansantaloudellinen ja erityi­sesti paikallinen merkitys on erittäin suu­ri. Pääpiirteissään kustannukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Rakentami­sessa, korjauksissa ja ympäristönhoidossa mökkiläiset käyttävät pitkälti paikkakun­nan palveluja ja työvoimaa. Toisesta ryh­mästä, elämisestä, merkittävimmän osan muodostaa päivittäistavaroiden hankinta. Viimeinen kolmannes sisältää henkisen elämän. Tähän kuuluvat lähiympäristön kulttuuri, harrastukset, autoilu sekä ret­keilyt tapahtumissa ja kohteissa. Yhteensä nämä kolme merkitsevät noin 7 000 eu­ron kulutusta mökkiperhettä kohden, mikä merkitsee valtakunnan tasolla n. 4 mrd. euron panostusta maaseutuun. Työllistämisvaikutus ylettyy välillisesti jo­pa 100 000 työpaikkaan.

 

Mökkeilyyn käytetystä rahasta menee­kin valtaosa kotimaisiin tuotteisiin ja pal­veluihin, joista noin 2/3 maaseudulla. Mökkeily antaa maaseudulle kaivattua elinvoimaa, joka tuo yrittäjille asiakkaita ja verotuloja kunnille. Jokainen mökkiläi­sen pyörimään laittama euro tuottaa portaasta toiseen siirtyessään monen euron edestä työtä ja hyvinvointia. Use­at syrjäseutujen peruspalvelut säilyvätkin ainoastaan kesäasukkaiden turvin. Maa­seudun mökkikulttuurin hyötyä ei voi mitata yksin rahassa, sillä monelle seutu­kunnalle kesäasukkaat ovat korvaama­ton piristysruiske.

lomamkkeilytilastojen1

Mökkiläinen ja ympäristö

Suomalaisia viehättää mökkeilyssä ennen kaikkea luonnon läheisyys ja rauha. Siksi ei olekaan ihme, että mökin omistajis­ta noin 60 % on sitä mieltä, että mökki­läinen jopa suojelee ympäristöään enem­män kuin rasittaa sitä. Keskimääräistä suurempi osa mökkiläisistä kokee ole­vansa myös aktiivisia luonnonsuojelijoita. Tulos on toisaalta luonnollinen, sillä ku­kapa haluaisi vahingoittaa sitä luontoa, jonka vuoksi mökille haluaa?

 

lomamkkeilytilastojen4

Ympärivuotinen käyttö lisääntyy

Mökin varustelutason nosto ja talviläm­pimyys ovat selvästi havaittavia suunta­uksia. Nyt noin 110 000 mökkiä toimii ns. kakkosasuntona. Tulevaisuudessa muutetaan n. 50 000 loma-asuntoa ym­pärivuotiseen käyttöön.

Lämmityksestä hoituu kaikki mökki­tyypit huomioiden eniten puulämmityk­senä, varsinkin kesäaikaan. Talven perus­lämpö hoidetaan sähkölämmityksenä. Näiden rinnalle yhteiskäyttöön ovat tul­leet ilmalämpöpumput. Noin joka viiden­nessä loma-asunnossa on talvella perus­lämpö.

Olemassa olevasta mökkikannasta kolmannes on rakennettu ympärivuoti­seen käyttöön. Kesäasunnon talviasutta­vuus onkin kasvattanut uudisrakentami­sessa suosiotaan. Nyt uusista mökeistä peräti 58 % rakennetaan talviasuttaviksi. Kakkosasunnoiksi, jotka muistuttavat ti­loiltaan ja varustuksiltaan pieniä omako­titaloja, tehdään uusista mökeistä noin 40 %. Noin kymmenellä prosentilla mök­kien omistajista onkin aikomus muuttaa tulevaisuudessa mökille asumaan. Määrä on vain kasvanut suurten ikäluokkien valmistautuessa eläkepäivilleen. Loma-asunnon käyttö- ja asumistarkoituksissa tapahtuva muutos selittää osaltaan uusi­en loma-asuntojen pinta-alan jatkuvaa kasvua. Nykyään uuden loma-asunnon päärakennuksen pinta-ala on keskimää­rin 70 m2. Kasvua on ollut tasaisesti noin neliömetrin vuodessa. Käytännössä tämä näkyy yhden huoneen lisäyksenä verrat­tuna kymmenen vuotta vanhaan keski­vertomökkiin.

Yli 70 %:lla on mökillään verkkosähkö ja joka kymmenennessä mökissä sähkön tuotannosta huolehtii aggregaatti, aurin­kopaneeli ja/tai pientuulivoimala. Varsin­kin aurinkopaneeleiden kysyntä on tasai­sessa kasvussa.

 

Loma-asunnolla tilat monessa rakennuksessa

Loma-asuntomiljööt syntyvät pitkien ai­kojen kuluessa, kun uusia rakennuksia ja tiloja rakennetaan aina tarpeen ja resurs­sien mukaan. Tyypillisellä loma-asunnolla on päärakennuksen lisäksi kahdesta nel­jään erillistä rakennusta tai rakennelmaa, joissa on yhteensä n. 50 m2 lisäkäyttöti­laa. Tavallisimpia täydentäviä tiloja ovat mm. varastorakennukset, puuceet ja eril­liset saunarakennukset. Usein loma-asunnon pihapiirissä on myös grillikatos tai sitä paremmin varusteltu kesäkeit­tiö. Ison perheen tai ystäväpiirin omaa­ville myös vierasmökki tai -aitta on tar­peellinen.

Mökkimatka keskimäärin 158 km

Suomalaisen mökinomistajan mökkimat­ka on keskimäärin 158 km. Noin neljän­nes selviää alle 30 km:n mökkimatkalla, 30 %:lla matkaa on 30–100 km ja runsas viidennes joutuu matkustamaan yli 200 km päästäkseen loma-asunnolle. Keski­arvoa nostavat erityisesti Uudellamaalla asuvat, joiden lähiseudun mökkipaikko­jen tarjonta ei riitä kaikkien halukkaiden tarpeisiin.

lomamkkeilytilastojen7

 

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

vertia banneri