Näin Suomi korjaa

Reset
Viimeksi päivitetty: 18.01.2019 16:21

rts_tutkii_logo_pieni

Noin joka neljännessä kotitaloudessa tehdään vuosittain jotain asunnon kunnostustöitä, omakotitalouksissa liki joka toisessa. Rahallisesti mitattuna asukkaiden tekemät tai teettämät asuntokorjaukset muodostavat yhteensä noin 5,9Mrd euron kustannukset vuodessa. Korjaustoiminnan arvosta suurimman osan tuottavat isoja peruskorjauksia tekevät kotitaloudet. Valtaosa kotitalouksien korjauksista on kuitenkin pieniä pintaremontteja, joihin ryhdytään tarpeesta parantaa viihtyvyyttä ja asunnon toimivuutta tai korjata luonnollista kulumista.

Granat Clayred

Julkisivun ja vesikaton uusiminen kohentaa talon ulkonäköä uutta vastaavaksi. Kuva: Ormax Monier.

 

Paljon pieniä remontteja

Suurimman osan kustannuksista tuottavat isoja korjauksia tekevät peruskorjaajat. Omakotitalojansa yli 10 000eurolla korjaavia on noin 70 000 perhettä ja rivi- ja kerrostaloissa yhteensä noin 30 000 perhettä.

Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,7 miljoonaa vakituisesti asuttua asuntoa, joten korjattavaa riittää ja vaikka valtaosan korjaukset ovat pieniä pintaremontteja, ovat korjausmarkkinoiden markkinat suuret niin materiaalin kuin työn osalta. Rakennuksen lämpötalouden parantaminen ja lämmityslaitteiden uusiminen on viime vuosina energian kallistumisen myötä noussut tärkeäksi peruskorjauksen syyksi.

 Vaikka työn teettäminen on rakentamisen uudispuolella yleistynyt, ovat korjaajat omatoimisempia. Pintaremonteista liki 80% tehdään itse, tai talkooporukan avulla ja vain teknisesti hankalat  ja ammattitaitoa vaativat työt teetetään ulkopuolisilla osaajilla. Yli puolet saneeraajista tekee itse pintaremonttien lisäksi myös julkisivutyöt, lisälämmöneristykset, keittiöremontit, kylpyhuonekorjaukset ja lattianpäällysteet. Omakotiremontoijat ovat aktiivisimpia osallistumaan itse korjaustyöhön.

 

Uusikin talo vaatii vuosittaista kunnossapitoa

Talon ikä vaikuttaa luonnollisesti oleellisesti korjaustarpeeseen. Materiaaleilla on oma elinkaarensa ja hyvästä hoidosta huolimatta korjaustarve syntyy jossakin vaiheessa. Jotta asunto säilyttäisi arvonsa ja pysyisi kunnossa, on asunnon kunnossapitoon käytettävä vuosittain noin 2% asunnon arvosta, eli noin 300 000 euron omakotitaloon pitäisi vuosittain investoida materiaalia ja/tai  työtä noin 5-6000euron edestä.  

Asumisvuodet jättävät kuitenkin jälkensä ja yleisimmin uuden omakotitalon remonttiin ryhdytään 20 vuoden asumisen jälkeen. Vaatimustaso asumiselle, viihtymiselle ja tilan käytölle on muuttunut vuosikymmenten aikana.   Reilu kolmannes korjauskohteista on rakennettu 1970- ja 1980 -luvuilla. Iän lisäksi korjauksiin vaikuttaa asuinympäristö. Tyypillisin korjausta kaipaava omakotitalo on 120-180 –neliöinen yksikerroksinen talo kaupungin taajamassa tai sen lähialueella.

Varsinkin näillä alueilla asuntojen viihtyvyyttä ja jatkuvuutta halutaan lisätä.

 

Korjaustarpeen aiheuttajat

Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat ulkonäön ja viihtyvyyden parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimivuus. Korjausaktiivisuus on korkeana 20-30 vuoden kuluttua rakentamisesta ja tasaantuu tämän jälkeen. Korjauksien keskimääräinen laajuus vaihtelee vielä yli 30-vuotiaissakin rakennuksissa: esimerkiksi 70-luvun asunnoissa sisäremontin yhteydessä pinnoitetaan vanhat seinät, 50-luvun talossa seiniä jo usein puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi.

Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asukkaasta itsestään. Korjauskynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan halu että valmiudet: osa pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uutta vastaavana, toiset taas sietävät asuntonsa kulumista hyvinkin pitkään teettäen lähinnä pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.

 

Energiakorjaukset

Energian hinta ja erityisesti sähkön hinta on noussut ja nousee edelleenkin.  Vanhoissa omakotitaloissa kokonaisenergian kulutus on keskimäärin 27 000 kWh vuodessa ja se maksaa asukkaalle keskimäärin 4000 € vuodessa. Tämä kustannus voidaan kohtuuinvestoinnilla jopa puolittaa ja se kannattaa ilman muuta tehdä, jos takaisinmaksuaika on 5-10vuotta. Energiataloudellinen korjaus ei vaikuta pelkästään energian säästöön, vaan kyse on myös asumisviihtyvyydestä, talon arvonnoususta, asumisterveydestä, asunnon paremmasta toimivuudesta ja helppohoitoisuudesta.

Pientalojen korjaukset ja erityisesti juuri energiataloudelliset korjaukset ovat kannattavia paitsi asunnon omistajalle, myös yhteiskunnalle. Tässä yhteydessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää kotitalousvähennys, josta parhaimmillaan tänä vuonna saa 2400 € vähennyksen verotukseen ja puolisot siis yhteensä 4 800€.

 

Ala-arvoinen sisäilma vielä monissa taloissa

Hyvän ja puhtaan sisäilman tärkeyttä ei korjausten yhteydessä voi liiaksi korostaa. Epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmassa voivat aiheuttaa mm. radon, home- ja kosteusvauriot, sisustus- ja rakennusmateriaalit, lemmikkieläimet, tupakointi ja ulkoa tulevat epäpuhtaudet.

Omakotikannastamme yli puolessa on ala-arvoinen sisäilma ilmanvaihdon ollessa painovoiman ja liesituulettimen varassa. Rakennuksen energiankulutuksesta 30-40% poistuu ilmanvaihdon kautta.   Lämpöä karkaa ilmanvaihdon myötä myös harakoille, jos talossa ei ole kunnollista lämmön talteenottoa. Viime vuosien aikana ilmanvaihtojärjestelmät, niiden suodatus- ja lämmön talteenottokyky ovat kehittyneet kuitenkin valtavasti. Sekä terveyssyistä että energian säästösyistä olisi hyvin perusteltua tiivistää vanhat talot ja laittaa niihin nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä. On tärkeää, että talon jokaiseen tilaan tulee riittävä ilman vaihtuvuus.