Omatoimirakentamista yli puolet koko Suomen rakentamisesta ja korjaustoiminnasta

Omatoimirakentajat ylläpitävät yhteiskuntaamme mitä suurimmassa määrin. Kun koko talonrakentamisen arvo Suomessa on vähän yli 20MRD euroa, omatoimirakentajien osuus tästä on peräti 60%. Julkisesti Suomessa arvostetaan ammattirakentamisen tuotos, mutta kansallisvarallisuuden tekijät löytyvät omatoimirakentajasta. Kaikille harmiksi ja vahingoksi on se, että omatoimirakentaminen vähenee, vaikka rakentaminen teollistumisen myötä helpottuu. Yhteiskunnan päättäjien päässä pyörii myös väärät säästämisen keinot. Oikeasti meillä pitäisi pyrkiä liiallisen säästämisen sijaan tienaamaan ja kannustaa hyvää omatoimirakentamista - jopa luxusrakentamista. Näin saadaan lisää hyvin arvostettua kansallisvarallisuutta, lisää työtä ja toimeentuloa, lisää veroja ja sitoutumista Suomen kehittämiseen. Tämän tavoitteen sijasta ainakin tällä hetkellä päättäjät ovat lisäämässä heikkotasoista ja vähän työllistävää valtion tukemaa eli meidän osarahoittamaa kerrostalotuotantoa ja vähentämässä hyvän pientalorakentamisen ja korjaamisen kannustamista. Esimerkiksi hallituksen ensi vuoden budjetti rokottaa korjaajaperhettä 2000 eurolla, kun kotitalousvähennystä saa noin 1000 euroa/henkilö vähemmän.

Esimerkiksi omatoimisen asuntojen ja mökkien korjaustoiminnan arvo tänä vuonna on yhteensä n. 5,6MRD euroa ja tällä rahasummalla työllistyy suoraan + välillisesti noin 100 000 henkilöä. Jos tätä korjaustoiminnan arvoa lasketaan esim. valiovallan toimesta 10%:lla tarkoittaa se 10 000 rakentamiseen kytkeytyvän henkilön lomauttamista. Toinen 10 000 saa lopputilin, jos omakotirakentaminen ja lomarakentaminen laskee 10%.

Kun vielä tiedetään, että kunnille ja valtiolle palautuu omatoimirakentamisen arvosta noin puolet verotuloina jo rakentamisen/korjauksen aikana, eikö meillä pienrakentamista pitäisi mieluummin nostaa 10%, kuin vähentää. Pelkästään yhteiskunnan kukkarossa ero on yksi miljardi euroa.

Elvytystä pienrakentamiseen, toivoo

Rakennustutkimus RTS Oy, toim. joht. Aarne Jussila

Mökkirakentamisesta maaseudun pelastus

Maaseudun autioitumista on tapahtunut jo noin 50 vuoden ajan. Maa- ja metsätalous ovat maallemme ja maaseudullemme elintärkeitä, mutta mökkeilystä ja maaseutumatkailusta on tullut pääelinkeino. Sen viihtyvyys- ja talousvaikutukset ovat isommat kuin maa- ja metsätalouden yhteensä.

Elinkeinoministeriön Rakennustutkimus RTS Oy:lle teettämän tutkimuksen mukaan mökkeilyn kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat noin 7 mrd. euroa. Tästä päivittäistavara- ja kestokulutustavaraostokset ovat noin 2 mrd. euroa, rakentaminen ja korjaaminen noin 1,9 mrd. euroa sekä liikkuminen mökille ja mökkiympäristössä noin 1,5 mrd. euroa. Kiinteistökauppojen arvo on noin 800 milj. euroa, palveluhankinnat, verot ja maksut noin 650 milj. euroa sekä mökkivieraiden panokset 400 milj. euroa.

Mökkeilyn koko rahavirta suuntautuu maaseudulle päin ja sen palveluiden ylläpitoon. Mökkeily alkaa siitä hetkestä, kun matka alkaa. Liikkuminen, ostosten teko, vierailut, harrastukset, kiinteistönhoito, rakentaminen ja remontointi nielevät rahaa, mutta ovat mökkeilyyn kuuluvaa.

Erityisen tärkeätä on huomata mökkeilyn viihtyvyysvaikutukset niin mökkeilijälle kuin mökkiympäristölle.

Reippaasti yli puolet suomalaisista mökkeilee omilla tai toisten mökeillä. Mökeiltä haetaan perheen omaa rauhaa ja yhdessäoloa, harrastuksia, monenlaista puuhastelua ja kuntoilua sekä vuorovaikutusta luontoon ja toisiin ihmisiin. Merkittävää on myös mökkeilijöiden luonnonsuojelulliset pyrkimykset sen sijaan, että heidät tuomitaan ympäristön pilaajina.

Mökkeilyn kantava tukijalka on rakentaminen ja perusparantaminen. Tähän kuuluu rakennukset, pihat, rannat ja muu ympäristö. Aktiivisella mökkeilyllä ja rakentamisella maaseutu pysyy elävänä ja kiinnostavana, talous- ja viihtyvyysvaikutukset suurina ja kansallisvarallisuus kasvaa. Pelkästään rakentaminen ja remontointi tuovat vuosittain yhteiskunnan kassaan noin 1 mrd. euroa.

Edellä kerrotun takia mökkirakentamista pitäisi merkittävästi vapauttaa ja edistää kadehtimisen sijasta. Yhteiskuntapäättäjän tulisi nähdä mökkeilijässä ainakin pienyrittäjä, työllistäjä, hyvä veronmaksaja, luonnonsuojelija, kansallisvarallisuuden tekijä eli parempi maaseudun ja koko Suomen tulevaisuus.

Rakentavin terveisin,

Aarne Jussila, toimitusjohtaja

Rakennustutkimus RTS Oy