|
 Keittiö on sen koosta riippumatta myös talon kallein huone. Tämä johtuu sinne sijoitettavista kiintokalusteista ja kodinkoneista sekä vesikalusteista. Se, minkä kokoinen ja muotoinen keittiö tarvitaan, riippuu paljon perheen koosta sekä ruokailu- ja ruuanlaittotottumuksista. Itse asiassa keittiön ja apukeittiön/vaatehuoltotilan suunnittelu, tilaratkaisut ja sijoittelu ratkaisevat hyvin pitkälle, kuinka hyvin koko asunto lopulta toimii. Asiantuntijan apu, joko ulkopuolisen arkkitehdin tai keittiökauppiaan, on kullanarvoista ja sitä kannattaa todella hyödyntää. Monet toimintaan valtavasti vaikuttavat pikkuasiat jäävät maallikolta helposti huomaamatta. Keittiön ja vaatehuoltotilan pinta-alaa enemmän merkitsevät niiden tilankäytön tehokkuus ja perheelle tarpeellisten toimintojen sisällyttäminen lopputulokseen.
Keittiötyypit
 Keittiökalusteiden sijoittelun mukaan puhutaan I-, II-, L- ja U-keittiöistä. Keittiötyypin valintaan vaikuttavat keittiön pinta-ala, muoto, hormien paikat, lämpöpatterit sekä keittiön muu sisustus, kuten ruokapöytä jne.
Toiminnallisesti keittiön ytimen muodostavat liesi, kylmäsäilytystilat ja vesipiste. Nämä tulisi sijoittaa keskenään niin, että ne muodostavat kolmion, jonka kärkinä ne toimisivat. Lisäksi niiden välillä pitäisi olla laskutilaa. Myöskään kolmion sivuja, eli kulkureittejä ei saisi katkaista millään esteellä kuten ruokapöydällä. Suora yhteys eteiseen on myös hyvä ominaisuus ajatellen kauppatavaroiden sisään kantamista.
Vanhastaan L- ja U-keittiöiden kulmia on karsastettu, koska niitä on pidetty vaikeasti sisustettavina. Nykyisin kuitenkin on olemassa paljon ratkaisuja, joilla kulmatkin saadaan tehokkaaseen käyttöön. Hyviä esimerkkejä tästä ovat lieden sijoittaminen nurkkaan tai ns. karusellikaapin eli pyörivähyllyisen kaapin käyttö tavallisen kaapin sijalla.
Keittiössä, jossa kalusteet on sijoitettu joko vastakkaisille seinustoille II-keittiöksi tai kaaren muotoon U-keittiöksi, tulee kalusteiden välin olla aina vähintään 1300 mm, U-keittiössä mielellään vähintään 1600 mm.
Kalusteet tulee suunnitella siten, että niitä käyttävä henkilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välineisiin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 700–1300 mm, joten tälle alueelle tulisi sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Työpöydän ja seinäkaapin yleisimmin käytetty etäisyys on 460 mm. Astiankuivauskaappiin tai muihin seinäkaappeihin ulottumisen kannalta on eduksi, jos etäisyys on hieman pienempi. Seinäkaappien ei välttämättä tarvitse olla samalla korkeudella.
On olemassa monia muitakin keittiönkäyttömukavuutta lisääviä asioita, mutta ne määräytyvät kuitenkin paljolti käyttäjäperheen arvojen mukaan. Keittiö on yksilö. Mitään yleispätevää, kaikkia tyydyttävää patenttiratkaisua ei ole olemassa.
Kotitalouskoneet ja niiden sijoittelu
Kotitalouskoneiden asennusvaatimukset niin mitoitukseltaan kuin sijoitukseltaankin ovat erilaisia. Työ- ja laskutilaa tarvitaan yleensä aina koneiden läheisyydessä. Mikroaaltouuni voidaan sijoittaa pöydälle, komeroon, seinäkaapin alareunaan tai kaapin alimmalle hyllylle. Paras sijoituskorkeus on 700–1100 mm.
Kylmäkalusteet ovat joko vapaasti tai kalusteisiin sijoitettavia. Kylmäkalusteisiin on saatavilla samoja ovilevyjä, joita käytetään kaapistoissa. Tällöin puhutaan integroidusta sijoittelusta. Vastaavasti ovilevyjä saa myös muihin kodinkoneisiin. Sijoitettaessa kylmälaitteisto kaapistoon on huomioitava laitteen vaatima ilmankiertotila. Jokaisen laitteen yhteydessä on ohjeet sijoittelusta. Tutkimusten mukaan puutteellinen ilmankierto lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 10–160 % ja vaikuttaa lisäksi laitteen käyttöikään.
 
Pesuallas ja jätehuolto
Astioiden pesua varten tarvitaan astianpesuallas tai -altaita keittiön ja talouden koon mukaan. Yksi iso allas vie tilaa 400 mm, pesuallas ja kaatoallas 600 mm ja kaksi isoa allasta 800 mm. Pesupöydän kestävin ja käytännöllisin materiaali on ruostumaton teräs.
Talousjätteen lajittelusta tärkein osa tehdään keittiössä. Nykyisin erillisiä lajitteluastioita tarvitaan jo useita eikä määrä tulevaisuudessa ainakaan vähene, joten kaappi kannattaa suunnitella niin, että siinä on jopa hieman kasvunvaraa. Lajittelu onnistuu, kun kaappi on suunniteltu ja sisustettu lajittelua varten. Varsinaisten jätteiden lisäksi on keittiösuunnittelussa mahdollisesti varattava tilaa mm. kierrätettäville palautuspulloille, sanomalehdille, ongelmajätteille jne. Näille varatun tilan ei tietenkään tarvitse olla keittiössä. Jätekaapin toiminnan kannalta kannattaa suosia ratkaisuja, joissa astiat saa esiin yhdellä liikkeellä: aukaisulla tai vedolla.
Vaatehuolto tarvitsee omat tilat
Vaatehuolto, joka käsittää likapyykin säilytyksen, pyykinpesun, kuivauksen, jälkikäsittelyn ja vaatteiden korjauksen, voidaan sijoittaa joko ns. vaatehuoltohuoneeseen tai saunan pukuhuoneeseen. Erityisesti likapyykkikorin/säilytystilan sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Pyykki kannattaa kerätä sellaiseen paikkaan, josta se on helposti siirrettävissä edelleen pesukoneeseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että eri toiminnoille varatut tilat kannattaa sijoittaa toimintajärjestykseen, likaisesta kohti puhtaita.
Pyykinpesukoneen lisäksi vaatehuoltotilaan kannattaa sijoittaa teräksinen pesuallas sekä erillisen kurahuoltopiste, jossa on vesipiste, säilytystilat jalkineille ja naulakko tai komero pihavaatteille.
Pyykin kuivausta varten tarvitaan aina sisäkuivausteline vaikka käytettäisiinkin koneellista kuivausta. Pyykin jälkikäsittelyssä tarvitaan myös silityslautaa ja -rautaa. Myös näille on syytä jo ajoissa miettiä oma paikkansa.
Silityslautoja on saatavissa suoraan kalusteista ulosvedettävinä tai kääntyvinä, jolloin niiden säilytys on tilankäytöllisesti kaikkein tehokkainta. Vaatteiden korjausta ja ompelua varten suunniteltavan työpöydän korkeuden tulisi olla 650– 700 mm ja työtason leveyden vähintään 1200 mm. Ompelupaikan riittävään valaistukseen on niin ikään kiinnitettävä riittävästi huomiota.
Myös siivousvälineille on varattava oma säilytyspaikkansa. Se voi olla siivousvälinekomero vaatehuoltohuoneessa. Siivousvälineet voidaan myös jakaa tarpeen mukaan asunnon eri tiloissa säilytettäviksi.
Artikkelissa on käytetty lähteenä mm. työtehoseuran kotitaloustiedotteita.
|
Kiintokalusteet 
