Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Valitse juuri sinulle oikea jätevesijärjestelmä

Käyttäjän arvio:  / 4
HuonoinParas 

rts_tutkii_logo_pieni

Ympäristönsuojelulaissa sanotaan, ettei pohjavesiä saa liata ja siinä määrätään myös talousvesien käsittelypakko. Uusi säädös koskein jätevesien käsittelyä astui voimaan 15.3.2011, joka toi mukanaan lievennyksen koskien kaikkialle muualle, paitsi rantojen läheisyyteen ja herkästi pilaantuvilla alueilla on lievennetty vaatimustaso koskien jäteveden puhdistusratkaisuja. Vuoden 2016 maaliskuun alkuun meneesä kaikilla mökeillä tulisi olla toimiva jätevesijärjestelmä. Millaisia vaihtoehtoja jäteveden puhdistukseen sitten löytyy?

Ennenkuin jätevesijärjestelmää voidaan alkaa suunnittelemaan pitää huomioida rakennuspaikan olosuhteet, rakennuksen käyttötarkoitus, käyttäjämäärä sekä myöskin kunnan mahdolliset erityismääritykset. Alusta asti kannattaa olla yhteydessä joko ammattitaitoiseen jätevesisuunnittelijaan tai vaihtoehtoisesti paikkakunnan rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiseen.Tiettyjä poikkeustapauksia tiukoissa vaatimuksissa kuitenkin on. Kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistössä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68-vuotta ennen 9.3.2011 ovat vapautettu päivityksistä. Tämä vapautus ei kuitenkaan koske uudisrakentamista, eikä vapaa-ajan asuntoja. Myöskin mikäli kiinteistö myydään, siirtyy vastuu päivityksestä uudelle omistajalle. Myös mahdollinen pitkäaikainen sairaus ja työttömyys voivat toimia vapauttavina tekijöinä, tällöin vapautus myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Käytännössä haja-asutusalueella on kaksi eri vaihtoehtoa jätevesien puhdistamiseen: maapuhdistami ja panospuhdistamo. Vaihtoehtoja punnittaessa mieti järjestelmän suunnittelu-, hankinta-, ja asennus- ja ylläpitokustannuksia.

Umpisäiliö

Yksinkertaisin tapa jätevesien käsittelyyn on johtaa kaikki jätevesi täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön, josta se noudetaan jäteautolla. Tosin umpisäiliö ei ole varsinaisesti jätteiden käsittelymenetelmä vaan jätevesi haitan siirtämistä paikasta toiseen. Monella tontilla pohjavesialueiden läheisyys, tontin pieni koko tai jyrkkä, veteen viettävä rinnetontti edellyttää kuitenkin umpisäiliö ratkaisua. Tällöin kiinteistön kaikki jätevedet kerätään säiliöön.

Umpisäiliön valinnassa tulee ottaa huomioon kiinteistön arvioitu jätevesimäärä sekä suunniteltu tyhjennysväli. Kokoa valittaessa kannattaa myös ottaa selville kunnassa olevan säiliöauton säiliön koko, koska useimmiten hinta perustuu käyntikertoihin, ei tyhjennettävän säiliön tilavuuteen. Asuinrakennuksissa käytetään yleisimmin 5–10 m3 umpisäiliötä ja vapaa-ajan rakennuksissa 3–5 m3 säiliötä. Säiliöiden mukana on tarkat asennus ja käyttöohjeet erilaisille asennuspaikoille ja tavoille.

Jätevesille tarkoitettu umpisäiliö on varustettava täyttymishälyttimellä. Hälytin lisää käyttömukavuutta ja – turvallisuutta. Säiliön täyttymistä ei tällöin tarvitse seurata mittakepeillä, jätevesi ei pääse tulvimaan ja säilön tyhjennys saadaan hoidettua ajallaan. Säiliön sijaintia suunniteltaessa on otettava myös huomioon se, että säiliö on päästää tyhjentämään loka-autolla kaikkina vuoden aikoina.

Yhdistelmä ratkaisua suositellaan pohjavesialueilla sekä tapauksissa, missä ollaan hyvin lähellä vesistöjä (min 30m). Yhdistelmä ratkaisussa mustat vedet eli wc vedet johdetaan erillisviemäröintinä umpisäiliöön ja harmaat vedet eli suihku- ja pesuvedet omana viemäröintinään erillisen saostussäiliön kautta maaperään imeytettäväksi. Yhdistelmän suositeltavuus perustuu siihen että eniten päästöjä aiheuttavat käymäläjätteet eivät pääse maaperään lainkaan, vaan säiliön täytyttyä ne kuljetetaan muualle keskitettyä jatkokäsittelyä varten. Keskivertoperheen kulutusarvona suunnittelija käyttää keskimäärin 150 l/vrk/hlö eli nelihenkinen perhe kuluttaa 12–18m3/kk. Suurin osa jätevesistä on pesu- ja suihkuvesiä.

 oikeajtevesi1

Imeytys ja suodatus

Kiinteistön kaikki jätevedet voidaan myös imeyttää maaperään tai käsitellä maasuodattamossa. Se on mahdollista, jos tontti on riittävän suuri, maaperä rakenteeltaan sopiva, vesistöt, pohjavesialueet sekä juomavesikaivot riittävän kaukana. Imeytyspaikan maaperän tulee olla riittävästi vettä läpäisevää hiekkaa tai kivennäismaata ja pohjaveden pinnan tulee olla vähintään metrin imeytyspintaa syvemmällä. Suodatuksessa etäisyys kaivannon pohjasta pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 25 cm. Suodatusjärjestelmää käytetään kun maaperä on imeytykseen sopimatonta, esimerkiksi silttiä, savea tai liian tiivistä moreenia. Johdettaessa kaikki kiinteistönjätevedet saostussäiliöön tulee käyttää 3-osastoista, vähintään 2 m3:n kokoista saostussäiliötä. Imeytys- ja suodatusjärjestelmät voidaan rakentaa joko kenttänä tai ojastona.

Maakerrokset toimivat mekaanis-biologis-kemiallisena jäteveden puhdistamona. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Lisäksi pieneliötoiminta hajottaa eloperäisen aineksen imeytyspintaan muodostamassa biokerroksessa.

Imeytymisjärjestelmän toteuttaminen ojastona on suositeltavampi ratkaisu. Imeytyskenttää voidaan käyttää tasaisessa maastossa. Imeytysputkia varten kaivetaan noin metrin syvyiset kaivannot, joiden pohjalle, sepelisen jakokerroksen päälle, sijoitetaan imeytysputket. Jakokerroksen päälle laitetaan suodatinkangas ja kaivanto täytetään täytemaalla. Täytemaa on hyvä muotoilla kumpareiksi sadeveden poisvalumisen edistämiseksi. Talvella imeytyskentän päältä ei tule poistaa lunta.

Suodatinjärjestelmän ojastot ovat kahden metrin syvyisiä. Pohjalla jakokerroksen päällä on kokoomaputket, joiden päällä on suodatus- ja jakokerros. Imeytysputket ovat päällimmäisinä. Kaivanto täytetään ja vedet johdetaan esim. avo-ojaan. Saostussäiliön mukana on aina tarkat asennukset ohjeet eri sovelluksille.

Panospuhdistamo

Panospuhdistamo on tarkoitettu haja-asutusalueilla olevien ympärivuotisesti asuttujen asuinrakennusten kiinteistökohtaiseksi jäteveden puhdistusjärjestelmäksi. Panospuhdistamo toimii samalla periaatteella kuin isommatkin jätevedenpuhdistamot, kuitenkin pienemmässä mittakaavassa ja panosperiaatteella. Panospuhdistamossa käytetään hyväksi sekä biologisia että kemiallisia reaktioita. Panospuhdistamo on kokonaistaloudellinen vaihtoehto ympärivuotisesti asutun kiinteistön kaikille jätevesille. Asentaminen on helppoa ja nopeaa. Panospuhdistamo sopii hyvin myös saneerauskohteisiin, koska se voidaan asentaa pieneen tilaan, jolloin pihamaa istutuksineen säilyy mahdollisimman koskemattomana.

Mökille ja pieniin talouksiin

Yhden tai kahden hengen talouksissa, joissa vedenkäyttö on vähäistä, voidaan wc-vedet johtaa umpisäiliöön ja harmaavedet suodattaa esim. saostuskaivolla varustetun saunakaivon kautta. Ratkaisu vaatii silloin kahden viemäröintijärjestelmän asentamisen.

Muista huoltaa jätevesijärjestelmääsi

Jätevesijärjestelmät vaativat säännöllistä huoltoa ja tarkkailua. Mitä teknisempi laite, sitä useampi kohta pitää huomioida. Pitkälle viety automatisoitu valvontajärjestelmä helpottaa huoltotöitä. Valvontalaite voi lähettää esim. kännykkään viestin häiriötilanteista tai sakokaivon tyhjennystarpeesta. Jätevesijärjestelmän valmistajan on annettava huolto- ja käyttöohje laitteen hankkijalle. Ohjeesta tulee selvitä aikatauluineen kaikki ne toimenpiteet, jotka vaikuttavat laitteen toimintaan. Puhdistamon huollon laiminlyönnistä syntyy häiriöitä, jotka vaikuttavat puhdistustulokseen. Esimerkiksi panospuhdistamon kemikaalien lisäyksen unohtaminen huonontaa puhdistustulosta merkittävästi. Myös valvonta on yhtä tärkeää.

Artikkelin kuva:

Uponor Suomi Oy

 

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi

www.vesiensuojelu.fi

http://www.fise.fi/

 

 

Lue lisää

uponorlogo