Valitse juuri sinulle oikea jätevesijärjestelmä

Jätevesien mukana vesistöihin joutuu monia erilaisia happea kuluttavia orgaanisia aineksia sekä typpi- ja fosforiyhdisteitä. Lisäksi jätevedet pilaavat pohjavesiä ja aiheuttavat sekä es­teettisiä että ympäristöhygieenisiä haittoja. Suomessa noin miljoona ihmistä asuu kunnalli­sen viemäriverkoston ulkopuolella. Näiden talouksien vuosittainen fosforikuormitus on 1,5 -kertainen verrattuna vesihuoltolaitosten viemärijärjestelmiin liittyneiden n. 4,3 miljoonan ihmisen vuosittaiseen fosforikuormitukseen. Jätevesien käsittelyssä tulee ottaa huomioon maaperän laatu ja rakenne sekä viranomaisten määräykset. Käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat tontin sijainti, koko sekä pohjavesialueiden läheisyys.

2011 jätevesiasetus ehkä kevenee

Jätevesien käsittelyssä tulee ottaa huo­mioon maaperän laatu ja rakenne sekä viranomaisten määräykset. Käsittelyjär­jestelmän valintaan vaikuttavat tontin si­jainti, koko sekä pohjavesialueiden lähei­syys. Asetus talousjätevesien käsittelys­tä vesihuoltolaitosten viemäriverkosto­jen ulkopuolisilla alueilla astui voimaan 1.1.2004. Vanhoilla kiinteistöillä on 10 vuoden siirtymäaika, joten vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkien kiinteistö­jen jätevesijärjestelmät on korjattava asetuksen mukaisiksi riippumatta siitä, onko kyseessä asuinkiinteistö vai vapaa-ajanasunto. Asetukseen on kuitenkin tu­lossa lievennys. Uudessa esityksessä vel­voitteesta vapautettaisiin yli 68–vuotiaat vakinaiset asukkaat, sekä lievennettäisiin jätevesien puhdistusvaatimuksia. Erityis­syistä, esim. vähävaraisuuden tai pitkä­aikaisen sairauden vuoksi asukkaat sai­sivat viisi vuotta lykkäystä. Myös yleistä määräaikaa esitetään jatkettavaksi kah­della vuodella. Tämän kirjan valmistumi­seen mennessä ei uudistetusta jätevesi­asetuksesta kuitenkaan ole vielä päätet­ty. Epäselvää on myös se, miten uusi jäte­vesiasetus vaikuttaa uudisrakentamiseen.

Luonnon oma puhdistus

Luonnolla on oma menetelmänsä puhdistaa harmaata vettä. Luonnon omassa suodatuksessa vesi kulkee huokoisten maa-ainesten muodostamien suodatinkerrosten läpi. Suodatinkerroksissa olevien ra­keiden pintaan tarttuvat suurimmat ve­den sisältämät epäpuhtaudet. Vedessä oleva ja ilmasta tuleva happi hajottaa mikrobien ja bakteerien avulla kiintoaineshiukkaset vedeksi ja hiilidioksidiksi. Mm kasvitkäyttävät tätä hiilidioksidia kasvaakseen.

Mikäli jätevedet johdetaan hallitse­mattomasti luontoon, esimerkiksi niin, että vesi joutuu rannan läheisyydessä liian nopeasti vesistöön, ei tämä luonnon oma prosessi ehdi tapahtua. Jotta luon­nolla olisi mahdollisuus hoitaa oma puh­distuksensa on sille syytä antaa aikaa ja pitää kuormitus kohtuullisena.

Erilaisia ratkaisuja jätevesien käsittelyyn

Umpisäiliö

Yksinkertaisin tapa jätevesien käsittelyyn on johtaa kaikki jätevesi täyttymishälyt­timellä varustettuun umpisäiliöön, josta se noudetaan jäteautolla. Tosin umpisäi­liö ei ole varsinaisesti jätteiden käsittely­menetelmä vaan jätevesi haitan siirtämis­tä paikasta toiseen. Monella tontilla poh­javesialueiden läheisyys, tontin pieni ko­ko tai jyrkkä, veteen viettävä rinnetontti edellyttää kuitenkin umpisäiliö ratkaisua. Tällöin kiinteistön kaikki jätevedet kerä­tään säiliöön.

Umpisäiliön valinnassa tulee ottaa huomioon kiinteistön arvioitu jäteve­simäärä sekä suunniteltu tyhjennysvä­li. Kokoa valittaessa kannattaa myös ot­taa selville kunnassa olevan säiliöauton säiliön koko, koska useimmiten hinta pe­rustuu käyntikertoihin, ei tyhjennettä­vän säiliön tilavuuteen. Asuinrakennuk­sissa käytetään yleisimmin 5–10 m3 um­pisäiliötä ja vapaa-ajan rakennuksissa 3–5 m3 säiliötä. Säiliöiden mukana on tarkat asennus ja käyttöohjeet erilaisille asen­nuspaikoille ja tavoille.

Jätevesille tarkoitettu umpisäiliö on varustettava täyttymishälyttimellä. Häly­tin lisää käyttömukavuutta ja – turvalli­suutta. Säiliön täyttymistä ei tällöin tar­vitse seurata mittakepeillä, jätevesi ei pääse tulvimaan ja säilön tyhjennys saa­daan hoidettua ajallaan. Säiliön sijaintia suunniteltaessa on otettava myös huo­mioon se, että säiliö on päästää tyhjen­tämään loka-autolla kaikkina vuoden ai­koina.

Umpisäiliön ja saostuksen yhdistelmä

Yhdistelmä ratkaisua suositellaan poh­javesialueilla sekä tapauksissa, missä ol­laan hyvin lähellä vesistöjä (min 30m). Yhdistelmä ratkaisussa mustat vedet eli wc vedet johdetaan erillisviemäröintinä umpisäiliöön ja harmaat vedet eli suih­ku- ja pesuvedet omana viemäröintinään erillisen saostussäiliön kautta maaperään imeytettäväksi. Yhdistelmän suositelta­vuus perustuu siihen että eniten päästö­jä aiheuttavat käymäläjätteet eivät pää­se maaperään lainkaan, vaan säiliön täy­tyttyä ne kuljetetaan muualle keskitettyä jatkokäsittelyä varten. Keskivertoper­heen kulutusarvona suunnittelija käyttää keskimäärin 150 l/vrk/hlö eli nelihenki­nen perhe kuluttaa 12–18m3/kk. Suurin osa jätevesistä on pesu- ja suihkuvesiä.

Imeytys ja suodatus

Kiinteistön kaikki jätevedet voidaan myös imeyttää maaperään tai käsitel­lä maasuodattamossa. Se on mahdollis­ta, jos tontti on riittävän suuri, maaperä rakenteeltaan sopiva, vesistöt, pohjavesialueet sekä juomavesikaivot riittävän kaukana. Imeytyspaikan maaperän tulee olla riittävästi vettä läpäisevää hiekkaa tai kivennäismaata ja pohjaveden pinnan tu­lee olla vähintään metrin imeytyspintaa syvemmällä. Suodatuksessa etäisyys kai­vannon pohjasta pohjaveden pintaan tu­lee olla vähintään 25 cm. Suodatusjärjes­telmää käytetään kun maaperä on imey­tykseen sopimatonta, esimerkiksi silt­tiä, savea tai liian tiivistä moreenia. Joh­dettaessa kaikki kiinteistönjätevedet sa­ostussäiliöön tulee käyttää 3-osastoista, vähintään 2 m3:n kokoista saostussäiliö­tä. Imeytys- ja suodatusjärjestelmät voi­daan rakentaa joko kenttänä tai ojastona.

Maakerrokset toimivat mekaanis-bio­logis-kemiallisena jäteveden puhdista­mona. Jätevesi puhdistuu suodattues­saan maakerrosten läpi. Lisäksi pieneliö­toiminta hajottaa eloperäisen aineksen imeytyspintaan muodostamassa bioker­roksessa.

Imeytymisjärjestelmän toteuttami­nen ojastona on suositeltavampi ratkai­su. Imeytyskenttää voidaan käyttää tasai­sessa maastossa. Imeytysputkia varten kaivetaan noin metrin syvyiset kaivan­not, joiden pohjalle, sepelisen jakoker­roksen päälle, sijoitetaan imeytysputket. Jakokerroksen päälle laitetaan suodatin­kangas ja kaivanto täytetään täytemaal­la. Täytemaa on hyvä muotoilla kumpa­reiksi sadeveden poisvalumisen edistä­miseksi. Talvella imeytyskentän päältä ei tule poistaa lunta.

Suodatinjärjestelmän ojastot ovat kahden metrin syvyisiä. Pohjalla jakoker­roksen päällä on kokoomaputket, joiden päällä on suodatus- ja jakokerros. Imey­tysputket ovat päällimmäisinä. Kaivanto täytetään ja vedet johdetaan esim. avo-ojaan. Saostussäiliön mukana on aina tar­kat asennukset ohjeet eri sovelluksille.

Panospuhdistamo

Panospuhdistamo on tarkoitettu haja-asutusalueilla olevien ympärivuotises­ti asuttujen asuinrakennusten kiinteis­tökohtaiseksi jäteveden puhdistusjärjes­telmäksi. Panospuhdistamo toimii samal­la periaatteella kuin isommatkin jäteve­denpuhdistamot, kuitenkin pienemmässä mittakaavassa ja panosperiaatteella. Pa­nospuhdistamossa käytetään hyväksi se­kä biologisia että kemiallisia reaktioita. Panospuhdistamo on kokonaistaloudel­linen vaihtoehto ympärivuotisesti asutun kiinteistön kaikille jätevesille. Asentami­nen on helppoa ja nopeaa. Panospuhdis­tamo sopii hyvin myös saneerauskohtei­siin, koska se voidaan asentaa pieneen ti­laan, jolloin pihamaa istutuksineen säilyy mahdollisimman koskemattomana

Asiantuntemusta tarvitaan

Haja-asutusalueen jätevesiasioissa on ai­na syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Jä­tevesiasetus asettaa päävastuun suun­nittelijalle. Suunnittelijan tulee yhdessä omistajan kanssa päättää mitä jätevesi­en käsittelyjärjestelmää käytetään, huo­mioiden kunnan erikoismääräykset. Toi­menpide- tai rakennuslupa haetaan ra­kennustarkastajalta, joka valvoo toteu­tuksen.

Biologiset jätevesijärjestelmät

Biologinen järjestelmä vaatii jonkinlaisen mikrobien kasvualustan, joka voi olla tur­vetta tai kiveä. Toinen biologinen puhdis­tustapa on paineilman käyttö puhdistus­menetelmissä. Järjestelmät vaativat hy­vän saostuskaivojärjestelmän. Varsinkin pelkkien harmaavesien puhdistus onnis­tuu näillä hyvin. Laitteet ovat helppohoi­toisia. Kasvualusta tulee vaihtaa valmis­tajan ohjeen mukaisesti ja laitteisto puh­distaa määräajoin. Osa tämäntyyppisistä laitteista voidaan sijoittaa maan pinnal­le tai vanhan sakokaivojärjestelmän kol­manteen kaivoon.

Mökille ja pieniin talouksiin

Yhden tai kahden hengen talouksissa, joissa vedenkäyttö on vähäistä, voidaan wc-vedet johtaa umpisäiliöön ja harmaa­vedet suodattaa esim. saostuskaivolla varustetun saunakaivon kautta. Ratkaisu vaatii silloin kahden viemäröintijärjestel­män asentamisen.

Muista huoltaa jätevesijärjestelmääsi

Jätevesijärjestelmät vaativat säännöllis­tä huoltoa ja tarkkailua. Mitä teknisem­pi laite, sitä useampi kohta pitää huo­mioida. Pitkälle viety automatisoitu val­vontajärjestelmä helpottaa huoltotöitä. Valvontalaite voi lähettää esim. kännyk­kään viestin häiriötilanteista tai sakokai­von tyhjennystarpeesta. Jätevesijärjestel­män valmistajan on annettava huolto- ja käyttöohje laitteen hankkijalle. Ohjees­ta tulee selvitä aikatauluineen kaikki ne toimenpiteet, jotka vaikuttavat laitteen toimintaan. Puhdistamon huollon lai­minlyönnistä syntyy häiriöitä, jotka vai­kuttavat puhdistustulokseen. Esimerkik­si panospuhdistamon kemikaalien lisäyk­sen unohtaminen huonontaa puhdistus­tulosta merkittävästi. Myös valvonta on yhtä tärkeää.

Uponor Suomi Oy