suomirakentaa.fi

Talon runko voidaan tehdä monesta eri materiaalista. Rakennustyypit luokitellaan karkeasti puu- ja kivitaloihin, tarkempi jaottelu sisältää runkoaineiden mukaisen erittelyn. Runkorat­kaisut voivat olla erilaisia puun ja kiven yhdistelmiä, täystiilitalo tehdään aivan toisin kuin harkoista muurattu. Se, miltä talo ulospäin näyttää, ei siis kerro vielä juuri mitään. Run­gon ja julkisivun valinnoissa näytteleekin suurta osaa rakentajien mieltymys niiden kestä­vyyteen ja sopivuuteen suomalaiseen luontoon. Kolmasosa rakentajista valitsee ratkaisunsa kustannuskysymyksien perusteella. Myös kaavamääräykset vaikuttavat valintoihin. Yksilöl­liset arkkitehtikuvat vaativat usein oman ratkaisunsa tai jopa usean ratkaisun yhdistelmiä. Seuraavassa artikkelissa tutustumme eri runkoratkaisuihin.

Puurankarunko yleisin

Yleisin rakennustapa on tehdä rakennuk­seen puurankarunko, joka usein tehdään noin 50 mm paksusta ja 148–200 mm leveästä lankusta, joka koolataan ristiin n. 50 x 48–100 mm:n puutavaralla. Run­ko on helppo tehdä sahatavarasta, mut­ta suurin osa nykyisin toteuttavista puu­rankarunkoisista taloista on pakettita­loja. Myös platform- ja percut-järjestel­mät soveltavat rankarungon periaatetta. Puurankarungon valitsee noin 24 % pai­kalla rakentajista. Puurunko tehdään suoraan eristeleveyteen 600 mm:n ja­otuksella, ja yhdessä kantavien välisei­nien kanssa se riittää kantamaan seini­en oman ja yläpuolisten rakennusosien painon. Paikalla rakennettaessa voidaan käyttää lisäksi noin 50 mm:n vaaka- tai pystykoolausta eristeineen, jolloin kyl­mäsillat saadaan mahdollisemman hyvin katkaistua. Ulkopuolelle asennetaan jo­ko tuulensuojalevy tai tuulensuojaeris­te, jonka päälle tuuletusrimoitus kiinni­tetään.

Tiiliverhouksen yhteydessä jätetään 40 mm:n tuuletusväli ja puuverhoukses­sa minimissään 25 mm:n rako. Verhouk­sen taakse on taustan tuulettumisen var­mistamiseksi myös järjestettävä ilmaraot sekä alhaalta että ylhäältä.

Puurungossa on sisäpuolisen höyryn­sulun käyttö välttämätöntä, koska raken­ne ei itsessään ole höyrytiivis eikä pys­ty sitomaan sisäilman kosteutta. Höyryn­sulku asennetaan ja tiivistetään huolel­la, jotta se täyttäisi vaatimukset ja toimi­si suunnitellulla tavalla. Tärkeää on myös se, että höyrynsulkuna käytetään nimen­omaan siihen tarkoitukseen valmistet­tua höyrynsulkumuovia. Puukuituisten eristeiden yhteydessä voidaan hyväksyä myös tiiviin paperin käyttö, koska puu­kuidulla on jonkin verran kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta. Puurangan hyvi­nä puolina voidaan pitää sen edullisuutta sekä teollisessa tuotannossa että paikalla rakentamisessa. Runko mahdollistaa eri­laisia julkisivuvalintoja, mutta kuitenkin yleisimpiä ovat lauta- ja tiiliverhoukset.

Hirsirunko

Ulkonäkö- ja terveyssyyt ovat yleisim­mät hirsirungon valintaan vaikuttavat te­kijät. Hirsitaloa pidetään hengittävänä ja allergiaystävällisenä, siinä on myös oma tunnelmansa. Ulkonäköön vaikuttaa eni­ten se, kuinka hirsi on tehtaalla veistet­ty. Pyöreä hirsi valitaan useimmiten kesä­asuntoihin ja höylähirsi omakotitaloihin. Nykyään nurkattomat city-hirsitalot an­tavat mahdollisuuden rakentaa hirsitaloja myös asutuskeskuksiin. Hirsirungon va­litsee 8 % rakentajista.

Asuinkäyttöön tarkoitetuissa massii­vihirsitaloissa ulkoseinät on tehty koko­naan hirrestä ilman mitään ulko- tai sisä­puolisia lisäeristeitä. Massiivirakenteinen hirsitalo onkin monen rakentajan mie­lestä ainoa oikea hirsitalo. Kosteustek­niseltä toimivuudeltaan yksiaineinen sei­närakenne on turvallinen, koska mitään lämmöneristeen ja hirren välistä kaste­kriittistä rajapintaa ei voi syntyä. Mas­siivihirsitaloissa materiaalin paksuudella vaikutetaan sekä ulkonäköön, lämmön­eristävyyteen että rakentamiskustan­nuksiin. Paksumpi hirsi on näyttävämpi ja eristävämpi, mutta vastaavasti myös kal­liimpi. Massiivihirsiseinää ei yleensä teh­dä niin paksusta materiaalista, että se si­nällään täyttäisi nykyiset lämmöneristys­määräykset. Seinän heikompaa lämmön­eristävyyttä voidaan kuitenkin kompen­soida muiden rakennusosien paremmal­la eristyksellä sekä hyvällä hyötysuhteella toimivalla ilmanvaihdon lämmön talteen­otolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä. että massiivihirsitalo vaatii vähintään 180 mm paksun höylähirren tai 230 mm pak­sun pyöröhirren käyttöä kompensaatio­mahdollisuudesta huolimatta.

Yhdistelmärakenteisissa rakennuksis­sa hirren ulko- tai sisäpuolelle voidaan asentaa myös erillinen lämmöneristeker­ros, jolloin haluttu eristävyys saavutetaan ohuemmallakin hirrellä. Rakennustekni­sesti turvallisempana ratkaisuna pide­tään hirsikehikon ulkopuolelle asennet­tua lämmöneristystä, mutta oikein toteu­tettuna myös sisäpuolelle tehty lisäeris­tys on suhteellisen turvallinen. Tällöin on kuitenkin käytettyjen hirsi- ja eristepak­suuksien oltava keskenään tasapainossa, ettei kastepistettä pääse syntymään eris­teen ja hirren rajapintaan.

Betonirunko

Betonirunkoinen talo voidaan tehdä jo­ko betonielementeistä, betoniharkois­ta tai paikalla valaen, mutta tavallisimmin se tehdään lämpöeristetyistä betonihar­koista. Betoniratkaisun valitsee 7 % ra­kentajista.

Batoniharkkoseinä ladotaan lämpö­eristetyistä harkoista, minkä jälkeen har­koissa olevat kolot täytetään betoni­massalla. Useimmiten julkisivukäsitte­lyssä käytetään rappausta, mutta jonkin verran käytetään myös puuverhousta tai pintaan asennettua rouhekiveä. Betoni­rungon valintaa perustellaan usein pit­käikäisyydellä ja kestävyydellä. Ratkaisu sopii yksilöllisesti suunniteltuihin ja ark­kitehtuurisesti näyttäviin taloihin, ja ul­konäkö onkin toiseksi yleisin betonirun­gon valintaperuste heti kestävyyden jäl­keen.

Kevytbetonirunko

Kevytbetoni lienee paremmin tunnettu tuotenimellä Siporex. Se on valmistusvai­heessa huokoistettua ja karkaistua beto­nia, josta tehdään mm. pientalorakenta­misessa käytettäviä harkkoja, palkkeja ja väliseinälaattoja. Siporex-ratkaisuun pää­tyy 2 % rakentajista.

Runko tehdään ohutsaumamenetel­mällä harkoista muuraamalla. Harkot ovat keveitä ja helppoja työstää. Huo­koisuutensa ansiosta seinä täyttää läm­möneristysvaatimukset ilman erillisiä lämmöneristekerroksia, jolloin valmis­ta runkoa syntyy kerralla. Siporex-ta­lon valinneille kestävyys ja pitkäikäisyys ovat merkittäviä valintaperusteita, mut­ta ratkaisua pidetään myös hengittävänä ja terveellisenä.

Kevytsoraharkkorunko

Kevytsoraharkot ovat yleisin perustuk­sissa käytettävä sokkelimateriaali, mutta siitä on helppo toteuttaa myös koko ta­lon runko. Kevytsoraharkon valitsee 5 % rakentajista.

Ulkoseinissä käytetään yleensä läm­pöeristettyjä harkkoja, jotka muurataan ilman pystysaumoja. Harkkorakenteisen talon julkisivu voidaan rapata kaksi- tai kolmikerrosrappauksella. Sisäpuoli esim. tasoitetaan ja maalataan tai se voidaan myös koolata ja päällystää rakennusle­vyllä, mikä lienee omatoimiselle rakenta­jalle rappausta helpompi tapa sisäseinien suoristamiseksi. Tutkimuksiemme mu­kaan rakentajat arvostavat muiden kivi­taloratkaisuiden tapaan eniten ratkaisun kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä.

Täystiilitalo

Useimmiten puhutaan tiilitalosta, vaikka vain pelkkä julkisivu on tiiltä. Aidossa tii­litalossa sekä kantava runko että julki­sivut muurataan tiilestä. Sisämuuri muu­rataan joko normaalilevyisistä tiilistä tai nykyään useimmiten runkoponttitiilistä, jotka muurataan ohutsaumausmenetel­mällä. Ulkovuoraukseen käytetään julki­sivutiiltä, joka tuetaan runkomuurin tii­lisiteisiin. Tiilimuurien väliin sijoitetaan lämmöneristekerros, tuulensuoja ja il­marako. Täystiilitalojen osuus on 1 % uusista omakotitaloista.

Täystiilitaloa on perinteisesti pidetty kestävänä ja helppohoitoisena, eikä nyky­rakentaja tee tässä suhteessa poikkeusta. Sisäpuoli tavallisimmin tasoitetaan ja pin­noitetaan. Päinvastoin kuin muissa kivi­talovaihtoehdoissa, ei tiilitalon julkisivua yleensä rapata tai muutenkaan pintakä­sitellä. Julkisivutiilien malleja eri pinta- ja värivaihtoehdoilla löytyy useita.

Puuelementtit

Puuelementti on yleisin talopakettirat­kaisu. Eementit voidaan jakaa kahteen pääryhmään: pien- ja suurelementteihin. Näiden yhteinen osuus on peräti 48 % omakotitakentamisesta.

Pienelementti

Pienelementit ovat seinänkorkuisia, enimmillään 180 cm leveitä tehdasele­menttejä. Elementteihin on tehtaal­la asennettu ikkunat ja usein myös ul­kovuori. Niiden paino on pienuuden vuoksi alhainen, joten käsittely työmaal­la on mahdollista pelkästään miesvoimin. Usein asennus kuitenkin tapahtuu teh­taan toimesta. Jos julkisivu tehdään tii­lestä, elementit asennetaan tuulensuo­jalevypintaisina, ja muuraus tehdään pai­kan päällä.

Suurelementti

Suurelementit ovat nimensä mukaises­ti suuria, yleensä koko seinän mittaisia rakennusosia. Koska asennuksessa tarvi­taan nosturia, talo nousee yleensä aina talotehtaan asennuksena. Kasaaminen on nopeaa ja normaali omakotitalo on sääl­tä suojassa päivässä tai kahdessa. Samoin valmiusaste on pienelementtiin verrattu­na suurempi, esim. sähköputkitukset voi­vat olla mukana elementeissä valmiina. Pintalaudoituksen asennussuunta on va­paa, ja usein laudoitus on myös valmiiksi kiinnitettynä elementtiin.

Pre-cut -talot

Pre-cut on paikalla rakentamisen ja pa­kettirakentamisen välimuoto, jossa talo rakennetaan työmaalla tehtaalla valmiik­si mitoitetusta ja määrämittaan sahatus­ta puutavarasta. Tämän ratkaisun valitsee 11 % uusista rakentajista.

Järjestelmässä talotoimittaja hoitaa pystytyksen ja sovitun lisärakentamisen, joten rakentaja saa talonsa samassa val­miusasteessa kuin muutkin talopaketit. Järjestelmä sopii erinomaisesti varsinkin monimuotoisiin ratkaisuihin.

Platform -järjestelmä

Platform on paljolti edellisen kaltainen, mutta järjestelmässä käytetään valmiso­sia. Työ aloitetaan alapohjasta, jonka pääl­le asennetaan vaneripohja. Näin saadaan seinärakenteiden kokoamisalusta. Sei­nät tehdään vaaka-asennossa valmiik­si ja nostetaan pystyyn. Seuraava kerros tehdään vastaavalla tavalla. Järjestelmän etuina ovat mittatarkkuus sekä tarvitta­vien loveuksien, tukien ja telineiden vä­hyys. Tarvikkeet koostuvat pääosin mää­rämittaisesta sahatavarasta ja rakennus­levyistä.

Tilaelementti

Tilaelementti on pisimmälle viety raken­nusmuoto, jossa myös sisätilat on vii­meistelty. Elementtitalo tuodaan paikal­le yhdessä tai kahdessa osassa ja asen­netaan suoraan perustuksen päälle. Ve­si- ja sähkökytkennät liitetään, ja talo on muuttovalmis jopa parissa viikossa.

Tilaelementtien suosio on vuosi vuo­delta kasvanut. Samalla niiden tarjonta on laajentunut. Nykyisin joka viides ta­lopaketti toimitetaan tilaelementtitoimi­tuksena.

Runkotoimittajia

Wienerberger>>>

Tiileri>>>

Weber>>>