Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Oikeat eristeet oikeaan paikkaan

Käyttäjän arvio:  / 0
HuonoinParas 

rts_tutkii_logo_pieni

Jatkuvasti nouseva energian hinta ajaa lainsäätäjiä ja rakentajia kiinnittämään huomiotaan lämmöneristykseen. Lämpöeristys ei ole vain eristeiden asentamista, vaan se on yhteistyötä kaikessa rakentamisessa. Talon eristys alkaa jo suunnittelusta ja päättyy viimeistelyyn. Ra­kennusta täytyy ajatella kokonaisuutena, jonka lämpötaloudellisuuden tulee olla mahdolli­semman hyvä. Siihen kuuluvat mm. ikkuna- ja oviaukot, höyrynsulku, ulospäin harveneva rakenne, tuulensuojaus ja lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto. Rakentajien eris­tevalinta perustuu tutkimuksemme mukaan eristyskykyyn ja asennushelppouteen. Nykyään myös terveellisyys ja eristeiden hengittävyys ovat kasvattaneet merkitystään valintoja teh­täessä. Useimmiten talopaketin valinta ratkaisee myös eristevalinnan.

 

Eristys kannattaa suunnitella ja tehdä huolellaoikeateristeet

Oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys ko­ko rakenteen toimivuudelle. Kylmäsil­toja on pyrittävä välttämään ja eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Oi­kein suunniteltu rakenne estää kosteu­den pääsyn rakenteisiin ja on silti tuu­lettuva, jolloin eristeiden toimivuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Kosteu­den poisjohtumista edesauttaa, jos sei­nän rakenne harvenee ulospäin men­täessä, jolloin tiiviit rakenteet ovat si­säpuolella, läpäisevämmät ulkopuolella. Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös itse asun­non ilmanvaihto. Hallitun ilmanvaihdon tarkoituksena on, paitsi vaihtaa huoneil­ma, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus huoneistosta.

Vinojen sisäkattojen yhteydessä eri­tyinen huomio on kiinnitettävä rakentei­den tuuletuksen riittävyyteen. Eristeen ja aluskatteen väliin jätetään noin 70 mm:n tuuletusrako ja vastaavasti myös aluskat­teen ja vesikatteen välillä on oltava hy­vä tuuletus. Alhaalla räystään alalaudoi­tukseen jätetään reilut raot, joiden kaut­ta ilma pääsee tuuletusonteloon, jos­ta sen on päästävä poistumaan vapaas­ti esimerkiksi yläkolmion tuuletusventtii­leistä tai harjalle asetettujen tuuletushat­tujen kautta.

 

oikeateristeet3

U-arvo

oikeateristeet2

Kaikki rakennuksen osat läpäisevät enemmän tai vähemmän lämpöä, joten kokonaisuuskin muodostuu kaikkien ra­kennusosien yhteisvaikutuksesta. Raken­nusmääräykset asettavat tietyt minimi­vaatimukset eri rakennusosille. Raken­nusosien lämmönläpäisevyyden yksikkö­nä käytetään U-arvoa. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin ko. rakenne läm­pöä eristää. Määräysten mukaiset U-ar­vot voivat joissain rakennusosissa mää­rättyyn rajaan asti ylittyä, jos heikom­paa ratkaisua kompensoidaan parem­malla ratkaisulla jossain muualla. Esim. seinän, yläpohjan tai alapohjan lämmön­läpäisykerroin saa olla 0,6 W/m2K ja / tai ikkunan 1,8 W/m2K, jos rakennuk­sen muut osat ovat vastaavasti parem­min eristettyjä. Näissä tapauksissa raken­nuksen lämmönläpäisylaskelmat tehdään tapauskohtaisesti, koska lopputulokseen vaikuttavat sekä eri rakennusosien pinta-alat että käytetyt materiaalit ja rakenne­ratkaisut. Normaalisti mm. talopakettien rakenteet on mitoitettu vähintään mää­räykset täyttäviksi. Poikkeuksen teke­vät lähinnä massiivihirsitalot, joissa jou­dutaan tekemään ns. kompensaatiolas­kelmia, joissa kompensaation riittävyys osoitetaan koko talon käsittävällä laskel­malla.

Rakenteiden lämmönjohtavuus

Varsinaisten lämmöneristämiseen tar­koitettujen tuotteiden eristyskyky pe­rustuu yleensä niiden sisällään pidättä­mään ilmaan, sillä ilma itsessään johtaa erittäin huonosti lämpöä. Myös muut ra­kentamisessa käytettävät materiaalit pi­dättävät enemmän tai vähemmän läm­pöä. Yleisesti käytetyille rakennusma­teriaaleille ja eristeille onkin määritelty ns. normaaliset lämmönjohtavuusarvot. Nämä arvot ja rakenteissa käytetyt ai­nevahvuudet ovat tärkeimpiä laskennas­sa käytettäviä muuttujia. Lämmönläpäi­sevyysarvoja laskettaessa huomioidaan myös mm. höyrynsulkumuovin ja tuulen­suojalevyn vaikutukset, sillä eriste pidät­tää paremmin lämpöä tiiviiden pintojen välissä kuin vapaasti ilmavirtojen huuh­deltavana.

oikeateristeet6oikeateristeet11oikeateristeet8


oikeateristeet5Alapohjissa polystyreeni yleisin

Käytetyin eristemateriaali alapohjassa on polystyreeni eli EPS tai tutummalta ni­meltään styrox, jota alapohjaansa asen­taa neljä rakentajaa viidestä. Polystyree­ni kestää hyvin mm. betonivalun aihe­uttamaa painetta eikä hätkähdä pienes­tä kosteudestakaan. Sen päällä voi hy­vin liikkua, joten raudoitus käy kätevästi. Tuotetta valmistetaan eri käyttökohtei­siin, ja tutuimpia rakentajalle ovat lattia-ja routaeristelevyt.

Keraaminen kevytsora on savesta polttamalla valmistettu kemiallisesti ja mekaanisesti kestävä tuote. Kevytsora puhalletaan suo­raan autosta, joten sen asen­taminen on vaivatonta. Eris­teestä tulee saumatonta, ja alapohjan U-arvovaatimukset täyttyvät metrin reuna-alu­eilla 420 mm:n ja keskiosalla 300 mm:n kerroksilla. Tämä eristystapa soveltuu alapoh­jaeristykseen erityisen hyvin silloin, kun tarvitaan alapoh­jan radontuuletusta. Kevytso­ra voi tarjota myös vaihtoeh­don paalutukselle, jolloin ta­lon ja eristeen painoa vastaa­va määrä maata korvataan kevytsoralla. Näin vältytään talon painumavaara heikko­kantoisilla mailla. Kevytsoraa käyttää alapohjassaan 6–8 % rakentajista. Mineraalivillale­vyjä ja puhallettavia eristeitä käytetään kantavissa alapoh­jissa, ns. rossipohjissa.

Polyuretaania käyttää rei­lut 10 % alapohjiinsa. Poly­uretaani eristää lämpöä mui­ta eristemateriaaleja tehok­kaammin, koska sen huoko­sissa on vielä ilmaakin parem­min eristävää kaasua. Materi­aali soveltuu erityisen hyvin silloin, jos halutaan saavuttaa ohuella rakenteella mahdolli­simman hyvä eristys.

 

oikeateristeet7

Ulkoseinään mineraalivillaa

Ulkoseinissä tavallisin eriste on levymäinen standardivä­leihin mitoitettu mineraalivil­la. Tutkimuksiemme mukaan uusien talojen ulkoseiniin asennetuista eristeistä vajaa puolet oli vuorivillaa ja kol­mannes lasivillaa. Näitä mine­raalivilloja valmistetaan levyi­nä ja rullatavarana sekä tuu­lensuoja- ja runkolevyinä. Vii­me vuosina selluvillan käyttö ulkoseinäeristeenä on lisään­tynyt erityisesti lisäeristetyis­sä hirsitaloissa, mutta muissa­kin runkotyypeissä selluvillan käyttö on yleistynyt. Polysty­reeniä (EPS) tai polyuretaa­nia käytetään ulkoseinäeris­teenä lähinnä lämpöharkko­jen välissä.

 

oikeateristeet4Yläpohjat

Yläpohjan kautta lämmön­hukkaa tapahtuu helpoimmin, ja siitä syystä se kannattaa­kin eristää kunnolla. Yläpoh­jassa eristepaksuuden kas­vattaminen on yleensä yk­sinkertaisinta ja myös talou­dellisesti kannattavaa. Riittä­vä eristepaksuus ympärivuo­tiseen asumiseen tarkoite­tussa rakennuksessa on 300– 400 mm, ns. matalaenergiata­loissa on käytetty jopa 500 mm:n paksuuksia. Yläpohjassa käytetyt eristeet ovat joko le­vymäisiä, mattomaisia tai pu­hallettavia mineraalivilla- tai puukuitueristeitä. Hyvin ylei­nen ratkaisu on asentaa eris­televy tai -matto puhalletta­van eristeen alle.

 

 

Eristystuotteita:

Termex>>>

Suomen Selluvilla-Eriste>>>

termexlogo