Julkisivun valinta
Rakennuksen julkisivu on rakennuksen muotojen, pintojen ja yksityiskohtien muodostama kokonaisuus, joiden yhteensovittamisesta loppujenlopuksi riippuu, miten onnistuneena syntynyttä kokonaisuutta pidetään. Myös ympäristöllä on merkitystä, tiiviisti rakennetussa urbaanissa miljöössä sovelletaan usein toisenlaista muotokieltä kuin "luonnontilaisessa" haja-asutusympäristössä.
Kaava-alueilla on yleensä asuinympäristön viihtyisyyteen vedoten haluttu määritellä saman kadun tai korttelin rakennukset ulkonäöltään yhdenmukaisiksi. Kaavoissa määritellään joskus hyvinkin yksityiskohtaisesti sallitut kerrosluvut, katon harjan kaltevuus, räystäskorkeus, harjan suunta, kattomateriaalit, julkisivun väritys ja jopa julkisivumateriaalit. Mitä isompi paikkakunta ja tiiviimpi kaava, sitä enemmän kaupunkikuvan yhtenäisyyttä pyritään määräyksillä ohjaamaan. Poikkeuksiakin toki löytyy, Suomeen on rakennettu myös omakotialueita, jossa eri tyylit, värit ja materiaalit esiintyvät iloisesti rinnakkain.
Kaavat määrittelee jokainen kunta omien halujensa mukaan, joten tontilla vaikuttavat rajoitukset kannattaa selvittää omasta rakennus-kunnasta ennen kuin talon linjoja ryhdytään hahmottelemaan. Tiukoilla kaavoilla rakentajan tai rakennuksen suunnittelijan on vaikea vaikuttaa suuriin linjoihin, yksityiskohtiin kylläkin.
Suunnittelijalla keskeinen rooli
Kaavoista ja materiaalivalinnoista riippumatta julkisivun suunnittelijalla on suuri merkitys rakennuksen lopulliseen ulkonäköön. Rakentajalla itsellään on yleensä omia mieltymyksiään, voipa haluttu ratkaisu olla jopa valmiina olemassa esimerkiksi talokirjan sivuilla. Vaikka itsellä jonkinlainen käsitys tulevan talon ulkonäöstä olisikin, ei ammattilaisen apua kannata tässä vaiheessa karsastaa. Talon lopullinen ulkonäkö syntyy eri asioiden muodostamasta kokonaisuudesta, joiden yhteensovittaminen onnistuu parhaiten ammattilaisen kanssa.
Puupaneelijulkisivu yleisin
Lauta on yleisimmin käytetty julkisivumateriaali uusissa omakotitaloissa. Laudalla on ollut vankka asema Suomalaisessa rakennuskulttuurissa niin kauan, kun sahaustekniikka on tukin jalostamisen tähän muotoon sallinut. Viime vuosina puujulkisivn suosioon ovat vaikuttaneet mm. perinnetalot, joiden muotokieleen puujulkisivu kuuluu. Vailla merkitystä ei liene sekään, että puujulkisivu on puutalopakettien vakioratkaisu.
Puupaneelilla saadaan aikaiseksi hyvinkin erilaisia muotoja ja tyylejä, ilmeikkyyttä voidaan lisätä myös esim. vaaka- ja pystypaneloinnin vuorottelulla sekä julkisivun värityksellä. Puupaneelia käytetään yleisesti myös muiden julkisivumateriaa- lien rinnalla elävöittämässä ilmettä. Ulkoverhouslaudan vähimmäispaksuudeksi suositellaan 28 mm.
Puujulkisivun valinneet rakentajat perustelevat valintaansa tavallisimmin ulkonäkösyillä, erityisesti korostuu sen sopivuus ympäristöön. Sen valintaan perustellaan usein myös edullisuudella ja sopivuudella omatoimirakentamiseen. Puuelementeissä lautajulkisivu asennetaan paikoilleen jo tehtaalla, joten se on erityisesti pakettirakentajalle helppo ratkaisu.
Puujulkisivun varjopuolena voidaan pitää sen monia muita materiaaleja suurempaa huoltotarvetta, sillä se on uusintamaalattava aika-ajoin. Maalaustarve riippuu sekä käytetyistä maaleista että julkisivuille kohdistuvasta ilmastorasituksesta. Kuultaville tuotteille valmistajat suosittelevat 3-5 vuoden huoltomaalausväliä, peittäville 8-12 vuotta. Oman talon maalaustarve selviää parhaiten pintojen kuntoa tarkkailemalla. Ensimmäisenä maalaustarve näkyy yleensä etelän puoleisella seinällä.
Hirsijulkisivu
Hirsijulkisivuun päätyneitä viehättää erityisesti sen ulkonäkö, hirsirakennetta pidetään myös hengittävänä ja hirsitaloa terveellisenä asua. Talo toteutetaan tavallisesti haja-asutusalueelle. Taajamien kaavatonteilla sitä on vierastettu pitkälti samoista syistä kuin haja-asutusalueilla kannatettu - ristinurkkaisen hirsitalon on koettu soveltuvan paremmin luonnonlähei- seen ympäristöön. Nyttemmin hirsitalo- valmistajat ovat suunnitelleet myös kaupunkiympäristöön istuvia malleja.
Lamellihirsi on suosituin vakituisissa asunnoissa käytettävistä hirsityypeistä, se voi olla kahdesta tai kuten erityisesti paksummissa hirsissä, useammasta lamellista yhteen liimattu. Pyöröhirsi on nimensä mukaisesti pyöreä, tavallisesti muotoonsa sorvattu.
Tiilijulkisivu
Tiilijulkisivu voidaan tehdä poltetuista tai kalkkihiekkatiilistä. Ensiksi mainitut ovat perinteisiä, savesta polttamalla valmistettuja, jälkimmäiset taas kalkin, kvartsipitoisen hiekan ja veden seoksesta kokoon puristettuja. Tiiliä saa eri värisinä, oman säväyksensä tuovat myös erilaiset pintavaihtoehdot, limitykset ja laastit.
Tiilijulkisivu on erityisesti pitkäikäisyyttä ja helppohoitoisuutta arvostavien rakentajien valinta. Rakentamisvaiheessa se ei ole yhtä edullinen toteuttaa kuin puujulkisivu, mutta pitkällä aikavälillä investointikuluja kompensoi olematon huoltotarve.
Rappaus
Rappaus on etupäässä betoni- siporex- ja harkkotaloissa käytettävä ratkaisu, mutta jonkin verran rapataan myös puurunkoisia taloja, jolloin niihinkin saadaan kivitalomainen ulkonäkö.
Rappaus on oikein tehtynä kestävä pinnoite, johon saadaan ilmeikkyyttä sekä väreillä että erilaisilla pinnoilla. Tarvittavat rappauspaksuudet ovat muutamasta millistä pariin - kolmeen senttiin alustasta ja halutusta lopputuloksesta riippuen. Rappauksessa voidaan käyttää joko värillistä rappauslaastia tai maalata pinta jälkikäteen siihen soveltuvalla maalilla. Hyvän näköisen rappauspinnan aikaansaaminen vaatii taitoa, joten yleensä työ jätetään ammattilaisten tehtäväksi.