suomirakentaa.fi

Nykyisessä rakentamisessa ikkunoiden näkö ja varsinkin koko ovat muuttuneet. Tätä ovat edesauttaneet ikkunoiden tiukentuneet energiamääräykset ja myös tehtaiden tuotekehitys. Niin kutsutuista vakioikkunoista on siirrytty mittatilausikkunoihin, jotka antavat mahdolli­suuden hyvinkin yksilöllisiin ratkaisuihin. Uudet ikkunat ovat ulkopuitteeltaan pääosin alu­miinipintaisia ja näin miltei huoltovapaita. Niiden hyvä lämmöneristyskyky antaa valinnan­vapauden lämmitysjärjestelmää suunniteltaessa.

Ikkuna ei ole pelkkä valoaukko

Ikkunat antavat rakennukselle sen ulko­näön. Suunniteltuja aukkokokoja muut­tamatta voidaan ratkaisevasti vaihtaa jul­kisivun ulkonäköä pelkästään vaihtamalla ikkunoiden väriä tai ruutujaotusta. Risti­koissa puitejaotus on kalliimpi, mutta eh­dottomasti näyttävämpi kuin irtoristik­ko. Ulkonäköön vaikuttavat myös ikku­nan pielilaudat sekä niiden leveys, väri­tys ja muoto.

Suuret ikkunat antavat valoa ja ovat näyttävän näköisiä, mutta jos ne tulevat alle 700 mm:n etäisyydelle lattiapinnasta, joudutaan ikkunat varustamaan 6 mm:n turvalasituksella.

Ikkunan paikkoja suunnitellessa täy­tyy muistaa myös kalustuksen vaatimat tilat varsinkin keittiön ja kodinhoitohuo­neen osalta. Useimmiten tuuletusikkuna kuuluu samaan karmipakettiin, ja se on yleensä tehtaalla valmiiksi heloitettu.

Ikkunoiden lisätarvikkeisiin kuuluvat sisäpuoliset sälekaihtimet ja tuuletusik­kunoihin hyttysverkot.

Nämä kannattaakin tilata ikkunoiden yhteydessä, jolloin niiden sopivuus ja toi­mivuus on helpommin taattu.

Aina ei haluta kuitenkaan, että ikku­noista nähdään sisään esim. saunaan ja pesutiloihin. Kosteissa tiloissa sälekaihti­met eivät ole pitkäikäisiä, ainakin niiden pinta muuttuu nopeasti ruman näköisek­si. Näissä tiloissa näköyhteys voidaankin estää käyttämällä ulkopuitteessa raakala­sia vähentämättä kuitenkaan luonnonva­lon pääsyä huonetilaan.

Parvekeoven viereiset ikkunat yleensä pyritään valitsemaan samaan korkeuteen ja samalla lasituskorkeudella kuin oven lasitus, jolloin saadaan julkisivun ulkonäöstä yhtenäinen.

Koska nykyiset ikkunat ovat energia­taloudellisia eikä niiden pintalämpötila kovillakaan pakkasilla ole kuin muutaman asteen huonelämpötilaa alempi, voidaan lämmitystapa valita vapaasti. Tiloissa, jois­sa käytetään takkalämmitystä ja joissa korvausilma otetaan ikkunoiden kautta, kannattaa korvausilma-aukot heloituksi­neen yhdistää jo ikkunatilaukseen.

Asennus vaatii huolellisuutta

Tiiviskään ikkuna ei ole lämpötaloudel­linen, jos sen asennuksessa tehdään vir­heitä. Ikkuna asennetaan rungon auk­koon suoraan vatupassia apuna käyttäen. Ikkunan välykset ja tiivisteet tarkis­tetaan ja rungon sekä karmin väli tiiviste­tään huolellisesti villakaistalla tai eriste­vaahdolla. Ulkopuolelle asennetaan tip­papelti ja pielilaudat. Viimeistelyvaihees­sa asennetaan sisäpuolen listat.

Ikkunat voidaan haluttaessa ostaa myös asennettuina.

Ikkunoiden energialuokitus

Kotitalouskoneista tutut energialuokat A–G ovat tulleet myös ikkunoihin. Ener­gialuokitus on ikkunavalmistajille vapaa­ehtoinen, mutta rakentajalle se on hyvä palvelu, mikä helpottaa suuresti rakenta­jan tekemää vertailua eri ikkunatoimit­tajien kesken. Ikkunoiden lämmöneristyskykyä on yleensä kuvattu muiden rakenneosien tapaan lämmönläpäisykertoimella eli U-arvolla, mutta se ei kuitenkaan ker­ro kaikkea ikkunan energiatehokkuu­desta. Auringonsäteilyn kokonaisläpäi­sykerroin eli g-arvo kertoo, kuinka hy­vin ikkuna hyödyntää auringon säteily­energiaa. Lisäksi koko ikkunarakenteen ilmantiiveys on energiankulutuksen kan­nalta merkittävä asia.

Luokituksessa ikkunalle lasketaan ver­tailuluku, joka kertoo, kuinka paljon ik­kunarakenne aiheuttaa lämmitystarvet­ta vuodessa.

Energialuokituksessa lasketaan U-ar­von, g-arvon sekä ikkunan ilmanpitävyy­den mukaan vertailuarvo E, jonka yksik­kö on kWh/m²,a. Esimerkiksi E-arvo 100 kWh/m²,a tarkoittaa, että jokainen ikku­naneliömetri kuluttaa 100 kWh energiaa vuodessa.

Laatu takaa hyvän lopputuloksen

Hyvä ikkuna on kestävä, helppohoitoi­nen ja tiivis. Huolella tehdyssä ikkunas­sa karmit ja puitteet ovat mittatarkko­ja, heloitukset, maalaukset ja profilointi kunnossa sekä tiivisteet paikoillaan. Ik­kunat eivät saa iänkään myötä vääntyil­lä, vaan ne avautuvat vaivattomasti vuo­sienkin päästä. Korkea laatu näkyy myös hyvänä ja siistinä työjälkenä sekä tuot­teiden asiallisena pakkaamisena ja suoja­uksena. Jos näissä on puutteita tai virhei­tä, kannattaa ottaa heti valmistajaan yh­teyttä jo ennen ikkunoiden asentamista.

Talopakettikaupoissa ikkunat ovat kauppahinnassa mukana, joten niihin ei tule useinkaan kiinnitettyä huomiota muuten kuin ulkonäön suhteen. Ikkunat kuitenkin muodostavat paketin hinnasta merkittävän osan, joten onkin hyvä tar­kistaa, minkälaiset ikkunat talopaketissa on. Näin vältytään myöhemmiltä petty­myksiltä.

Hyvä tuote vaatii vähän huoltoa

Alumiinipuitteiset ikkunat vaativat vä­hän huoltoa. Niiden pinta kestää vuodes­ta toiseen, ja huolto perustuukin lähin­nä tahrojen ja lian poistamiseen. Puuik­kunan maali- tai suojakäsittelypinta pitää huoltomaalata jo ennen kuin maalipinta alkaa lohkeilla. Ikkunoiden tiivisteet vaih­detaan tarvittaessa. Huoltoa on tieten­kin myös ikkunoiden pesu. Pahimmassa tapauksessa pestäviä pintoja on kuusi ja helpoimmassa kaksi valitusta ikkunatyy­pistä riippuen.

Kattoikkunoilla valoa ja avaruutta kotiin

Tänä päivänä yhä useampi uusi omako­titalo rakennetaan useampaan kuin yh­teen tasoon. Erityisesti monitahoisissa 1½?kerroksisissa ja ullakollisissa taloissa tilankäyttöön liittyy usein haasteita. Ta­loon jää helposti esim. porraskuiluihin, yläkertojen aulatiloihin sekä vinokattoi­siin yläkerran tiloihin pimeitä, huonos­ti hyödynnettäviä hukkaneliöitä. Näis­sä kohteissa kattoikkunoilla voidaan rat­kaista monia toiminnallisia ja tilankäy­tännöllisiä epäkohtia. Ratkaisu on myös moninkertaisesti halvempi kuin esimer­kiksi kattolyhty.

Kattoikkunoiden sijoitus

Talon eri tilojen pitää voida muuntua mo­nenlaisiin tarpeisiin. Toisaalta hukkaneliöitä ei saisi jäädä mihinkään. Kun tila loppuu ja yläkertaa on vielä rakentamat­ta, on kattoikkuna usein käytännöllisin ja samalla edullisin ratkaisu.

Kattoikkunoiden sijoitus kannattaa päättää jo talon suunnitteluvaiheessa, koska kattoikkuna muuttaa samalla tilan luonnetta erittäin merkittävästi. Pimeäs­tä ongelmapaikasta tulee parhaimmassa tapauksessa yksi talon persoonallisem­mista kohdista.

Kattoikkunan suunnittelussa on kui­tenkin tärkeätä huomioida muutama seikka. Kattoikkuna tulee sijoittaa aina riittävän alas silloin, kun ikkunasta halu­taan nähdä myös ulos. Riippuen paikas­ta tai käyttötarkoituksesta kattoikkuna kannattaa varustaa joko ikkunapenkil­lä tai pystysuoralla ikkunaosuudella. Mo­lemmat lisäävät kattoikkunan yhteyteen jäävää tilaa merkittävästi. ”Ilmaisen” tilan sekä ikkunan kokonaisvaikutelman näkö­kulmasta kannattaa suosia pari-ikkunoi­ta aina kun se on mahdollista. Kaksi tai kolme korkeaa ikkunaa rinnan antavat ai­van toisen kokonaisvaikutelman kuin yk­si yksinäinen ikkuna korkealla yläkerran katossa.

www.motiva.fi

Ikkunavalmistajia:

Domus>>>

Lammin Ikkuna>>>