suomirakentaa.fi

Suomalaiselle sauna on miltei pyhä asia. Niinpä se löytyykin lähes jokaisesta omakotitalos­ta. On jokaisen omasta mieltymyksestä kiinni, miltä sauna näyttää ja tuntuu. Se on paik­ka jossa seurustellaan, viihdytään ja tietenkin saunotaan, joten riittävä mitoitus ja toimiva ratkaisu on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Sauna on kostea tila, jossa lisäksi lämpötila nousee korkeaksi. Siksi saunatilan rakenteissa onkin osittain muista tiloista poik­keavia ratkaisuja.

Saunan suunnittelu

Omakotitalon sauna kannattaa suunni­tella riittävän isoksi niin, että koko per­he mahtuu kerralla löylyyn, ja aikuinen mahtuu halutessaan myös loikoilemaan leppeissä löylyissä. Nämä perusvaati­mukset täyttävän, kun perhesaunan ko­ko on noin 3–5 m2. Ovi ja kiuas kannat­taa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa samalle seinälle, jolloin löylyhuonees­sa jää kolme muuta seinää vapaiksi, mi­kä helpottaa laude- ja sisustusratkaisu­ja. Lauteiden mitoituksessa suositellaan ylälauteen ja katon korkeuseroksi 100– 110 cm. Kokonaissyvyydeksi tulisi vara­ta 100–120 cm, jolloin istumalauteen le­veys olisi 60–80 cm ja jalkalauteen noin 40 cm. Jalkalaude tulisi mahdollisuuksien mukaan asentaa kiuaskivien pintaa kor­keammalle, jotta myös alaraajat saisivat riittävästi lämmintä. Jos tila ei tähän rii­tä, voi jalkojaan lämmitellä myös jalkalau­teen eteen asennetun kaiteen päällä.

Runkona kiviaines on parhain

Runkomateriaaliksi valitaan yleensä sama kivimateriaali kuin viereisessä pesuhuo­neessakin (tiili, betoni, kevytbetoni, ke­vytsoraharkko tms.). Paneloitavan kivi­seinän päälle asennetaan minimissään 50 mm:n koolaus esim. 50 x 100 mm puuta­varasta, jonka välit täytetään eristysvillal­la. Lämmöneristys sekä pienentää saunan lämmityksessä tarvittavaa kiuastehoa et­tä suojaa muita rakenteita

Rungon päälle asennetaan höyrys­uluksi alumiinipaperi, joka limitetään saumoistaan noin 15 cm ja kaikki sau­mat tiivistetään huolellisesti alumiinitei­pillä. Sauma- ja teippauskohdat on syy­tä kohdistaa koolausten kohdalle, jolloin niihin kiinnittävä paneelin alusrimoitus varmistaa sauman pitävyyden. Paperin päälle, koolinkien kohdalle, asennetaan vähintään 20 mm korkea rimoitus pys­tyyn (esim. 22x50 mm), jolloin paneelin alle syntyy riittävä tuuletusväli.

Vaakasuoraan asennettavat seinäpa­neelit kiinnitetään suoraan korotusri­moitukseen, kuitenkin pystypanelointiin joudutaan tekemään vielä vaakarimoi­tus. Katto toteutetaan vastaavalla peri­aatteella, mutta eristevahvuuden on hy­vä olla ainakin 100 mm. Seinä- ja katto­paneelin kulmaan jätetään noin 10 mm:n rako, jotta ilma pääsee vapaasti tuulet­tamaan myös paneelien taustat. Sopivan matkan päähän raon eteen tai alle voi­daan asentaa näkösuojaksi lista. Panee­lit voidaan lopuksi käsitellä esim. sauna­suojalla.

Pontattua, valmiiksi alumiinipintaista uretaanilevyä käytettäessä rakenne on hieman yksinkertaisempi, koska eristystä varten tehtävä koolaus jää pois. Uretaa­nilevyllä voidaan myös eristevahvuudesta hieman nipistää, jolloin löylyhuoneeseen­kin saadaan muutama sentti lisää hyöty­tilaa. Uretaanilevyt kiinnitetään ja sau­mat tiivistetään vaahdolla ja lisäksi teipa­taan. Levyjen päälle kiinnitetään panee­lin alusrimoitus. Puurunkoa käytettäes- sä eristelevy kiinnitetään suoraan run­koon. Alumiinipaperi kiinnitetään eriste­tyn seinärungon päälle, minkä jälkeen ri­moitus ja panelointi tehdään normaaliin tapaan.

Saunan kosketuspinnat puuta

Yleisin materiaali saunan seinässä on kuusipaneeli. Muita paneelivaihtoehtoja ovat tervaleppä ja haapa sekä harvinai­sempina apassi, tuija ja teak. Jonkin ver­ran käytetään myös mäntyä, joskin pih­kaisuuden vuoksi se ei ole kovin hyvä va­linta. Valikoimiin ovat myös tulleet erilai­set lämpökäsitellyt puulajit. Paneelit kä­sitellään saunasuojalla ja viistotaan ala­päästään tippanokkaisiksi jolloin seinää pitkin valuva vesi putoaa helposti pois puupinnalta. Paneelien ulkonäköä voi­daan muuttaa esim. sävytyksillä, ladon­nan suuntia vaihtamalla tai yhdistelemällä eri puulajeja. Paneelin sijasta saunan sei­nien sisustuksessa voi käyttää myös mui­ta materiaaleja, kuten klinkkeriä, rappa­usta, luonnonkiviä tms. Kiukaan tausta­seinä on usein toteutettu näillä, parem­min kuumuutta kestävillä pinnoitteilla. Myös erilaisten lasiseinien rakentaminen saunaan on yleistynyt. Nämä voidaan to­teuttaa lasitiiliä tai karkaistua lasia käyt­täen. Kaikki kosketuspinnat pitää kuiten­kin tehdä puusta, sillä kuumaan klinkke­riseinään nojailu ei ole miellyttävä koke­mus. Lisäksi on hyvä muistaa, että kivi­pinnat kasvattavat myös kiukaan tehon­tarvetta.

Listoitukset

Nykyään on saatavilla saunaan suunnitel­tu listoitussarja. Se sisältää paneelien kul­malistat, jolloin kulmista saadaan todella siistit paneeleiden katkaisupintojen jää­dessä huulloksien alle. Lisäksi valikoimis­ta löytyvät varjo- ja peitelistat sekä kai­teet ja lauteen eduspuut. Yleisimmät lis­ta-aineet ovat kuusi ja tervaleppä.

Lattiat

Saunan lattia tehdään nykyään lähes poikkeuksetta keraamisista laatoista, ja se toteutetaan samoin kuin muutkin kostean tilan lattiat rakentamalla kunnol­linen vedeneristys ja huolehtimalla siitä, että kaadot tulevat kohti lattiakaivoa. Lattialaatoitus nostetaan noin 15–20 cm seinälle, josta vasta aloitetaan paneloin­ti. Näin kosteudelle herkkä paneeliseinän alaosa on paremmin turvassa.

Lauteet

Saunan lauteet on yleensä toteutettu hyvin lahoa kestävistä, pienen lämmön­johtavuuden omaavista ja pihkattomista puulajeista. Kotimaisia vaihtoehtoja ovat vähäoksainen kuusi, sävykäs leppä tai vaalea haapa, ulkomaisista vaihtoehdois­ta suosittu on huonosti lämpöä johtava apassi. Uutena vaihtoehtona lauteisiin on tullut hyvin lahoa kestävä lämpökäsitel­ty puu. Lauteet pintakäsitellään erityisel­lä täysin puuhun imeytyvällä laudesuoja-aineella tai jätetään kokonaan käsittele­mättä. Seiniin tarkoitettua saunasuojaa ei lauteisiin saa käyttää. Lauteiden run­ko on mahdollista tehdä mänty- tai kuu­sipuusta tai käyttää valmiita, teräkses­tä tehtyjä lauderunkoja. Viimeksi maini­tuissa on myös kippimalleja, jolloin laude voidaan nostaa seinälle siivouksen ajak­si. Saunaan on mahdollista tilata myös mittatilaustyönä valmistetut, tyylikkäät muotolauteet. Myös itse tehtyinä lautei­siin saa helposti näyttävyyttä käyttämäl­lä eri puulajeja.

Kiukaan valinta

Suosituimmat kylpylämpötilat ovat 60– 90 asteen välillä saunasta ja kylpijän miel­tymyksistä riippuen. Saunan kuumuuden tunteeseen vaikuttaa ilman sisältämän vesihöyryn määrä, jota säädetään löylyn­heiton avulla. Matalassakin lämpötilas­sa saadaan kuumat oltavat, jos vettä hei­tetään riittävän löylykapasiteetin omaa­valle kiukaalle. Näin on esimerkiksi pe­rinteisessä savusaunassa tai nykyaikaisil­la varaavilla sähkökiukailla varustetuissa saunoissa. Jos löylykapasiteetti on pieni, kuten useimmissa tavallisissa sähkökiu­kaissa, on löylyhuone lämmitettävä etu­käteen riittävän kuumaksi, jotta potkua riittää vähäisemmälläkin kivien kastelul­la. Löylyn miellyttävyydessä mennään­kin sitten tunnekysymysten puolelle. Jot­kut pitävät parhaina pihisevän kosteita löylyjä matalalämpöisessä saunassa, toi­set taas haluavat löylyhuoneeseen kor­keammat asteet ja äkäisemmin tiuskivan lämmittimen.

Löylyhuoneen koko vaikuttaa ratkai­sevasti kiukaan tehontarpeeseen. Suuri merkitys on myös saunan pinnoilla; yh­den neliömetrin kivi-, lasi- tai vastaava eristämätön pinta lisää kiukaan tehon­tarvetta yhtä paljon kuin saunan tilavuu­den lisääminen 1,2 kuutiolla. Mikäli sau­nan sisäpinta on eristämätöntä hirttä, kerrotaan saunan kuutiotilavuus 1,5:llä.

Saunan ilmanvaihto

Nykyisin uusiin omakotitaloihin tulee lä­hes aina koneellinen ilmanvaihto, joka toimii lähtökohtana myös sähkösaunan ilmanvaihdon järjestämisessä. Tuloilma­venttiilille paras paikka on kiukaan pääl­lä joko katossa tai seinässä vähintään 50 cm kiuaskivien yläpuolella. Näin kiukaas­ta nouseva kuuma ilma ja venttiilistä tu­leva raitis ilma sekoittuvat tehokkaas­ti keskenään, ja hapekas ilma leviää ta­saisesti löylyhuoneeseen. Perhesaunassa ei yleensä erillistä poistoventtiiliä tarvita, sillä pesuhuoneessa oleva imu vetää sau­nan poistoilman oven alta. Tästä syystä saunan oven alareunaan jätetäänkin parin–kolmenkymmenen sentin rako. Käy­tön aikainen poisto on mahdollista jär­jestää myös erillisen venttiilin avulla, jon­ka paras sijoituspaikka on mahdollisim­man alhaalla lauteiden alla. Saunan kui­vatusta varten kattoon asennetaan eril­linen, suljettava poistoventtiili, joka ava­taan vasta saunomisen päätyttyä.

Puukiukaassa pitää huomioida, että palaminen vaatii paljon ilmaa. Koneelli­nen ilmanvaihto pyritään yleensä säätämään hieman alipaineiseksi, millä pyri­tään varmistamaan ilman poistuminen hallitusti sieltä, mistä pitääkin. Tässä ti­lanteessa kiukaassa palava tuli lisää ali­painetta entisestään, ja veto hormissa voi kääntyä päinvastaiseksi kuin on tarkoitus. Suoraan ulkoa kiukaalle tuleva, suljetta­valla venttiilillä varustettu korvausilma­putki voi siis olla tarpeen. Kun sauna on kylmänä, raitisilmaventtiili on suljettuna ja ilmanvaihdosta huolehtii ilmanvaihto­kone kuten missä tahansa huoneessa.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tu­loilmalle paras paikka on kiukaan pääl­lä kuten edellisissäkin vaihtoehdoissa. Ilman ilmanvaihtokoneen imua ei läm­min ilma kulje kuin ylöspäin. Tästä syystä poistoilmaventtiili on sijoitettava vähin­tään metrin tuloilmaventtiiliä korkeam­malle. Tämä on edellytys ilmanvaihdon toimimiselle myös silloin, kun saunaa ei lämmitetä.

Saunaratkaisun voi tehdä myös ulkorakennuksena. Varsinkin rakennettaessa
lähelle rantaa tai maalaismaisemaan ratkaisu on erinomainen. Usein taloon
suunnitellaan silti oma löylyhuone pihasaunan ollessa lähinnä kesäkäytössä.