suomirakentaa.fi

Rakentamisen tietopalvelu

 
Huolellisuus on kaiken A ja O kosteiden tilojen rakentamisessa PDF Tulosta Sähköposti

rts_tutkii_logo_pieniNykyiset rakennusmääräykset edellyttävät märkätiloilta aina vedeneristystä. Kaiken perus­tana on, että työ tehdään huolella runkoratkaisusta lähtien. Kaikki kuitenkin alkaa jo suun­nittelusta. Kosteat tilat ryhmitellään mieluimmin omaksi kokonaisuudekseen ja jokaiselle toiminnolle varataan omat, riittävät tilansa. Kosteat tilat on saatava myös kuivumaan mah­dollisimman nopeasti, joten ilmanvaihdon merkitys on erittäin tärkeä. Työmaan valvojan rooli korostuukin kosteiden tilojen oikeaoppisessa rakentamisessa ja työn toteutuksen huo­lellisuudessa. Valikoimissa laattamalleja löytyy perusratkaisuista vaativampaankin makuun, joten mahdollisuudet mieleisen lopputuloksen saamiseen ovat miltei rajattomat.

 

Suunnittelu

kosteat1Usein talon kosteat tilat suunnitellaan yhdeksi ryhmäksi, jossa seinänaapurei­na ovat sauna pesutiloineen, kodinhoito­huone ja wc-tila. Myös keittiön vesipiste­seinä olisi hyvä saada samalle alueelle. Ti­loista täytyisi olla myös mahdollisimman joustava uloskäynti, ja samoin vanhempi­en makuuhuoneesta olisi hyvä olla suora yhteys johonkin talon wc/suihkutiloista.

 

Kiveä seinään

Märkätilarakentamisessa on hyvä käyt­tää seinien runkomateriaalina elämät­tömiä ja kosteutta sietäviä kivimateri­aaleja kuten tiili, betoni, kevytbetoni, ka­hi-väliseinäpontti, kevytsoraharkko tms. Tällä rajoitetaan vahingot mahdollisim­man pieniksi, jos vedeneristys kaikesta huolimatta jossain rakennuksen elinkaa­ren vaiheessa pettää. Pinnat tasoitetaan ja vedeneristetään. Lattian ja seinän yh­tymäkohta, läpiviennit ja materiaalivaih­dokset tiivistetään erityisen hyvin kuitu­kangasta apuna käyttäen. Koko tasoitus-ja vedeneristystyön aikana käytetään sa­man valmistajan tuoteperheen tuotteita, jolloin niiden yhteensopivuus on tutkit­tu. Noin 80 % rakentajista valitsee kivi­rungon.

 

Levyratkaisuun Kaakeliluja

Levyrakennetta käytettäessä on syytä valita hyvin kosteutta kestävä tuote ku­ten esim. Kaakeliluja. Kaakeliluja on kui­tusementtilevy, jonka pääraaka-aineina on käytetty sementtiä ja hiekkaa. Levy kestää hyvin kosteutta ja vettä, eikä se tue mikrobien ja sienien kasvua, koska sen pH on alkalinen. Kaakeliluja on ai­noa valmiiksi vedeneristetty kivilevy, jon­ka asentaminen tapahtuu normaalin le­vyseinän tapaan. Levy voidaan pinnoittaa suoraan märkätilan sinipinnoitteilla tai se voidaan maalata kosteutta kestävillä maaleilla. Levy sopii myös kattomateriaaliksi. Rungon rankoina käytetään mie­luimmin teräsrankaa, joka ovat asennet­tu 400 mm jaolle. Levyt kiinnitetään ruu­veilla, minkä jälkeen ruuvien kannat ja le­vysaumat käsitellään joko itseliimautu­valla vedeneristysnauhalla tai kuitukan­kaalla ja vedeneristeellä. Lattian ja levy­jen liitoskohta käsitellään sääntöjen mu­kaisesti. Tämän seinäratkaisun valitsee noin 17 % rakentajista. Saman verran ra­kentajista käyttää kostean tilan seinissä erikoiskovaa kipsilevyä.

 

Lattian vedeneristys huolellisesti

Betonointitöiden yhteydessä tehty kaa­to kannattaa tarkistaa esim. vatupassil­la ja tarvittaessa korjata siihen soveltu­villa tasoitteilla. Lattiakaatojen pitäisi ol­la 1:50 joka suunnasta kohti lattiakaivoa koko sillä alueella, johon vettä voi rois­kua. Useimmiten kostean tilan lattiat va­rustetaan lattialämmityksellä, joka lisää asumismukavuutta huomattavasti. Lattian vedeneristys voidaan toteuttaa käyt­tämällä esim. itseliimautuvaa bitumimat­toa, vedeneristykseen tarkoitettua muo­vimattoa tai kuidulla vahvistettua ve­deneristysmassaa. Erityisen huolellinen kannattaa olla seinän ja lattian liittymä­kohtia sekä lattiankaivon ympärystä teh­täessä, sillä näistä kohdista vesi helpoim­min livahtaa rakenteisiin. Seinien sauma-ja kulmakohdat sekä eri materiaalien lii­toskohdat ja läpiviennit on syytä varmis­taa erillisellä saumanauhalla. Lattian ve­deneristys nostetaan seinälle vähintään 15 cm, jolloin saadaan aikaiseksi veden­pitävä allas.

 

Katto yleisimmin puuta

Useimmat valitsevat paneelikaton kos­teihin tiloihinsa. Puun käyttö onkin pe­rusteltua, koska se pehmentää tilojen ul­konäköä, parantaa akustiikkaa ja oikein käytettynä kestää hyvin kosteusvaihte­luja. Puuta voidaan käyttää rajoitetusti myös muussa sisustuksessa. Vaikka puu kestää jonkin verran kosteutta, märkänä olemista se ei siedä, sillä kostea puu ho­mehtuu ja lahoaa nopeasti.

 

kosteat2

Kosteudet pois

Ilmanvaihto on kosteissa tiloissa ensiar­voisen tärkeää sekä viihtyvyys- että tur­vallisuussyistä. Pesutiloissa päivätolkul­la viipyvä kosteus aiheuttaa tiloihin se­kä tunkkaisuutta että ajan mittaan myös kosteusvaurioita. Lattialämmitys on pait­si lämmittäjä ja mukavuustekijä, myös apu pesutilojen kuivattamisessa ja näin ollen hyvä pari ilmastoinnille.

 

Kodinhoitohuone

Omakotitaloissa eräs tärkeä asumismu­kavuutta lisäävä tekijä on kosteiden ti­lojen riittävyys ja mahdollisuus eriyttää eri toiminnat toisistaan. Uusiin omako­titaloihin tulee useimmiten erillinen ko­dinhoitohuone, jossa vaatteiden pesu, kuivatus ja muu käsittely voivat tapah­tua tarkoituksenmukaisissa ja koneiste­tuissa tiloissa. Samalla varsinaisten pesu-ja wc-tilojen tilantarve pienenee, jolloin myös ne voidaan järjestää tarkoituksen­mukaisemmin. Erillisen kodinhoitotilan edut korostuvat erityisesti lapsiperheis­sä, joissa pyykin pesu on lähes päivittäis­tä. Kodinhoitohuone kannattaa suunni­tella riittävän suureksi, jotta sinne jää ko­neiden ja säilytystilojen lisäksi myös riit­tävästi työskentelytilaa. Kodinhoitohuo­neesta on hyvä olla erillinen uloskäyn­ti, jolloin useat siivoukseen ja vaatehuol­toon liittyvät työt käyvät helpommin. Sa­moin oviaukko kannattaa varustaa var­sinkin lapsiperheissä kurapisteellä.

 

Pesutilat

kosteat3Uusissa omakotitaloissa varataan ilah­duttavan paljon tilaa pesutiloille. Koko­vartalopesuun soveltuvia kylpyhuoneita suunnitellaan yleensä yksi jokaista asuin­kerrosta kohti. Erityisesti yksitasoisis­sa, pienehköissä taloissa on ajateltu sau­nan yhteyteen sijoitetun, kahdella suih­kulla varustetun pesutilan riittävän. Kah­della pesutilalla pärjää jo isommassakin talossa. WC-tiloja uusiin omakotitaloihin tulee yleensä kahdesta kolmeen, kuiten­kin jokaisessa asuinkerroksessa on vä­hintään yksi erillinen WC-tila. Näiden li­säksi rakennetaan usein saunan pesutilo­jen yhteyteen WC, joka nykyään sijoite­taan omaan, ovelliseen tilaansa.

 

Pinnat kaakelia

Kosteiden tilojen lattia- ja seinäpinnoit­teena käytetään uusissa taloissa lähes poikkeuksetta kaakelia. Kaakeli on kes­tävä ja näyttävä materiaali, joka on myös helppo pitää puhtaana. Laattasaumojen likaantumista voidaan torjua käyttämäl­lä erityistä laattasaumojen suoja-ainet­ta. Keraamiset laatat ovat vedenpitäviä, mutta saumat eivät, joten laattojen alle tarvitaan ehdottomasti vedeneristys.

 

Kalusteet

Kylpyhuonekalusteiden valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota rakenteiden ja pintojen kosteuskestävyyteen. Monilta valmistajilta on saatavissa kosteudenkes­tävistä levyistä valmistettuja kalusterun­koja. Kosteutta parhaiten kestäviä mate­riaaleja ovat mm. massiivipuu ja korkea­painelaminoidut ovet. Kosteiden tilojen kalusteista puuttuvat sokkelit, sillä ne ri­pustetaan yleensä seinään reilusti lattia­pinnan yläpuolelle ja varustetaan tarvit­taessa säätöjaloin, jottei lattialla liikku­va vesi pääse vahingoittaman kalusteita. Tilanteesta riippuen suihku voidaan erottaa muusta tilasta suihkuseinää tai -kaappia käyttäen. Tämä lisää käyttömu­kavuutta ja antaa enemmän myös sisus­tuksellista vapautta, kun vesi ei roisku koko kylpyhuoneen alueelle. Yleisimmin pesuhuoneissa ja wc-tiloissa käytetään posliini- tai valumarmorialtaita ja kodin­hoitohuoneissa teräksisiä altaita.

Märkätilatuotteita:

Tiileri>>>

Kaakeliluja>>>

Weber>>>

Wienerberger>>>

Finnmirror/Picard>>>

 

tiileri

cembritlogo

leca4

wienerberger

finnmirrorlogo