Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Yleisimmät perustustavat ja -materiaalit

Käyttäjän arvio:  / 1
HuonoinParas 

Käytettävissä oleviin perustusvaihtoehtoihin vaikuttavat sekä maaperän kantavuus, että routivuus. Kantavuus vaikuttaa siihen, miten laajalle alueelle rakennuksen kuorma tulee perustusten avulla jakaa, routivuus puolestaan määrää routasuojauksen tason tai vaihtoehtoisesti tavittavan perustamissyvyyden. Lisäksi tontin korkeussuhteet, pohjaveden korkeus, rakennuksen muoto ja rakenteet voivat vaikuttaa perustamisvalintoihin. Omana lisänsä tuovat mahdolliset radonsuojaustarpeet.

Maaperätutkimus

Maaperän koostumus vaihtelee, joten pintamaan alla voi olla hyvinkin eri tavoin käyttäytyviä maalajikerrostumia. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta perustussuunnitteluun pohjaksi vaaditaankin maaperätutkimus. Jos voidaan luotettavasti todeta, että rakennuspaikalla on vain kalliota tai tiiviitä karkearakenteisia maakerroksia kuten soraa, hiekkaa tai moreenia, voidaan pohjatutkimus korvata maastotarkastelulla. Tämän voi tehdä talon rakennussuunnittelija. Jos rakennuspaikka sisältää hienorakeisia maalajeja, maaperän koostumus vaihtelee, rakennus sijaitsee rinteessä tai maaperän koostumuksesta on muuten epävarmuutta, on viisasta teettää alaan hyvin perehtyneen yrityksen laatima maaperätutkimus. Tutkimuksessa rakennuspaikan maaperä selvitetään kairausnäytteiden avulla ainakin rakennuksen nurkkien kohdilta, tarvittaessa useammasta pisteestä. Operaatiossa tutkitaan ainakin maalajit, maakerrosten paksuudet ja pohjaveden pinnan korkeus. Viimeksi mainitusta voi olla hyötyä myös haja-asutusalueella kaivoratkaisuja mietittäessä. Tutkimuksen yhteydessä tarkistetaan myös raknnuspaikan vaaitus veden virtaussuuntien ja maan täyttötarpeen määrittämiseksi. Lopuksi maaperätutkija antaa ehdotuksensa perustamistavasta. Tutkimuksen hinta vaihtelee suuresti maaperän, mittausten laajuuden yms. seikkojen vuoksi. Summittainen hinta-arvio perustutkimukselle on 500-1500 euroa.

Rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää aikaisessa vaiheessa, mahdollisuuksien mukaan jopa jo ennen tontin ostamista. Kunnan rakennusvalvonnasta voi löytyä valmiita tietoja maaperän rakenteesta, maaperäkartoista tai pohjatutkimuksista, lähituntumassa sijaitsevilta rakentajanaapureiltakin voi havaintoja kysellä. Laajojen kartta-aineistojen tai rajanaapurien tietoja ei tosin voi varauksettomasti omaan tonttiin soveltaa, koska maa-ainesten rakenne ja kerrostumienn voivat lyhyelläkin matkalla vaihdella huomattavasti.

perustustavat2

Perustusten suunnittelu

Perustussuunnitelman tekee yleensä rakennussuunnittelija. Perustusten suunnittelussa tulee huomioida niin lujuusvaatimukset, lämmöneristävyys kuin kosteuden eristyskin. Perustamista hahmoteltaessa on huolehdittava myös siitä, että talon ympärillä oleva maa voidaan muotoilla joka puolelta talosta poispäin viettäväksi tai muuten estää valumavesien joutuminen väärään paikkaan. Maan päälle jäävän sokkelin korkeudeksi suositellaan vähintään 400 - 500 mm, jottei roiskuva sadevesi pääsisi kastelemaan varsinaista julkisivumateriaalia. Eräs kosteusriskin aiheuttaja on kapillaarisesti altapäin rakenteisiin nouseva vesi. Kapillaari-ilmiön aiheuttamat tihutyöt estetään käyttämällä rakennuksen alla riittävän karkeaa (6mm) puhdasta sepeliä sekä salaojitusta ja esim. bitumikaistoilla tehtyjä kapillaarikatkoja perustusten ja puurungon liittymäkohdissa. Routivilla maapohjilla täytyy rakennukseen tehdä joko riittävä routaeristys tai syväperustus, jolloin perustus ulottuu routarajan alapuolelle. Suomen oloissa routarajan alapuolelle perustaminen vaatii jo 2-2,5 metrin syvyyteen ulottuvaa perusmuuria. Kellarittomissa rakennuksissa perustuksen alle asenettava riittävä paksu ja tiivistetty täytesorastus ja eristyslevyillä tehtävä routaeristys onkin syväperustusta yleisempi ratkaisu.

perustustavat3

Perustusvaihtoehdot

Perusmuurianturaperustus on omakotitaloissa yleisesti käytetty ratkaisu, joka soveltuu vähintään kohtuullisesti kantaville maapohjille. Tässä ratkaisussa tehdään ensin painoa maahan jakava ja sokkelin alustana toimiva antura. Pientaloissa leveyden tarvitsee harvoin olla yli 600 mm, kantavilla mailla usein vähempikin riittää. Anturan voi toteuttaa teräsbetonista valamalla tai anturaharkoilla. Anturan muottina voi käyttää myös sokkelimuurausta varten paikalle tuotuja harkkoja perinteisen lautamuotin sijasta. Valun kuivuttua rakennusmuovilla suojatut harkot on helppo nostaa anturan päälle varsinaiseen käyttötarkoitukseensa. Varsinainen sokkeli muurataan harkoista tai valetaan betonista anturan päälle. Jatkuvan anturan vaihtoehtona on pilariperustus.

Reunavahvistettu laatta sopii perustusratkaisuksi erityisesti silloin, kun maan kantokyky on heikohko. Jäykkä, yhtenäiseksi valettu laatta jakaa rakennuksen painon koko rakennuksen kattamalle alalle, jolloin painuminen voidaan välttää. Hyvänä puolena reunavahvistetussa laatassa on myös se, että laatta muotitetaan, raudoitetaan ja valetaan kerralla. sokkelin teko aloitetaan betonin kuivuttua samaan tapaan kuin anturaperustuksessakin.

Omakotitalon perustusten yhteydessä voidaan tehdä saman tien myös alapohja. Alapohjarakenteen vaihtoehtona on joko kantava, perusmuureihin tukeutuva alapohja tai maanvarainen laatta. Kantava alapohja voi olla joko betoni- tai puurakenteinen. Kantava betonirakenteinen alapohja tehdään yleensä joko ontelolaatoista tai liittolaattarakenteena.

Joka viides tekee rossipohjan. Rossipohja on hyvä vaihtoehto, kun halutaan eroon maaperäsäs oelvasta vedestä (eli mahdollisesta myöhemmistä kosteus- ja homevaurioista) ja mahdollisesta radonista. Rossipohjaa tehtäessä on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta ja estettävä kosteuden nousu maaperästä alapohjan alle. Varmista, että rossipohja tehdään määräysten/ohjeiden mukaisesti.

perustustavat4

Heikosti kantavan maan erikoisratkaisut

Painuvalla maaperällä voidaan perustukset joutua paaluttamaan. Tähän joudutaan runsaassa 10 %:ssa hankkeista, tilanne tulee usein eteen erityisesti kaupunkien tiuhaan rakennetuilla kaava-alueilla. Maaperän kantavuutta vahvistetaan lyömällä paalut riittävän syvälle, olosuhteiden salliessa peruskallioon asti.

Vaihtoehtona paalutukselle on massanvaihto, jossa maata poistetaan talon alta yhtä paljon, kuin tuleva rakennus ja täyteaine yhteensä painavat, jolloin maaperään kohdistuva paino ei kasva lainkaan ja painuminen vältetään. Täyteaineena käytetään yleensä kevytsoraa, joka toimii samalla routaeristeenä.

Sokkelimateriaalit

Sokkeli eli perusmuuri tehdään tavallisimmin kevytsoraharkoista. Muita vaihtoehtoja perusmuurin teossa ovat elementtisokkeli, lauta- tai vanerimuottiin valettu betoni, XPS, EPS-valmismuottiin valettu betoni tai muuraus käyttäen betoni- tai kalkkihiekkaharkkoja. Sokkeli oikaistaan ja pinnoitetaan kauttaaltaan, sekä kosteussuojataan maanalaisilta osiltaan. Pintavaihtoehtoina ovat esim. rappaus, maalaus tai rouhepinnoitus. Helpointa on tehdä pinnoitus tässä vaiheessa valmiiksi, ennen kuin työ jatkuu sokkelista ylöspäin.

perustustavat

uponorlogo

Yhteystiedot

Uponor Suomi Oy

www.uponor.fi

 

Uponor-pientalopalvelu:

P. 020 129 2020

uponor.koti(at)uponor.com

 

 uponorkoti