Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Oman kodin vaihtoehdot

Käyttäjän arvio:  / 2
HuonoinParas 

rtstutkii

Asunto kuuluu niiden perushyödykkeiden joukkoon, jota ilman normaali eläminen olisi lähestulkoon mahdotonta. Asunnon hankintaan ja asumiseen liittyy paljon myös rahallisia ja henkisiä arvoja. Asunto on ihmisen yksityistä aluetta, monille jopa osa persoonaa, sillä huoneiston halutaan näyttävän siltä miltä asukkaansakin. Oma asunto poikkeaa aina kaikista muista ja siksi sille on oma erityinen nimensäkin, koti.

 

Vuokra- vai omistusasunto?

Suomen vakituisesti asutusta asuntokannasta 33 % on vuokra-asuntoja, mutta väestöstä vain reilu neljännes asuu vuokralla. %-osuuksien ero selittyy sillä, että vuokralla asuvista keskimääräistä suurempi osa on yhden henkilön talouksia. Erityisesti nuorilla ensimmäinen "oma" koti on usein vuokra-asunto, 80 % alle 30-vuotiaista yksin asuvista talouksista asuu vuokralla. Merkittävin ryhmän muodostavat myös yksinhuoltajataloudet, joista 45 % asuu vuokralla.

Suomen noin 760 000:sta vuokra-asunnosta valtaosa, eli 77 % on kerrostaloissa, 16 % rivitaloissa ja vain 7 % omakotitaloissa. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta kasvoi 1990-luvulla selvästi, mutta viime vuosina mm. uusien vuokra-asuntojen rakentaminen on vähentynyt, koska alhaiset korot ja pitkät maksuajat ovat tehneet omistusasumisesta aikaisempaa houkuttelevamman vaihtoehdon. Myös vuokra-asumisen kustannukset ovat kallistuneet omistusasumiseen verrattuna 1990-luvun alussa tapahtuneen vuokrasäännöstelyn purkamisen myötä.

Omistusasuminen on tyypillinen erityisesti kahden vanhemman lapsiperheille, mutta myös pariskunnille, joilla ei ole (vielä tai enää) kotona asuvia lapsia. Näistä perheistä 70 - 80 % asuu omistamassaan asunnossa. Omistaminen on hallitseva muoto erityisesti omakotitaloissa, reilun miljoonan omakotiasunnon kannasta 95 % on omistusasuntoja. Vastaavasti rivitaloasunnoista 63 %, kerrostaloasunnoista 49 % on omistusasuntoja.

Yleisin syy omistusasunnon hankintaan on taloudellinen. Omassa asunnossa käyttömenojen ja korkojen yhteissumma jää yleensä selvästi pienemmäksi kuin vuokra vastaavassa asunnossa. Lainanlyhennykset toki penentävät kuukausittain käyttöön jäävää rahamäärää, mutta jäävät säästöinä omaan taskuun. Pitkällä aikavälillä asunnon omistaminen myös tuottaa hyvin, sillä pahimpia lama-aikoja lukuun ottamatta niiden arvon nousu on ylittänyt reilusti inflaation. Sijoituksen tuotto realisoituu asumisurasta riippuen sekä tulevien asunnonvaihtojen yhteydessä tai myöhemmin velattomana asumisena.

Kokonaan tai osittain maksetusta omistusasunnosta on hyötyä myös muista luotoista neuvoteltaessa, sillä kiinteän omaisuuden käyttö vakuutena pienentää pankin riskiä ja laina irtoaa edullisemmin.

 designtalokuvitus

Kuva: Designtalot

Omakoti-, rivi- vai kerrostalo?

80 % suomalaisista haluaisi asua pientalossa, jos saisi vapaasti valita asuntotyyppinsä. Asuntokannasta vain noin 55 % on pientaloissa, joten tässä suhteessa tilanne ei vielä vastaa toiveita. Erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla tehtiin maan sisäisen muuttoliikkeen aiheuttamaan asuttamistarpeeseen suuret määrät kerrostaloasuntoja, mutta niiden osuus kasvukeskusten uudisasuntotuotannosta on edelleenkin suuri.

Kerrostalot pienperheiden suosiossa

Kerrostaloasunnot ovat erityisesti yksin asuvien, joko nuorien tai iäkkäiden suosima asumismuoto. Tämä näkyy myös uusien kerrostalojen rakentamisessa: noin 90 % toteutettavista asunnoista on yksiöitä, kaksioita tai kolmioita. "Vapaaehtoisesti" kerrostaloon päädytään usein asumisen helppouden ja asunnon keskeisen sijainnin vuoksi. Uusissa kerrostaloasunnoissa viehättää lisäksi vakiovarustukseen kuuluva huoneistosauna. Päinvastoin kuin muissa asuntotyypeissä, kerrostaloon muuttavalla käytettävissä oleva huoneistoala keskimäärin pienenee entiseen asuntoon verrattuna.

Rivitaloon oman pihan vuoksi

Rivitaloasunto sijoittuu monessa mielessä kerros- ja omakotiasunnon väliin: rivitalossa saa oman pihan, joka ei kuitenkaan ole kokonsa puolesta liian suuritöinen, asunnon kunnossapito- ja huoltotyöt hoitaa taloyhtiö jne. Rivitaloasuntoon päätyvät usein nuorehkot lapsiperheet tai sellaiseksi aikovat. Keskimääräistä useammin rivitaloon muutetaan kerrostaloista (60 %). Sijainti on myös rivitaloasunnon ostajalle tärkeä valintakriteeri, mutta toisessa merkityksessä kuin kerrostaloissa: siinä missä kerrostalo-ostaja haluaa palveluiden ja kulkuyhteyksien ääreen, kiinnittää rivitaloasunnon ostaja huomiota enemmän luonnon läheisyyteen ja ympäristön rauhallisuuteen.

Omakotitaloissa viehättää valta ja vapaus

Omakotiasunnon hankkivia viehättää erityisesti vapaus asumisessa, uutta taloa rakentavat saavat valita myös suurimman osan talon ratkaisuista oman mielensä mukaan. Uuden omakotitalon hankkiminen on myös edullista muihin asuntotyyppeihin verrattuna silloin, kun sen itse rakentaa tai rakennuttaa. Pientaloasuminen koetaan erityisen sopivaksi lapsiperheille, joille isot pihat ja rauhallinen ympäristö antavat turvaa ja tilaa temmeltää.

Omakotiasumisen etuna ja samalla, näkökulmasta riippuen, varjopuolena on asukkaalle lankeavat hoito- ja huoltotyöt. Itse tekemällä omakotiasukas pääsee pienillä asumiskuluilla, mutta talonmiehen rooli vaatii myös vaivaa ja aikaa. Omatoiminen kiinteistönhuolto on sekä asenne- että perinnekysymys. Omakotitaloon ovat tyypillisesti hakeutuneet  sellaiset ihmiset, joilta kiinteistönhoito onnistuu. Tästä ennakkokäsityksestä johtuen ei omakotitalouksille tarkoitettuja palveluita ole kovin aktiivisesti kehitetty.  Aika ja asukkaat muuttuvat omakotitaloissakin, tulevaisuudessa erilaisten kiinteistöhuoltopalveluiden tarjonta lisääntynee myös tällä sektorilla. Kehitystä edesauttaa myös kotitalousvähennys.

Omakotitalo on usein asumisuran pitkäaikaisin asunto. Omaan taloon sitoudutaan ja se on  myös muita asuntotyyppejä joustavampi erilaisissa elämäntilanteissa. Siinä missä muissa asuntotyypeissä joudutaan vaihtamaan asuntoa, palvelee omakotitalo isoine tiloineen edelleen.  Tilojen remontointi ja laajennuskin ovat omakotitalossa helpompi toteuttaa, kun seinänaapuri ei ole heti vastassa.  Pitkään kestävää asumista edesauttaa myös se, että uudet omakotitalot ovat yleensä jo alun perin paremmin varusteltuja kuin muut asuntotyypit.

Viihtyminen_asunnossa

Suomi Asuu tutkimuksessa kysyttiin erilaisissa asunnoissa asuvilta perheiltä, miten hyvin he asunnossaan viihtyvät. Omakotiasunnossa asuvista 62 % kertoi viihtyvänsä erittäin hyvin, rivitaloissa vastaava osuus oli 38 %, kerrostaloissa 28 %.

 

Omakotitalo ostamalla vai rakentamalla?

Suomessa tehdään vuodessa noin 15 000-17 000 vanhan omakoti-asunnon kauppaa. Uusia omakotitaloja rakennetaan noin 13 000, joten vuosittain noin 30 000 perhettä hankkii itselleen omakotitalon. Omakotipuo- lella käytetyn asunnon hankkiminen on suhteessa harvinaisempaa kuin muissa asuntotyy-peissä: omakoti- talon hankinnoista noin puolet kohdistuu vanhaan taloon, kun rivi- ja kerrostalopuolella kaupoista peräti 85 % tehdään käytetyistä asunnoista.

Valmiiden omakotitalojen tarjonta vähäistä

Edellä mainittu ero asuntojen hankintatavoissa antaa jo vihjeen  siitä, että  omakotitaloon mielivä törmää e

rilaiseen markkinatilanteeseen kuin muissa asuntotyypeissä. Omakotitalojen tarjonta on muita asuntotyyppejä vähäisempää, täsmälleen omien toiveiden mukaista taloa ei markkinoilta aina löydy. Toisaalta omakotitalon suuret tilat sekä remontointimahdollisuudet antavat  jouston varaa: jos myytävä talo ei osu ratkaisuiltaan täysin nappiin, on sitä mahdollista muuttaa.

Hinnaltaan vanhat omakotitalot vaihtelevat suuresti sijainnin mukaan. V. 2010 pääkaupunkiseudulla kaava-alueelle rakennettujen omakotikiinteistöjen keskihinta oli noin 380 000 euroa, muualla maassa noin 175 000 euroa. Hinnat ovat korkeimpia kasvukeskuksissa ja halpenevat sitä mukaan, mitä etäämmäksi keskuksista tullaan.

Uusia, myytäväksi tarkoitettuja omakoti- tai paritaloasuntoja valmistuu noin parituhatta vuodessa. Nämä liiketaloudellisin perustein toteutettavat talot pyritään yleensä rakentamaan sinne, missä rakennuttajan myynti- ja tuotto-odotukset ovat parhaimmat, eli hyville paikoille kasvukeskuksiin. Muualla kaupallista omakotituotantoa on rajoittanut tehokkaasti se, että talon itse itselleen rakentava tai rakennuttava on pystynyt toteuttamaan hankkeen huomattavasti edullisemmin kuin rakennusliikkeet.

Rakentamalla saa edullisesti sitä mitä haluaa

Omakotirakentajien yleisimmin mainitsemat perusteet omakotirakentajasi ryhtymiselle ovat omien toiveiden toteuttamismahdollisuus ja rakentamisen edullisuus muihin asunnon hankintatapoihin verrattuna. Osalle omakotirakentajista se on myöskin harrastus, jossa yhdistyvät huvi ja hyöty. Uuden, kokonaan ulkopuolisella työvoimalla teetetyn, kokonaisalaltaan 180 m2 omakotitalon rakentamiskustannukset ovat v. 2011 noin 307 000 euroa, eli noin 1700 euroa / neliö. Vaikka summaan lisätään tontin arvo, on rakentaminen silti erittäin kilpailukykyinen tapa asunnon hankkimiseen. Omatoimisen rakennuttamisen houkuttelevuutta lisää myös se, että omalla työllään ja valinnoillaan voi vaikuttaa kustannuksiin huomattavasti.

Omakotitalon rakentaminen on mahdollista kaikille, joilla muutenkin on edellytykset vastaavan hintaisen asunnon hankintaan. Talon rakennuttaminen ei vaadi rakennusalan ammattitaitoa tai tuntemusta, sillä kaikki vaativimmat asiat voi antaa ammattilaisten tehtäviksi. Varteenotettava vaihtoehto on myös "avaimet käteen" toimitettava talopaketti. Yleensä tässäkin rakentaja osallistuu oman kodin toteuttamiseen muutenkin kuin rahapussiaan raottamalla, mutta työmäärä ei ole enää kovin suuri.  Aivan akuuttiin asunnon tarpeeseen rakentaminen ei sovellu, sillä hanke vie suunnittelu-, valmistelu- ja toimitusaikoineen 1 - 2 vuotta. Joillain paikkakunnilla myös sopivien tonttien puute tai hintataso voivat hankaloittaa rakentamisaikeita.

wienerbergerkuvitus

Kuva: Wienerberger

Pientalon voi hankkia monella tavalla

  • Rakentamalla omatoimisesti

  • Rakennuttamalla urakoitsijoilla

  • Rakentamalla talopaketista

  • Rakennuttamalla muuttovalmis talopaketti tai aivan valmis

  • Ostamalla uusi talo tontteineen

  • Ostamalla vanha talo

Rakentaminen voidaan tehdä paikalla rakentaen tai talopaketista. Paikalla rakentaminen puolestaan voidaan tehdä hyvin omatoimisesti, osaurakoiden tai kokonaisurakkana.

Talopakettirakentamisessa pienrakentaja pääsee jo paljon helpommalla, kun talon runkorakenteet, eristeet ja monet pintamateriaalit yms. hankitaan kerralla talopakettina ja asennettuna. Talopaketti edelleen voi olla riisuttu elementti-/materiaalitoimitus, runkovalmis, vesikattovalmis tai laajasisältöinen. Talopaketin kilpailukyky perustuu useimmiten mallistoon, sen massaräätälöintiin ja sarjatuotantoon.

Avaimet käteen rakennuttaminen on myös lähes aina talopakettirakentamista, mutta paketin sisältö on jo 80 % koko talon rakentamiskustannuksista ja muuttovalmis.

Oman kodin ostaminen grynderiltä sisältää myös tontin. Pientalon hankinta näin tulee hyvin vaivattomaksi, mutta myös kalliimmaksi. Asunto voi olla osakemuotoinen tai erillistalo ja toisaalta omakotitalo- tai rivitalo-tyyppinen. Todettakoon tässä yhteydessä, että ostotontin keskikustannus vaihtelee paljon, mutta oli viime vuonna keskimäärin 48 000 euroa. Nettoalaltaan 170 m2:n omakotitalon rakentamiskustannus täysin valmiiksi teetettynä kustantaa tänä vuonna 1920 €/ netto-m2 eli 326 000 euroa.

omakotihankinnassa

Lue lisää

kustannuslaskurit

 

lahitapiola banneri 200x400 MP

vertia banneri