suomirakentaa.fi

Vuoden 2008 alusta astui voimaan laki, joka velvoittaa kaikki 1.1.2008 jälkeen rakennuslupaa  hakeneet hankkimaan omakotitaloonsa energiatodistuksen. Todistuksessa rakennukselle  lasketaan energiatehokkuusluku (ET-luku), joka ilmoittaa kodinkoneista tutulla A–G asteikolla  talon energialuokan. Koska energiankulutus riippuu myös käyttötottumuksista, ei pelkkää  kuluvan energian määrää voida verrata toisiaan vastaavilla rakennuksilla keskenään. Nyt  uusi energiatodistus antaa rakentajalle mahdollisuuden verrata omakotitalonsa energiakulutusta  muihin vastaaviin kohteisiin ilman muuttuvien tekijöiden vaikutusta. Vaatimukset  tulevat vielä tästäkin kiristymään: vuodesta 2010 lähtien kaikkien rakennettavien omakotitalojen  tulee täyttää parhaimman A-luokan kriteerit.

Talolle energiatodistus

Energiatodistusta voidaan pitää tuoteselosteena,  joka kertoo rakennuksen omistajalle  tai haltijalle energiatehokkuudesta  ja todennäköisistä käyttökustannuksista  sekä myös toimenpiteistä, joilla tehokkuutta  voidaan parantaa. Energiatodistuksessa  rakennuksille annetaan energiatehokkuuden  perusteella energialuokka  asteikolla A-G. Vastaavanlainen luokitus  on tuttu esim. kodin kylmälaitteista. Aluokan  kiinteistössä energiaa kuluu vähän  ja G-luokan kiinteistössä vastaavasti  paljon. Kun energiatehokkuus lasketaan  yhteisesti sovituilla tavoilla ja asteikoilla,  todistus mahdollistaa oman kiinteistön  vertaamisen muihin vastaaviin rakennuksiin,  oli perhekoko tai lämmitysmuoto  mikä tahansa.  Todistus tarvitaan vain silloin, kun rakennus  otetaan käyttöön, myydään tai  vuokrataan, ja se on voimassa 10 vuotta.  Olemassa oleville omakotitaloille ja  enintään kuuden huoneiston kiinteistöille  energiatodistus on kuitenkin vapaaehtoinen.  Todistusta ei vaadita vapaa-ajan  asunnoilta, joita käytetään alle neljä kuukautta  vuodessa, eikä myöskään kooltaan  alle 50 m²:n rakennuksilta.  Koska asetuksen tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkaalla tavalla, suunnataan vaatimus uusiin rakennuksiin, joissa se on helppo ottaa jo suunnittelussa huomioon. Kiinteistön ostajan kannattaa kui­tenkin ottaa selvää, mikä kyseisen kiin­teistön energiatehokkuus on, joten ener­giatodistuksen vapaaehtoinen hankkimi­nen myös vanhoihin omakotitaloihin tu­lee olemaan kiinteistön myyjän intres­si. Nykyinen energian hinnannousu lisää energiansäästön merkitystä ja halukkuut­ta selvittää oman talon energiatehok­kuutta ja sen parantamismahdollisuutta. Vapaaehtoisen energiatodistuksen laatiminen kannattaa yhdistää kuntotar­kastukseen, mikäli kuntotarkastajalla on myös pätevyys energiatodistuksen anta­miseen. Vaikka kuntotarkastuskin on va­paaehtoinen, on se hyvien tulostensa ta­kia tullut käyttöön lähes jokaisessa pien­talokaupassa. Nämä toimenpiteet nosta­vat suoraan kiinteistön arvoa.

Energiatodistus on myyjän ja ostajan etu

Rakennuksen tyyppi määrää todistuksen hinnan. Uudes­sa rakennuksessa hinta sisäl­tyy normaaleihin suunnittelu­kustannuksiin ja todistuksen antaa pääsuunnittelija, mutta vanhoille pientaloille vapaa­ehtoisen todistuksen arvioi­tu hinta on noin 250–400 eu­roa. Kustannus riippuu kiin­teistön sijainnista, lähtötie­tojen saatavuudesta ja siitä, laaditaanko energiatodistus kuntotarkastuksen yhteydes­sä. Todistuksen antajalla täy­tyy olla tietty säädetty päte­vyys ja hänen tulee olla pe­rehtynyt energiatodistuksen laadintaan.

Energiatodistus syntyy suunnitelman yhteydessä

Suunnitteluvaiheessa pää­suunnittelija arvioi energiate­hokkuuden rakennuksen las­kennallisen kulutuksen perus­teella. Rakennuslupaa haetta­essa omakotitalon on täytet­tävä oheisen taulukon mu­kaiset, rakentamismääräyk­sissä edellytetyt energiate­hokkuuden vähimmäisvaati­mukset. Jos jokin osa ei täy­tä näitä vaatimuksia, on puut­tuva energiatehokkuus otet­tava huomioon muissa raken­teissa tai laitetehoissa paran­tamalla niiden tehokkuutta energiahäviön määrällä. Tämä korostuu etenkin hirsiraken­tamisessa. Koska energiatehokkuus­lukuun vaikuttaa rakentei­den lisäksi mm. ilmastoinnin, lämmitysjärjestelmien, tiivey­den ja käyttöveden energia­tase, lopullinen energiatodis­tus syntyy vasta rakennuksen ollessa valmis. Todistus on ol­tava viimeistään silloin, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön.

Energia-tehokkuusluvun määrittäminen

Energiatehokkuusluvun mää­rittämiseen tarvitaan jouk­ko tietoja. Osa tiedoista pe­rustuu rakenteellisiin ominai­suuksiin ja osa laitevalmista­jan antamiin tietoihin. Perustietoihin kuuluvat rakennettavan omakotita­lon laajuustiedot. Näitä ovat rakennustilavuus (rak-m³), bruttoala (brm²), kerroskor­keus (m), huonekorkeus (m), ilmatilavuus (m³), julkisivun pinta-ala (m²) ja ikkunoiden pinta-ala (m²). Näi­den tietojen pohjalta määrityksessä las­ketaan tilojen lämmityksen ja käyttöve­den lämmityksen energiankulutus, läm­pöhäviöenergioiden summa, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämmitykseen tarvittava energia, lämpökuormat, laitteiden sähkö­energiakulutukset sekä tilojen jäähdytys­energiakulutukset. Näin saadaan selville rakennuksen vuoden aikana tarvitsema kokonais­energiamäärä, joka jaetaan rakennuksen bruttoalalla ja saadaan kohteen ET-luku. Mitä pienempi luku on, sitä parempi ta­lon energiatehokkuus on. Alle 150 kWh/ brm²/vuosi jäävän ET-luvun omaava ra­kennus kuuluu parhaimpaan A-luokkaan. Tarkemmin laskelman perusteisiin voit­te tutustua ympäristöministeriön (www.ymparisto.fi) sivuilta Rakennuksen ener­giatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen.

Matalaenergiatalo säästää asumiskustannuksissa

Matalaenergiatalo on uusi ekologinen vaihtoehto, joka kuluttaa puolet vähem­män normaalin rakentamismääräykset täyttävän talon tarvitsemasta energiasta. Matalaenergiatalon idea on kuluttaa vet­tä, sähköä ja lämmitysenergiaa mahdolli­simman vähän ja samalla hyödyntää uu­siutuvaa energiaa tehokkaasti. Matalaenergiatalossa kiinnitetään erityisesti huomiota seinien, ikkunoi­den, yläpohjan ja alapohjan lämmön­eristykseen, talon tiiviyteen sekä ilman­vaihtoon. Jo näillä eväillä syntyy ener­giatehokas talo, jossa on hyvä sisäilma. Matalaenergiatalon voi rakentaa yleises­ti luultua edullisemmin riippuen esim. lämmöntuotantotavasta. Ilman hankinta­kustannuksiltaan kallista lämpöpumppua matalaenergiatalon rakennuskustannuk­set ovat noin 3 % enemmän kuin vastaa­van talon. Sen sijaan talon ylläpitokustan­nukset ja ympäristöä vahingoittavat vai­kutukset ovat huomattavasti keskimää­räistä pienemmät.

Energiaa säästävän talon rakentaminen yllättävän helppoa

Matalatalorakentaminen oli Suomessa ennen lakia vielä suhteellisen pientä ja uutta. Sen uskottiin johtuvan osaksi sii­tä, että  rakentamisvaiheessa kiinnitettiin enemmän huomiota rakennuskustan­nuksiin kuin rakennuksen elinkaaren ko­konaiskustannuksiin. Hyvä lämpöeristys, tiiviys ja energiate­hokas ilmanvaihto ovat kuitenkin help­poja toteuttaa rakennuksissa. Vaatimuk­sena on hyvä suunnitelma ja huolellinen toteutus työmaalla. Pitkällä tähtäimellä matalaenergiatalo tuo huomattavia sääs­töjä asumiskustannuksiin.

Energiatodistus on pakollinen haettaessa rakennuslupaa

Energiatodistus on pakollinen uusille ra­kennuksille. Olemassa oleville omakoti­taloille ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöille todistus on vapaaehtoinen. Todistusta ei kuitenkaan tarvita, jos ra­kennus on kooltaan alle 50 m² tai si­tä käytetään alle 4 kuukautta vuodessa.

Vuodesta 2012 rakentami­sen energiatehokkuusvaati­mukset tiukkenevat

Tässä vaiheessa suunnitellaan kokonais­energiatarkastelun ottamista käyttöön omakotitalojen uudisrakentamisessa. Uusien rakentamismääräysten avulla uu­disrakennusten energiatehokkuuteen ta­voitellaan 20 prosentin parannusta, mi­kä on merkittävä askel ilmastonmuutos­ta hillitsevässä rakentamisessa Suomes­sa. Uusien määräysten kaavaillaan astu­van voimaan vuoden 2012 alusta. Käyttöönotettava kokonaisenergiatar­kastelu lisää merkittävästi suunnittelun vapautta ja varmistaa kaikkien energiate­hokkuusratkaisujen tasa-arvoisen kilpai­lun. Energiamuotojen kertoimet ohjaavat rakentajia käyttämään ympäristöystäväl­lisiä energiamuotoja. Uusiutuvien ener­gialähteiden käytön osuuden pitää vas­tata vähintään 25 prosenttia rakennuk­sen tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen energian nettotarpeesta. Energiatehokkuuden parantamisen on pelätty lisäävän home- ja kosteusongel­mia. Asiantuntijoiden mukaan energiate­hokas rakentaminen edellyttää huolelli­sempaa suunnittelua ja toteutusta, mikä tarkoittaa samalla parempaa rakentami­sen laatua. Oikein suunniteltu, rakennet­tu ja ylläpidetty energiatehokas rakennus nimenomaan ehkäisee kosteus- ja home­ongelmia. Eivätkä kaavaillut energiatehokkuu­den tiukennukset lopu tähän. Ensi vuosi­kymmenen vaihteessa on odotettavissa tiukentuvaa lainsäädäntöä, jolloin raken­nusten energiatehokkuusdirektiivin oh­jaamana kaikkialla EU:ssa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen.