suomirakentaa.fi

Oma perhe sekä sen vaatimukset ja asumistottumukset luovat pohjan uuden omakotitalon suunnittelulle. Rakentajalla on mahdollisuus suunnitella itselleen omia tarpeitaan tyydyttävä talo. Rajoittavina tekijöinä ovat rakennus- ja kaavamääräykset, käytettävät työresurssit ja tietenkin rakennuskustannukset. Suunnitelmat kannattaa tehdä hyvin ja huolella, koska tehtyjen ratkaisujen kanssa joutuu elämään niin kauan kuin asunnossa asuu tai sen remontoi uuteen uskoon. Talon rakentamisessa tarvitaan erinäinen joukko ammattilaisten laatimia piirustuksia ja suunnitelmia. Osa näistä on viranomaisten vaatimia, osa tarvitaan muuten onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.

Tilaohjelma määrää suuret linjat

Rakentaja määrittelee tarvittavat tilat ja luonnossuunnitelman osat. Tämä voidaan tehdä karkeasti hahmottamalla pohja ja julkisivu toiveineen tai listaamalla toi­veet paperille. Apua löytyy talokirjojen valmiista mallikuvista. Suunnitelmaa kut­sutaan tilaohjelmaksi, ja se on perusta­na tehtävälle luonnokselle, jonka yleen­sä tekee talotoimittaja tai muu ammatti­lainen. Luonnoksen voi toki tehdä myös itse, mutta se on aina hyvä tarkistuttaa asiantuntijalla, joka osaa ottaa kantaa ja antaa arvokkaita neuvoja pohjapiirrok­sen toimivuudesta ja rakenteellisesta to­teutettavuudesta. Tässä vaiheessa on va­rattava asioiden kypsyttämiselle riittä­västi aikaa. Useinkin ratkaisu poikii uusia ideoita vanhojen poistuessa. Lopputulos onkin yleensä monien ajatusten yhteis­tulos. Luonnosvaiheessa moni itse hy­väksi koettu ratkaisu muuttuu; ovet au­keavat ristikkäin, mitoitus ei täytä raken­nusmääräyksiä yms. Tässäkään vaiheessa ei kannata pelätä muutoksia, vaan yhdes­sä suunnittelijan kanssa pohtia tilantee­seen uusi ratkaisu. Sisätilojen suunnitte­luun vaikuttaa jossakin määrin myös va­littu julkisivu. Esimerkiksi kivi-, hirsi- ja lautaverhottujen talojen arkkitehtuurit eroavat toisistaan, ja valittu ulkomuoto vaikuttaa myös sisätiloihin. Tilojen sijoit­telu, harjan suunta, katon kaltevuus ja vä­ri, julkisivumateriaali ja väri jne. voivat ol­la jo kaavamääräyksissä annettuja. Myös tontti aiheuttaa rajoituksia. Tontin pinnan muoto, liikenneliittymät ja -järjestelyt, ul­korakennukset, ympäristö sekä oleske­lu- ja huoltotilat aiheuttavat suunnitte­lulle omat rajoituksensa. Näistä tiedoista kehittyy tonttisuunnitelma, joka on poh­jana rakennuslupaan tarvittavalle asema­piirrokselle.

Rakennusluvan hankinta

Omakotitaloa rakentaessa on aina han­kittava rakennuslupa ennen rakennus­töiden aloittamista. Luvan myöntää paik­kakunnan rakennusviranomainen, ja sil­lä taataan, että rakennuspaikka ja itse ra­kennus on sopusoinnussa ympäristöön ja rakennusteknisesti oikein suunnitel­tu. Jo ennen varsinaista lupahakemus­ta kannattaa tehdä aiotulla rakennuspai­kalla ennakkotarkastus lupaviranomai­sen kanssa. Rakennuslupaa anottaessa tarvitaan rakennuksen piirustukset sekä erinäi­nen joukko muita asiakirjoja ja todis­tuksia, joiden määrä ja sisältö vaihtele­vat paikkakunnasta riippuen. Kaikkea pa­perisotaa ei rakentajan välttämättä tar­vitse hoitaa itse, osan voi jättää suosiolla pääsuunnittelijalle ja vastaavalle työnjoh­tajalle. Talopakettiin kuuluu yleisemmin kaikki pääpiirustukset ja jotkut toimitta­jat hoitavat jopa rakennusluvat.

Ennakkotarkastus lupapapereille

Suunnitelmat ja asiakirjat voi ennen vi­rallista rakennusluvan jättämistä käy­dä tarkistuttamassa paikkakunnan ra­kennusvalvonnassa, jollain paikkakun­nilla tämä vaaditaankin. Ennakkotarkas­tuksella varmistetaan, että suunnitelma täyttää rakennuspaikalla voimassa ole­vat vaatimukset ja asiakirjat ovat muu­tenkin kunnossa. Tällä varmistetaan, ettei luvan myöntäminen turhaan viivästy ra­kennuslupahakemuksessa olevien puut­teiden johdosta. Rakennuslupakäsittely vie muutamasta viikosta kuukausiin. Valintaopas Pienrakentamisen työoh­jeet -oppaaseemme on koottu yleisim­mät rakennuslupaan tarvittavat tiedot, jotka voivat vaihdella paikkakunnittain.

Muut suunnitelmat

Kustannussuunnittelu on yksi tärkeim­mistä suunnitelmista, sillä käytettävis­sä oleva raha lienee oleellisin hankkee­seen vaikuttava tekijä. Samassa yhteydes­sä tehdään usein myös rahoitussuunni­telma. Kustannuksia voi itse alustavasti hahmotella jo hyvin varhaisessa vaihees­sa. Mitä useampia ratkaisuja tehdään, sitä tarkemmin myös kustannuksia voidaan arvioida ja samalla verrata erilaisten va­lintojen vaikutuksia. Apuna omatoimisessa kustannusten arvioinnissa voi käyt­tää erilaisia kustannusoppaita ja -ohjel­mia. Ammattilainen voi tehdä tarkan hin­ta-arvion pää-, rakenne-, lvi- ja sähkö­piirustusten perusteella. Laskemalla ai­ne- ja työmenekit saadaan selville pait­si tarkka kustannusrakenne, myös mo­net materiaaleihin ja työsuorituksiin tar­vittavat  tiedot, joita voidaan käyttää hy­väksi myös hankintoja ja tarjouksia teh­täessä. Useat rahoituslaitokset vaativat tarkan kustannusarvion. Tämän voi teh­dä esimerkiksi rakenne- tai pääsuunnit­telija tai muu kustannuslaskentaan kyke­nevä ammattilainen.

Työpiirustukset täydentävät toteutusta

Työpiirustuksia tarvitaan eri rakennus­osien toteuttamisessa. Taloon tarvitaan ainakin sähkösuunnitelma, lvi-suunnitel­ma (lämmitys, vesijohdot, viemärit, il­manvaihto), rakennesuunnitelmat las­kelmineen sekä perustussuunnitelma. Työpiirustuksiin voidaan lukea myös ns. detaljikuvat, joista ilmenee eri raken­nusosien rakenne. Detaljipiirustukset ovat useimmiten yleispäteviä, eikä nii­tä tarvitse erikseen rakennuskohtaisesti suunnitella. Normaalin talopakettitoimi­tuksen yhteydessä tulee mukana yleen­sä ohjekansio, josta tärkeimmät raken­neyksityiskohdat selviävät. Joskus tarvi­taan myös rakennustapaselostus, joka kertoo millä tavalla ja minkälaiseen laa­tutasoon rakenteet tehdään, mitä ma­teriaaleja käytetään jne. Tuotekohtaiset asennus- ja käyttöohjeet löytyvät yleen­sä myös eri rakennustarvikevalmistajilta tai myyjiltä. Rakennusaikataulu on tärkeä erityisesti silloin, kun kokonaisuuteen kuuluu useampia vastuualueita eli usei­ta osaurakoita tai tavaratoimituksia. Ai­kataulutuksesta käy selville, missä järjes­tyksessä eri työvaiheet tehdään ja miten kauan ne kestävät. Aikataulun perusteel­la tavaran toimitukset ja työsuoritukset voi sopia ja sovittaa paikoilleen jo hyvissä ajoin. Alkuvaiheessa ajoitus voi olla kar­kea, sillä se täsmentyy projektin aikana erilaisten toimitus- ja muiden ajankoh­tien lähestyessä.

Rakentajan yhdyshenkilöt

Rakennusvaiheen alussa pitää löytää työ­hön pätevä pääsuunnittelija. Hän muut­taa rakentajan toiveet asianmukaisesti mitoitetuiksi suunnitelmiksi ja vastaa, et­tä rakennuksen rakennussuunnitelma ja erikoissuunnitelmat muodostavat toimi­van kokonaisuuden. Pääsuunnittelijan on hyvä olla rakennusprojektissa mukana jo tonttia valittaessa. Toisena yhdyshenkilönä rakentajalla on vastaava työnjohtaja. Jotta hänet voi­daan hyväksyä toimeen, on hänellä olta­va vähintään rakennusmestarin koulutus ja riittävä kokemus työnjohtotehtävistä. Työnjohtajan tehtävänä on vastata, että työt tehdään rakennusteknisesti oikein, pitää rakennustyön tarkastuskirjaa ja ti­lata tarvittavat katselmukset. Talopaket­titoimituksissa yleisin käytäntö on, että pääsuunnittelijana ja työnjohtajana on sama henkilö. Paikkakunnan rakennusviranomaisten tehtävänä on varmistaa, että rakentami­nen tehdään rakennusluvan ja hyvän ra­kennustavan vaatimalla tasolla. Heidän toimenkuvaansa kuuluu erinäinen jouk­ko tarkistuksia ja katselmuksia jotka käy­vät ilmi sivun 18 laatikosta.

Rakennusviranomaisten tekemä valvonta

Rakennustarkastukset poikkeavat paik­kakunnittain rakennuksen vaatimusten mukaan. Peruskatselmusten lisäksi voi­daan tarvita tarkennuksia ja esim. sähkö­liike tarkistaa sähkötyöt käyttöönottoil­moituksen perusteella. Rakentajalla on vielä muitakin velvol­lisuuksia. Jo ennen rakennustöiden alkua on pidettävä aloituskokous, johon osal­listuvat hänen lisäkseen yleensä puheen­johtajana toimiva rakennusvalvontaviran­omainen sekä pääsuunnittelija. Kokouk­sen tarkoituksena on antaa tiedot, tavat ja yhteyshenkilöt rakentamisen huolehti­misvelvollisuuden toteuttamiseksi. Rakentajan täytyy ilmoittaa myös ra­kennustöiden aloittamisesta rakennus­valvojalle ja varmistaa, että tarkastusasiakirja sekä käyttö- ja huolto-ohje tehdään riittävässä laajuudessa.