|

Asuinrakennusta tehtäessä täytyy alusta asti ajatella, että sen käyttöaika on pitkä, parhaassa tapauksessa useiden sukupolvien mittainen. Rakennuksen tulee kestää ilmaston ja asumisen rasitukset, mikä taataan hyvällä suunnittelulla ja kiinnittämällä erityistä huomiota rakentamisen laatuun. Kun rakennuksen perusratkaisut ovat kunnossa, vain helposti vaihdettavat tai korjattavat kulutusosat vaurioituvat. Kunnollisella rakentamisella ei tähdätä pelkästään kestävyyteen ja viihtyvyyteen, vaan sillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Hyvin tehty ja hoidettu talo säilyttää arvonsa pitkään.
Kaikki alkaa hyvästä suunnittelusta
Suunnitteluvaiheen kiire on rakentajan pahimpia virheitä. Suunnitelmalle täytyy antaa aikaa kypsyä rauhassa. Omat näkemykset ja tilan tarvekartoitukset syntyvät useista eri vaihtoehdoista. Voi olla, että löytyy valmis ratkaisu, mutta useimmiten suunnitelma kehittyy useasta osaratkaisusta. Myös ammattilainen tarvitsee oman aikansa, ja yhteistyö suunnittelun eri vaiheissa takaa parhaan lopputuloksen. Suunnittelussa ei myöskään pidä sokeasti tuijottaa tähän hetkeen, sillä olosuhteet voivat muuttua. Perheen koon muutokset, vanhenemisen tuomat liikuntarajoitteet sekä tekniikan kehittyminen on hyvä ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon. Kaikkea ei tarvitse ajatella kerralla, mutta rakennus on syytä suunnitella niin, että tilanteiden muuttuessa muutostyöt ovat mahdollisia. On järkevää jättää laajennusvaraa ullakolle sekä rakentaa riittävän leveitä kulkuaukkoja ja helposti kuljettavia portaita. Myös rakennuspaikka vaikuttaa suunnitteluun. Tontin täytyy soveltua rakentamiseen ja perustuksista on saatava poistettua pohjakosteudet. Rakennuksen ympäristö on muotoiltava niin, etteivät pintavedet valu rakennukseen päin. Lisäksi kulku- ja huoltoteiden sekä mahdollisten ulkorakennusten ja jätekatoksien on mahduttava tontille.
Oikea materiaalien valinta ja asennus ovat onnistumisen edellytyksiä
Turvalliseksi todettujen ratkaisujen ja materiaalien käyttö on aina suositeltavin vaihtoehto. Hyviksi koettuja malleja ja valmiita tuoteratkaisuja löytyy moniin tilanteisiin. Tuotteiden tietoihin ja asennusohjeisiin kannattaa aina perehtyä huolella. Noudattamalla niitä ja käyttämällä saman valmistajan tuoteperhettä alusta loppuun varmistetaan, että tuotteet soveltuvat yhteen. Vaikka eri valmistajien tuotteet tuntuisivatkin tuotenimiensä perusteella vastaavan toisiaan, niiden yhteensopivuudesta ei voida mennä takuuseen. Valmiit rakennuskomponentit säästävät aikaa, jolloin työn voi tehdä itse ja vaikuttaa samalla työn onnistumiseen. Kaikkea ei silti tarvitse tehdä itse. Tekemistä riittää vaikka vaativimmat työt teettäisikin ammattilaisella. Muista kuitenkin, ettei hätäilemällä synny hyvää ja laadukasta työtä.
Perustukset ovat rakennuksen tukipilari
Perustuksia suunniteltaessa on maalaji, maan routivuus sekä kantavuus selvitettävä. Nämä tiedot saadaan teettämällä maaperätutkimus. Koska maaperän laatu voi vaihdella jo pienillä matkoilla, voidaan sen koostumus selvittää vain harvoissa tapauksissa muilla menetelmillä. Jos rakennuspaikka osoittautuu routivaksi, perustukset tehdään routarajan alapuolelle tai eristetään huolella. Heikosti kantava maa vaihdetaan kevyempään tai perusta paalutetaan. Näissä tapauksissa kannattaakin pysähtyä miettimään oikeaa ratkaisua tai rakennuksen sijaintia tontilla uudelleen. Hyvin tehty perustus pysyy halkeilematta suorassa koko rakennuksen iän ja antaa perustan koko rakennuksen kestävyydelle. Perustukset ja kellarikerrokset suojataan tarkoitukseen valmistetuilla laasteilla ulkopuoliselta kosteudelta ja eristetään kosteuslevyllä. Anturan ja sokkelin yhtymäkohtaan tehdään kallistuskolmio esim. laastilla johdattamaan mahdollinen kosteus perustuksesta pois.
Salaojitus ja sadevesiviemäröinti pitävät perustukset kuivina
Salaojat asennetaan aina anturan tai reunavahvisteisen laatan alapinnan tasoa alemmaksi. Perustusten sisäpuolinen alue muotoillaan siten, että perustusten alle mahdollisesti päässyt kosteus johtuu helposti salaojaan. Putkituksissa käytetään halkaisijaltaan vähintään 100 mm:n paksuista putkea. Asennus tapahtuu suorin vedoin, jolloin kulma- tai risteämäpaikat varustetaan tarkistuskaivoin, joiden kautta myöhemmät tarkistus- ja huoltotyöt pystytään tekemään. Salaojan ja perustusten ympärillä käytetään routimatontaraekooltaan 8–16 mm:n salaojitushiekkaa. Tarvittaessa anturan alle tehdään salaojituskerros noin 200 mm:n karkeasta kantavasta murskeesta. Perustusten kaivamisen yhteydessä kannattaa asentaa sadevesikaivot ja ?putkistot. Sadevesi- ja salaojaputkistoja ei saa yhdistää vaan vedet johdetaan omina linjoinaan ja omine tarkistuskaivoineen purkupaikalle asti. Sadevesien poistojärjestelmään kuuluvat tietenkin myös räystäiden sadevesikourut, syöksytorvet, maanpinnan muotoilu ja pintasepelöinti rakennuksen seinustoilla.
Riittävät räystäät ja korkea sokkeli suojaavat ulkovuorausta
Pitkät räystäät suojelevat rakennusta viistosateelta ja auringon ultravioletti-säteilyltä. Riittävänä räystäspituutena voidaan pitää rakennuksen sivuilla 600–700 mm:ä ja päädyissä 500 mm:ä. Kivijalan reunaan sijoitettu rakennuksesta poispäin kallistuva sepelikerros estää roiskeveden seinään aiheuttaman kastumisen ja likaantumisen. Samalla se johdattaa tehokkaasti veden pois rakennuksen seinustoilta. Lisäksi vähintään 300 mm:n korkuinen sokkeli estää maakosteuden pääsyn seinärakenteisiin. Puuvuoratuissa taloissa alimman paneelin pinta viistotaan sisäänpäin kaltevaksi tippanokaksi, jolloin seinää pitkin valuva vesi pisaroituu vuorauksen ulkoreunaan ja putoaa pois imeytymättä rakenteisiin. Kaikkien näiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta seinä pysyy kuivana eivätkä homeitiöt pääse vahingoittamaan rakenteita.
Vesikate valmistajan ohjeiden mukaisesti
Turvallisen ja kestävän vesikaton voi tehdä monista eri materiaaleista. Hyvän katon kaltevuus on vähintään 1:3, siinä on tarpeeksi pitkät räystäät ja se on varustettu sadevesikouruilla sekä turvavarusteilla. Tärkeintä kateasennuksessa on toimia katemateriaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kattaustyö aloitetaan useimmissa tapauksissa asentamalla kondenssi- ja vuotosuojaksi aluskate, joka tiivistetään hyvin läpivientien kohdalta. Aluskatteen päälle tulevat korotusrimat, sitten katemateriaalin vaatimat ruoteet ja lopuksi varsinainen kate. Yläpohjan tuuletus varmistetaan jättämällä räystäslaudoitukseen 1,5–2 cm:n raot ja asentamalla päätykolmioihin tuuletusritilät. Tehtäessä sisätiloihin vinoja kattopintoja on yläpohjan ja vesikattorakenteiden väliin jätettävä 70–100 mm:n ilmarako, ettei eristyslevyjen pullistelu estä rakenteiden tuulettumista. Täysin vinokattoinen yläkertaratkaisu vaatii lisäksi harjatuuletuksen.

Kosteat tilat huolella oikeista materiaaleista
Kosteat tilat tehdään pääsääntöisesti kivirakenteisina. Mikäli käytetään puurunkoa, tehdään 400 mm:n tolppajaotus ja käytetään valmiiksi vedeneristettyä kuitusementtilevyä. Kummassakin tapauksessa vedeneristys tehdään huolella tuotteiden ohjeita noudattaen. Vedeneristyksessä ei missään nimessä kannata tinkiä työn laadusta eikä kustannuksista. Pienetkin virheet tai puutteet aiheuttavat myöhemmin vaurioita ja niiden korjaaminen tuntuvia lisäkustannuksia.
Ilmanvaihdon avulla talo ja asukkaat hengittävät terveesti
Koneellinen ilmastointi takaa riittävän ja tehokkaan ilmanvaihdon. Huoneilmassa ei ole vedon tuntua, melu- tai äänihaittoja ei synny ja ilma on raikasta hengittää. Ilmanvaihdon perusideana on tuoda raitis ja puhdas ilma oleskelutiloihin sekä poistaa käytetty ilma nk. likaisten tilojen kautta ulos. Lämpö otetaan talteen poistoilmasta ja hyödynnetään joko tuloilman lämmittämisessä tai lämmitysjärjestelmässä. Vesikaton läpiviennit tulee tiivistää hyvin sekä katteessa että aluskatteessa. Yläpohjassa kulkevat putket eristetään huolellisesti kondenssi-ilmiön poistamiseksi. Putkivedot voi tehdä itse suunnitelmaa noudattaen, mutta lopulliset venttiilien säädöt tapahtuvat ammatti-ihmisten avulla. Vain oikein säädetty ja suunniteltu ilmanvaihto toimii oikein. Järjestelmä vaatii jonkin verran huoltoa, suodattimien puhdistukset tarvittaessa ja kymmenen vuoden välein kanavaston nuohouksen.
Rakennuksen huolto ja Pientalon Päiväkirja kulkevat rinnakkain
Pientalon Päiväkirja on rakentajan ja asukkaan korvaamaton apulainen, joka kannattaa ostaa jo hankkeen ensi metreillä. Päiväkirjaan tehdään rakennusvaiheessa kaikki muistiinpanot materiaaleista, työtavoista, tekijöistä jne. Näin tiedot löytyvät, kun niitä tulevina huoltovuosina tarvitaan. Sään vaikutukset ja asumisen jäljet näkyvät aina jossakin vaiheessa, vaikka talo olisi rakennettu kaikkia sääntöjä noudattaen. Vaikka suoranaisia vikoja ei vielä olisikaan, rakennuksissa on kohteita, joita tulee tarkkailla säännöllisesti. Näin mahdolliset vauriot huomataan mahdol-lisimman pian ja samalla estetään suuret ja kalliit remontit. Talon julkisivun maalipinta on syytä huoltomaalata jo ennen kuin sen pinta alkaa halkeilla. Sadevesijärjestelmien ja salaojien toiminta on tarkistettava ja tarvittaessa järjestelmä on huuhdeltava. Vesikaton kunto, kaikki katon läpiviennit ja hormien yläosan kunto sekä yläpohja tarkistetaan vuosittain. Ilmanvaihtojär-jestelmä huolletaan. Kaikki tekniset laitteet ja rakennuskomponentit huolletaan huolto-ohjeen mukaan. Kirjan huolto-osaan dokumentoidaan kaikki tehdyt työt, materiaalit, huollot jne. Kirjasta muodostuu arvokas todistus talon kunnosta ja myöhemmätkin korjaajat tietävät, mitä esim. piilossa olevat rakenteet sisältävät. Myyntitilanteessa kirja on rakennuksen arvoa nostava dokumentti.
|