suomirakentaa.fi

Keittiö on kodin tärkein osa, joten sen suunnitteluun kannattaa satsata. Ensin tulisi miettiä käyttötarpeet, mm. mitä ja millaisia koneita juuri tähän perheeseen tarvitaan ja miten ne sijoitetaan juuri tähän keittiötilaan. Nykyaikaisen keittiön uudet laitteet ovat energiataloudellisia, turvallisia ja vielä hyvännäköisiäkin. Vasta kodinkoneiden jälkeen tulisi etsiä kalusteet koneiden ympärille. Suunnittelijan ammattitaito korostuu siinä, että hän osaa laittaa kaikki perheen tarvitsemat ja toivomat asiat toimivaksi ja näyttäväksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman voi teettää esim. sisustussuunnittelijalla tai kaappivalmistajalla. Kaappivalmistajan suunnittelija tietää ja tuntee parhaiten oman tehtaansa tarjonnan ja osaa näin sijoittaa oikeanlaisen yksikön oikeaan paikkaan asiakkaan toiveet täyttäen. Kaappien suunnittelijalta saa tänä päivänä  3-ulotteiset kuvat keittiöstään ja voi näin katsella etukäteen, miltä keittiö valmiina näyttää erilaisia ovivaihtoehtoja ja värejä pohdittaessa. Kaappisuunnittelu kuuluu usein kalusteiden hintaan.

Keittiön suunnittelu

Keittiö on sen koosta riippumatta uuden talon kallein huone. Tämä johtuu sinne sijoitettavista kiintokalusteista ja kodin­koneista sekä vesikalusteista. Se min­kä kokoinen ja muotoinen keittiö tarvi­taan, riippuu paljon perheen koosta se­kä ruokailu- ja ruuanlaittotottumuksista. Itse asiassa keittiön ja apukeittiön / vaa­tehuoltotilan suunnittelu, tilaratkaisut ja sijoittelu ratkaisevat hyvin pitkälle, kuin­ka hyvin koko asunto lopulta toimii. Am­mattinsa osaava myyjä osaa loksauttaa monet tärkeät yksityiskohdat paikoilleen koulutuksen ja kokemuksen tuomalla ru­tiinilla ja hän osaa heti sanoa, voiko jo­tain asiakkaan toiveita toteuttaa ollen­kaan. Monet pikkuasiat jäävät maallikol­ta helposti huomaamatta. Keittiön ja vaa­tehuoltotilan pinta-alaa enemmän mer­kitsevät niiden tilankäytön tehokkuus ja perheelle tarpeellisten toimintojen sisäl­lyttäminen lopputulokseen. Tyyli- ja ul­konäköasiat ovat nekin keittiöratkaisu­jen valinnassa tärkeitä. Keittiö on per­heen keskeisin paikka, joka toimii seu­rustelutilana paitsi oman väen, myös vie­railijoiden kanssa.

Keittiön järjestelyt

Peruslähtökohta suunnittelulle on lie­den, vesipisteen ja kylmätilojen muodos­tama ydin. Näiden tulisi optimaalisim­millaan sijaita toisiinsa nähden kolmios­sa, josta etäisyys pisteestä toiseen olisi vain pari–kolme esteetöntä askelta. Esim. ruokapöytää ei saisi sijoittaa näiden pis­teiden väliin. Kunkin toiminnon vieres­sä tulisi olla laskutilaa. Lieden ja pesual­taan välissä saisi työtilaa olla vähintään 60 cm ja toisellakin puolella liettä vähin­tään 40 cm. Alakaappien sokkelin korkeudella työ­pöydän tason korkeusaseman voi valita käyttäjän pituuden mukaan. Yleisimmin käytetty alakaappikorkeus on 90 cm, ylä­kaappien etäisyys tasosta on 46 cm. Sei­näkaappien ei tarvitse välttämättä olla samalla korkeustasolla. Kalusteet tulisi suunnitella niin, että niitä käyttävä hen­kilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välinei­siin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 70–130 cm, joten tälle alueelle tuli­si sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Paljon käytettyjen kodinkoneiden, kuten astian­pesukoneen ja uunin sijoittaminen oike­alle työskentelykorkeudelle on ergono­misesti järkevää. Esim. astianpesukoneen nostaminen 30–40 cm lattiatasosta hel­pottaa huomattavasti sen täyttämistä.

Mieltymykset ja tottumukset suunnitteluun mukaan

Keittiösuunnitelmaan vaikuttavat pal­jon myös perheen mieltymykset. Toi­set haluavat keittiön omana suljettava­na huoneenaan ja toiset olohuoneeseen avoimena tupakeittiönä. Omassa tilassa ruuanlaitosta syntyneet käryt ovat pa­remmin hallittavissa, eivätkä koneiden äänet kantaudu häiritsevästi oleskelutilo­jen puolelle. Avokeittiössä ei ruuanlaitta­ja jää yksistään eristyksiin, vaan seuruste­lu sujuu samalla keittiöaskareiden kans­sa. Myös leikki-ikäisten lasten puuhia on helppo seurata avonaisessa tilassa. Huo­nona puolena tupakeittiössä ovat oles­kelutilaan kuuluvat kodinkoneiden äänet ja näkyvät työtasot. Täysinäistä tiskiallas­ta on vaikea piilottaa avoimessa tilassa, ja koko tila oleskelutilaa myöten näyttää sotkuiselta. Myös ruokailuun liittyvät kysymykset tulee ratkaista varsinkin suljetussa keit­tiössä. Syökö perhe keittiössä vai ruokai­lutilassa? Yksi tapa on tehdä pieni ruo­kailuryhmä perheen omaan tarpeeseen keittiöön ja juhlavammat kattaukset eril­liseen ruokailutilaan tai esim. olohuonee­seen sijoitettuun ruokailuryhmään. Nä­mä asiat on huomioitava perussuunnitel­man aikana. Tilavaan keittiöön voidaan harki­ta keittiösaarekkeen sijoittamista. Lie­si ja pesupöytä yhdessä työtason kans­sa muodostavat tehokkaan kokonaisuu­den. Lisäksi lieden ympärille mahtuu kak­sikin henkilöä työskentelemään saman­aikaisesti. Viemäröinnin vuoksi myös tä­mä tulee ottaa huomioon jo tilaratkaisu­ja suunnitellessa. Sähköisiä koneita ja laitteita tarvitaan keittiössä paljon, joten on tärkeää, että keittiösuunnitelma tehdään ennen säh­kösuunnitelmaa.

Kodinhoitohuone luonnollinen jatke keittiölle

Jotta kaikki kodin huoltotoiminnot su­juisivat parhaalla mahdollisella taval­la, kannattaa kodinhoitohuone sijoittaa keittiön välittömään yhteyteen tai aina­kin mahdollisimman lähelle. Kodin hoi­tohuoneesta olisi myös hyvä olla suo­ra uloskäynti. Varsin usein eteinen jakaa keittiön ja kodinhoitohuoneen ja ulos­käynti kummastakin tapahtuu saman oven kautta. Suunnittelun lähtökohtana on, että kodinhoitohuoneeseen mahtuvat kodin tekstiilihuolto, siivouskaappi ja pesuallas. Erillisellä ovella varustettuun tilaan olisi hyvä lisätä vielä kurapiste ja leikki-ikäis­ten kuravaatteille oma säilytystilansa. Yksi olennainen lisätilan tarpeen ai­kaansaaja on teknisen tilan puute. Par­hain ratkaisu on aina, että tekniseen ti­laan sijoitetaan sinne kuuluvat laitteet. Usein tämä tila kuitenkin puuttuu, ja ko­dinhoitohuoneeseen joudutaan sijoit­tamaan pahimmassa tapauksessa kaikki pumpusta keskuspölynimuriin.