suomirakentaa.fi

Lattiat ovat eniten kulutukselle alttiita kodin pintoja, joten niiltä vaaditaan kovaa kulutuk­sen kestävyyttä. Lattia on ensimmäinen pinta, jonka tulija näkee astuessaan ovesta sisälle, joten myös näyttävyys on usean rakentajan valintapäätöksessä mukana. Lattiamateriaalien ja mallien määrä markkinoilla on kattava ja jokaiselle löytyy varmasti mieleisensä. Suomes­sa asennetaan uudisrakennuksiin vuosittain noin 2,4 miljoonaa lattianeliötä, joista runsas puolet asennetaan ainakin osaksi itse.

Alustasta tukeva

Oli sitten lattiapäällyste mikä tahansa, alustan pitää olla tukeva. Puukoolatuis­sa lattioissa juoksut asennetaan riittävän tiheään lattiamateriaalin mukaan, beto­nialustat tasoitetaan ja kosteiden tilo­jen osalta vedeneristetään huolellisesti. Varsinkin parketit, laminaatit ja isot lat­tialaatat vaativat pohjan lujuuden lisäk­si suoruutta. Oikeastaan vain muovima­tot myötäilevät hiukan epätasaisempia­kin lattiapintoja. Lattiaa tehtäessä on hy­vä muistaa myös äänen eristys, varsin­kin monikerroksisissa ratkaisuissa. Askeläänten kantautumista alapuoleiseen tilaan voidaan vähentää esimerkiksi uivan lattiarakenteen avulla, jolloin lattiapääl­lysteen ja alusrakenteen väliin asenne­taan äänen kulun katkaiseva eriste, esim. aaltopahvi, huopa, solumuovi tai bitu­mikorkkimatto. Vaativissa kohteissa voi­daan käyttää myös kovaa eristevillaa. Ko­telorakenteisissa välipohjissa välit on hy­vä täyttää eristeellä, koska pehmeä eris­te estää parhaiten askelääniä. Ilmaääniin tehoaa vain massa, jolloin esim. moniker­roksinen kipsilevylattia on hyvä ratkaisu.

Lattialämmitys ja lattiapäällyste

Lattialämmitys on nykyään vakioratkaisu kodin kosteissa tiloissa, mutta sen käyt­tö on lisääntynyt myös kuivien huone­tilojen lämmitysjärjestelmänä. Lattialäm­mitys lisää asumismukavuutta, kun lattia­pinta on vuodenajasta riippumatta aina lämmin. Varsinkin keraamisten laattojen yhteydessä lattialämmitys on suositelta­vaa, sillä kivimateriaali tuntuu jalalle läm­mittämättömänä varsin epämiellyttävältä.

Lattialämmitys nostaa lattiapäällysteen lämpötilaa normaalikäytössä noin 27 as­teeseen, joten se ei yleensä rajoita lat­tiapäällystevaihtoehtoja. Pääsääntöisesti kaikki hyvälaatuiset lattiapäällysteet so­pivat lattialämmityksen yhteyteen.

Usein lattialämmityksen mielletään kuuluvan betonirakenteisiin lattioihin. Lämmitysjärjestelmä voidaan kuitenkin asentaa monella eri tavalla lattiaraken­teisiin. Putket tai kaapeli voidaan esim. upottaa monikerroslevylattiaan tai suo­raan puukoolauksien väliin. Sähköisestä kattolämmitysjärjestelmästä on kehitelty oma versionsa eristeellisiin kotelolattioi­hin. Tällöin kelmuihin kiinnitetyt kaapelit asennetaan eristeen ja lattiapinnan väliin.

Varaavat lattialämmitykset vaativat ympärilleen massaa, joka useimmiten on betonia. Mitä paksumpi ja eristävämpi lattiapäällyste on, sitä tasaisemmin ja pi­dempään varaava massa luovuttaa läm­pöä huonetilaan. Tässä mielessä varaa­van lämmitysmuodon yhteyteen kannat­taa kuivissa tiloissa ajatella muutakin lat­tiamateriaalia kuin laattaa.

Kovimpaan kulutukseen kestävä laatta

Lähes kolme neljästä valitsee talonsa jo­honkin tilaan keraamisen lattialaatan. Yleisimmin laatoitettuja lattioita on pe­su- ja saunatiloissa, kodinhoitohuonees­sa, eteisessä ja keittiössä. Lattialämmityk­sen yleistyessä myös muihin tiloihin yhä useammin valitaan kivilattia.

Saunassa ja pesutiloissa sekä kodin­hoitohuoneissa eli tiloissa, joissa käyte­tään paljon vettä, vaaditaan pohjatyös­sä huolellista vedeneristystä. Useimmi­ten näihin tiloihin kannattaa valita laatta, joka ei ole liukas. Laatta voi olla karhea­pintainen tai niin pieni, että saumakohtia osuu aina jalan alle.

Eteistilat joutuvat varsinkin lapsiper­heissä myös kovalle koetukselle. Jalki­neissa ja ulkovaatteissa kulkeutuu lattial­le vettä, hiekkaa ja likaa. Laatta ei ole siis lainkaan huono valinta eteistilojen lattia­pinnaksi. Toki muitakin ratkaisuja käyte­tään. Valintaan vaikuttavat elämistottu­mukset ja perhetilanne.

Keittiön lattia on yksi lattialämmityk­sen myötä yleistyneistä laatoituskohtei­ta. Rakentajat perustelevat valintaansa hyvän ulkonäön ja laadun lisäksi pinnan kosteudenkestävyydellä ja helppohoitoi­suudella. Myös laminaatti on keittiön lat­tiamateriaalina kasvattanut suosiotaan muovipäällysteiden kustannuksella.

Olohuoneeseen näyttävyyttä

Rakentajien tärkeimpänä valintaperus­teena on lattian hyvä ulkonäkö, ja lähes puolet heistä arvostaa laadukasta, kes­tävää lopputulosta sekä helppohoitoi­suutta. Parketti onkin olohuoneen lat­tiamateriaalina pitänyt suosionsa tasai­sena vuodesta toiseen. Muovipäällystei­den suosio olohuoneiden lattiapintana on laskenut ja vastaavasti laminaatin ja keraamisen lattialaatan käyttö olohuo­neissa on yleistynyt.

Makuuhuoneet

Laminaatti on tällä hetkellä ehdottomas­ti suosituin lattiamateriaali makuuhuo­neissa. Lähes puolet rakentajista on va­linnut laminaatin näihin tiloihin. Neljän­nes lattioista on edelleen parkettia ja enää vain runsas kymmenen prosenttia makuuhuoneen lattiapinnoista päällyste­tään muovipinnoitteilla.

Keraamiset laatat

Lattialaatat ovat joko poltettuja tai pu­ristettuja, kooltaan ja väreiltään hyvin­kin erilaisia lattiamateriaaleja. Märissä ti­loissa käytetään usein pientä laattako­koa. Osaltaan tämä johtuu lattiakaatojen laatoituksen helppoudesta, jolloin pienet laatat kantavat koko alaltaan ja lattiapin­nasta tulee kestävä. Pienet mosaiikkilaa­tat ja suuremmat 10x10 cm:n laatat ovat yleensä verkkoon sidottuja, mikä osal­taan helpottaa asennusta. Isot laatat so­veltuvat suorille, isoille pinnoille. Niiden yleisin koko on n. 300 x 300 mm. Portail­le ja kylmille terasseille valitaan pakka­senkestävä laatta, jolloin myös kiinnitys-ja saumalaastien tulee olla säänkestäviä.

Parketit

Parketit voidaan jakaa uiviin ja liimatta­viin parketteihin. Uivat parketit ovat joko lauta- tai palaparketteja, jotka on pontat­tu jokaiselta sivulta. Näiden rakenne on monikerroksinen, hiukan vaneria muis­tuttava, joten niiden kosteuseläminen on vähäistä. Kerrosrakenteen päällimmäi­nen osa eli kulutuspinta on massiivipuu­ta. Pinnan puulajivalikoimassa suosituim­pia ovat tammi, saarni, pyökki ja koti­mainen koivu. Muita puulajeja ovat esim. vaahtera, pähkinä, merbau, mänty ja leh­tikuusi. Pintojen kovuus riippuu puulajis­ta siten, että tammi on kovin ja mänty pehmein. Parketin alle asennetaan alus­matto ja palaset joko liimataan tai käy­tettäessä lukkoponttiparkettia painetaan toisiinsa kiinni. Parketit ovat valmiiksi la­kattuja, joten valmista lattiapintaa syntyy nopeasti. Kulumisen jäljet voidaan vuosien mittaan hioa ja lattia lakata tarvitta­essa 1–2 kertaan.

Liimattaviin parketteihin kuuluvat mosaiikki- ja sauvaparketit. Nämä täysin massiivipuiset palat liimataan alustaansa kiinni, kitataan, hiotaan ja lakataan. Lak­koina käytetään joustavia, hyvin kulutusta kestäviä parkettilakkoja. Liimattavat par­ketit voidaan hioa ja lakata useampaan kertaan korjattaessa pinnan kuluneisuut­ta. Yleensä julkisten tilojen näyttävät ja taidokkaasti sommitellut lattiat ovat sau­vaparkettia.

Lautalattia

Yleisin lautalattia on tehty uunikuivatus­ta männystä, mutta jonkin verran käy­tetään myös koivua, kuusta ja tammea. Lautalattia on joustava, sen luonnollisen kaunis pinta tuntuu paljaalle jalalle läm­pimältä. Sen äänen eristyskyky on koh­talaisen hyvä, joskin rakenteita pitkin ää­ni pääsee jonkin verran kulkeutumaan. Puu on luontainen materiaali ja elää kos­teusvaihtelujen mukaan, mikä tulee ot­taa huomioon jo asennusvaiheessa sekä myöhemmin tarkkailtaessa huonekoste­utta. Pehmeäaineiset puulattiat eivät so­vellu kovaan kulutukseen, puun kovuut­ta voidaan kuitenkin hieman parantaa lämpö- tai painekäsittelyn avulla. Lattia­laudat ovat yleisimmin kooltaan 28 x 95 mm, joko ympäripontattuja tai vain pit­kiltä sivuiltaan pontattuja. Sivupontillisien lautojen pituus kannattaa valita huoneti­lan mukaan. Käytettäessä ympäripontat­tua lautaa voidaan jatkokset tehdä lähes vapaasti, jolloin hukkamenekki on vähäi­sin. Laudat voidaan myös sävyttää ja la­kata lattia- tai parkettilakoilla tai käyttää erilaisia puulattiavahoja.

Ohutpuulattia

Uudehko tuttavuus on ohutpuulattia, jonka voisi sanoa olevan parketin ja la­minaatin risteytys. Nimensä mukaisesti lattiamateriaalin pinta on aitoa puuta, jo­ka on kiinnitetty laminaattilevyn pintaan. Puuaines on kuitenkin niin ohut, ettei se täytä parketin ominaisuuksia, eikä sitä voida hioa.

Tuote sopii erinomaisesti remont­tikohteisiin, joissa useinkin joudutaan esim. ovien takia tinkimään lattian aine­vahvuudesta.

Laminaatti

Laminaatit tehdään kolmesta eri kerrok­sesta, ja ne ovat tavallisimmin 6–8 mm vahvoja asennuslautoja. Pintakerroksen laminointi sisältää pinnan, kuvion ja värin, keskimmäinen kerros on tehty yleisem­min joko mdf- tai hdf-levystä. Alapohjas­sa on toinen laminaattikerros, joka pitää levyn suorassa ja elämättömänä.

Laminaatin suosion tärkeimpinä syi­nä ovat erittäin hyvä kulutuksen ja iskun kestävyys, mutta myös helppo asennet­tavuus ja edullisuus sekä todella runsas valikoima vaikuttavat valintoihin. Pinta­kuvioina ovat yleisimmin puujäljitelmät, joista suositumpia ovat pyökki, tammi ja vaahtera. Pinta voi muistuttaa myös esim. kaakelilaattoja.

Kovuusaste valitaan rasituksen mu­kaan. Tavallisin käyttöluokka on 28, mi­kä merkitsee laminaatin soveltuvan ko­titalouskäyttöön ja sellaisiin julkisiin ti­loihin, joiden rasitustaso on pieni. Käyt­töluokka 32 soveltuu julkisten tilojen ja kovassa kulutuksessa olevien kodin lat­tioiden pinnoille. Esim. iso koira ja leik­ki-iässä olevat lapset ovat asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon käyttöluok­kaa valittaessa. Nykyään valtaosa lami­naateista on niin kutsuttuja taittolukko­liitoslaminaatteja, jotka liitetään toisiin­sa noin 45 asteen kulmassa ja painetaan vasten lattiapintaa. Lopuksi päätypont­ti napautetaan kiinni. Pontti lukittuu tii­viisti ja saumasta tulee miltei näkymätön. Saumat voidaan myös asennusvaiheessa suojata kosteudelta siihen kehitetyillä ai­neilla. Laminaatin alle tulee asianmukai­nen alusmatto, ellei se ole valmiiksi kiin­nitettynä laminaattilaudan pohjassa.

Muovipinnoitteet

Muovimatot ovat helpoimmin asennet­tavia lattiapäällysteitä. Ne ovat helppo­hoitoisia ja huolettomia. Kuivien tilo­jen muovimattoja on periaatteessa kah­den tyyppisiä; kotikäyttöön tarkoitettuja joustovinyylimattoja sekä pääasiassa jul­kisiin tiloihin käytettäviä mattoja tai laat­toja.

Joustovinyylimatto koostuu kantavas­ta sekä pehmeästä ja joustavasta kerrok­sesta. Sen kulutuskerroksena on tavalli­simmin PVC-pinnoitus tai laadukkaam­missa tuotteissa polyuretaanipinta. Jous­tovinyylin etuina ovat sen pehmeys ja hy­vä äänen eristys. Muovimattojen valikoi­ma on erittäin laaja, tosin laminaatin suo­sio on syönyt jonkin verran kauppojen hyllyvalikoimia.

Muovimattojen yleisimmät leveydet ovat 2, 3 ja 4 metriä. Matot kiinnitetään alustaansa sauma- tai kokoliimauksella. Yhtenäiset, vapaaseen asennukseen tar­koitetut matot voidaan asentaa liimaa­matta, jolloin jalkalistojen alle on jätet­tävä liikkumavara.

Julkisten tilojen muovilattiapinnois­sa ei ole pehmeää joustokerrosta, vaan päällyste koostuu kovaa kulutusta kes­tävästä pintakerroksesta ja pohjaker­roksesta. Päällyste on varsin jämäkkää ja kovaa, joten se kestääkin hyvin iskuja ja hankausta.

Kosteisiin tiloihin on omat muovilat­tiapäällysteensä. Ne on kehitetty varta vasten näihin tiloihin. Nostamalla maton reunat ylös ja hitsaamalla saumat saa­daan kostean tilan lattiaan yhtenäinen, vesitiivis allas.