suomirakentaa.fi

Sähkö on vaivattomuuden ja huoltovapauden ansiosta yleisin lämmitysmuoto. Yli puolessa rakennuksista ainakin jokin osa huonetiloista on liitetty sähkölämmitykseen. Järjestelmä on lämmön pääasiallisena lähteenä 36 %:lla uudisrakentajista. Sähkölämmön valitsevat raken­tajat mainitsevat perusteluissaan helppohoitoisuuden ja huolettomuuden lisäksi edullisen hankintahinnan ja vapaan tilankäytön. Sähkölämmityksessä ollaan todennäköisesti hiljalleen siirtymässä erilaisilla lämpöpumpuilla varustettuihin sähkölämmitystapoihin.

Sähkölämmitys on helppo ratkaista

Sähkölämmitys on helppokäyttöinen, hankintahinnaltaan edullinen ja vaiva­ton, myös sen hyötysuhde on hyvä. Säh­kölämmitys on ympäristöturvallinen, ei­kä vaadi työläitä huoltotoimenpiteitä. Sähköliittymä joudutaan hankkimaan jo­ka tapauksessa, joten siitä on pieni as­kel sähköisen lämmitysjärjestelmän va­lintaan.

Matalaenergiatalojen vaipan hyvä läm­mönpito-ominaisuus, tiiveys ja ilmanvaih­don energiatehokkuus alentavat tilaläm­mitysenergian tarpeen puoleen nykyisiin omakotitalojen keskikulutuksiin verrat­tuna. Tämä suosii sähkölämmitystä, kos­ka silloin esim. kodinkoneiden tuottama lämpö tuntuu helpommin asuintiloissa, ja sähkön avulla on helppo ratkaista ti­lakohtaiset tarkat lämpötilat ja reagoida niiden muutoksiin nopeasti.

Sähkö lisälämpönä

Vaikka talo lämpiäisikin muulla järjes­telmällä, halutaan usein kosteiden tilo­jen lämpenevän sähkölattialämmityksel­lä esim. kesäkäytön vuoksi. Jos sähkö va­litaan talon pääasialliseksi lämmönläh­teeksi, toteutetaan tämä yleensä ns. huo­nekohtaisena sähkölämmityksenä. Tässä järjestelmässä lämmön tuotto tapahtuu nimensä mukaisesti siinä huonetilassa, jossa lämpöä tarvitaan.

Ikkunoiden lämmöneristävyyden pa­rantumisen myötä on huonekohtaises­ta sähkölattialämmityksestä tullut ylei­sin lämmitysmuoto, mutta lämmityksen voi tehdä myös katto- tai patterilämmi­tyksenä.

Lämpötiloja helppo säätää

Sähkölämmitystä ja energiansäästöä ei usein ajatella yhteenkuuluviksi, mutta energiansäästöä on myös helppo saa­da aikaan sähkölämmitystaloissa. Ajanmukaiset lämmityslaitteet ja termostaa­tit varmistavat, ettei huonetiloissa kulu ylimääräistä energiaa. Järjestelmään voi­daan liittää myös kotona/pois -kytkin, jo­ka pudottaa lämpötiloja poissaolon ajak­si.

Lämpöä säädellään patteri- ja huone­kohtaisilla termostaateilla, ja järjestel­mä voidaan varustaa myös keskusyksik­köohjauksella. Yhdistelmätermostaatit tunnustelevat sekä lattian että sisäilman lämpötiloja ja reagoivat pieniinkin muu­toksiin. Usein niissä on myös laaja ajas­tusmahdollisuus, esim. makuuhuoneiden päivälämpötilaa voidaan automaattisesti laskea, kun siellä ei oleskella, ja vastaa­vasti olohuoneen lämpötilaa voidaan las­kea yöaikaan.

Huonekohtaisessa sähkölämmitykses­sä yhdistellään useita lämmönjakotapoja, esimerkiksi lattia-, katto-, patteri- ja ik­kunalämmitystä. Yhdistelmät täydentävät toisiaan ja lisäävät näin asumisviihtyvyyt­tä. Samalla voidaan säädellä käyttökus­tannuksia. Järjestelmässä voidaan huone-tai laitekohtaisilla termostaateilla taikka keskitetyillä säätöjärjestelmillä säätää eri tilojen lämmöntarpeita ja haluttuja läm­pötiloja hyvinkin yksilöllisesti, tarkasti ja nopeasti. Lisäksi huonekohtainen sähkö­lämmitys on hyvin yksinkertainen asen­taa ja käyttää.

Sähkölämmitystaloissa on yleensä rin­nakkaisena ratkaisuna puulla lämpiävä tulisija, joka tasaa kustannuksia ja on va­ralla esim. sähkökatkon aikana.

Suorasähkölämmitys

Suorasähkölämmitys voidaan toteuttaa sähköpatteri-, lattia- tai kattolämmityk­senä taikka näiden yhdistelmänä. Järjes­telmä soveltuu parhaiten uusiin, hyvin lämpöeristettyihin pientaloihin, jotka on varustettu ilmastoinnin lämmöntalteen­otolla ja tulisijalla. Suora sähkölämmitys voidaan asentaa myös täydentäväksi läm­mitykseksi muille lämmitysjärjestelmille.

Varaava sähkölämmitys

Varaavassa sähkölämmityksessä läm­pö varataan massaan, esim. lattialaattaan tai veteen. Varauksen etuna on lämmön tuottaminen yöaikaan edullisemmalla sähkön hinnalla, kun yösähkö on päivä­sähköä edullisempaa. Sama pätee myös käyttöveden lämmittämiseen. Nelihenki­selle perheelle sopii esimerkiksi 300 lit­ran varaaja, jossa on 3 kW:n vastus.

Sähköpatterilämmitys

Sähköpatterilämmitys on yleisin sähkö­lämmitysratkaisu. Toimintatapa perus­tuu patterin luovuttamaan säteilyläm­pöön tai patterin pinnan ympäröivää il­maa lämmittävään vaikutukseen.

Sähköpatterit ovat helppoja asentaa, koska ne eivät vaadi rakenteisiin min­käänlaisia erikoisratkaisuja. Patterit kan­nattaa sijoittaa ikkunoiden alle, missä ne parhaiten poistavat vetoa ja tasaavat lämmön koko huonetilaan. Sähköpatte­rin pintalämpötila on normaalikäytössä enintään + 70 ºC eli sama kuin vesikiertoisissa lämmityspattereissakin. Tarkko­jen termostaattien tai säätökeskuksen avulla voidaan tilakohtaisesti säätää läm­pötilaa noin 0,5 asteen tarkkuudella.

Sähköpattereita voidaan käyttää kai­kissa kodin tiloissa. Myös löylyhuone tar­vitsee lämpöä, jotta saunomisen kosteus poistuisi ja tilan peruslämpö säilyisi. On kuitenkin muistettava, että kosteat tilat vaativat sinne luokitellun lämmittimen.

Sähkölämmitys myös portaisiin

Lattialämmitysperiaatetta voidaan sovel­taa myös betonisiin ulkoportaisiin. Tal­vella säänvaihtelut muodostavat por­taan pintaan jäätä, jolloin askelmat ja ta­sot ovat liukkaita, jopa hengenvaarallisia. Hiekoitus tuo jalkineiden mukana jatku­vasti soraa eteistiloihin ja suola syö be­tonipinnoitteen, joten lämmityksellä voi­daan pitää portaat jatkuvasti sulina tai sulattaa ne vain tilanteen niin vaatiessa. Näin turvallisuus paranee huomattavasti.

www.motiva.fi