suomirakentaa.fi

No ei aivan ilmaista, koska jokainen laite vaatii sähköä toimiakseen, toiset enemmän, toi­set vähemmän. Lämpöpumppujen tehokkuutta kuvaa lämpökerroin CAP. Tämä arvo kertoo, kuinka paljon lämmitysenergiaa saadaan verrattuna kulutettuun sähköön. Esimerkiksi CAP:n ollessa kolme saadaan yhdellä kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Kaikkien lämpöpumppujen pe­riaate on sama, vain toiminto vaihtuu laitteen mukaan. Lämpöpumppu on tänä päivänä uu­siutuvan energialämmityksen avainsana.

Ulkoilmalämpöpumppu

Ulkoilmalämpöpumppu on yleistynyt no­peasti pientalojen lisälämmittimenä, niin­pä 12 % uusista omakotitaloista varus­tettiin ilmalämpöpumpulla.

Laitteiden hinnat ovat laskeneet sie­dettävälle tasolle, ja laitetta voidaan käyttää talvella lämmöntuottamiseen, kesällä viilentämiseen. Ilmalämpöpump­pu toimii lämmityslaitteena periaattees­sa kuin käänteinen jääkaappi; kompres­sorin avulla laite siirtää ulkoilmasta läm­pöä sisätiloihin.

Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilma­lämpöpumppu voi säästää jopa 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Parhaim­millaan ilmalämpöpumppu on –10 – +10 asteen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ul­koilma, sitä huonompi hyötysuhde lait­teessa on, eikä se näin ollen sovellu läm­mitettävän rakennuksen ainoaksi läm­mönlähteeksi.

Kesällä ilmalämpöpumpun toiminnan voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyttimenä. Viilen­nysominaisuus tietysti syö lämmitykses­sä saavutettua säästöä, mutta mukavuu­destahan saa aina maksaa.

Mallin valinnassa pitää huomioida läm­mitettävän tilan koko. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytössä pumpul­ta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmityskäyttöön verrattuna.

Laitteen asentaminen ei vaadi paljoa työtä. Ulkoyksikkö asennetaan ulkosei­nälle telineelle, joka on tuettu hyvin. Tä­rinän johtumista rakenteisiin voidaan vä­hentää käyttämällä kumipuskureita. Sisä­yksikkö on paras sijoittaa paikkaan, jos­ta lämpö jakautuu tasaisesti mahdolli­simman suurelle alueelle. Markkinoilla on myös malleja, joissa yhteen ulkoyk­sikköön voidaan liittää useampia sisäyk­siköitä.

Ilmalämpöpumppu toimii myös tehok­kaana huoneilman suodattimena. Karke­at suodattimet voidaan pestä ja puhdis­taa, mutta hienosuodattimet täytyy aika-ajoin vaihtaa. Kaikki nämä toiminnot li­säävät tuntuvasti asumismukavuutta.

Laitteen varjopuolena voidaan pitää sitä, että lämmin tai kylmä ilma puhaltuu yhdestä pisteestä, jolloin sisäyksikön lä­hellä ilmavirta voi tuntua epämiellyttävän voimakkaana.

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumpulla hoidetaan se­kä rakennuksen ilmanvaihto että lämmi­tys. Laitteen lämpökerroin on 1,5 – 2,2, ja sillä voidaan hoitaa lähes koko raken­nuksen lämmittämiseen tarvittava ener­giatarve aina –20 asteeseen saakka. Suo­raan sähkölämmitykseen verrattuna poistoilmalämpöpumppu säästää n. 40 % ostettavasta energiasta.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa ener­giansa talon poistoilmasta ja on osa ke­hittyneempää koneellista ilmanvaihto­järjestelmää. Toimintaperiaatteeltaan se on samanlainen kuin muutkin ilma­lämpöpumput. Tuloilma tuodaan taloon lämmittämättömänä raitisilmaventtiilien kautta tai esilämmitettynä tuloilmakana­vastoa käyttäen. Poistettavasta jäteilmas­ta lämpö otetaan talteen ja siirretään ta­kaisin lämmitykseen ja käyttöveteen.

Kennoilla toteutettuun lämmön tal­teenottoon verrattuna etuina ovat läm­pöenergian monipuolisemmat hyödyntä­mismahdollisuudet, eli laite voi lämmit­tää tuloilman sijasta tai sen lisäksi myös lämmintä käyttövettä, jolloin siitä on hyötyä myös kesällä.

Poistoilmalämpöpumppukin voidaan kytkeä toimimaan myös toisinpäin, jääh­dyttämään sisäilmaa, jolloin käyttövesi lämpiää ulkoilmasta vapautuvasta läm­möstä, ja näin ollen jäähdytys on huo­mattavasti taloudellisempaa kuin ilma­lämpöpumpulla.

Järjestelmä on edullisempi kuin maa-tai ilmavesipumppu, mutta käytössä se vie hiukan enemmän sähköä. Huoltoon kuuluvat laitetoimittajan ohjeen mukai­set puhdistukset ja suodattimien vaihdot.

Järjestelmä asennetaan 17 %:in oma­kotitaloista.

Ilmavesilämpöpumppu

Ilmavesilämpöpumpun toimintaperiaa­te on sama kuin ilmalämpöpumpun. Ni­mensä mukaisesti laite sitoo ulkoilmas­ta saadun lämmön veteen. Veden läm­mön vastaanottokyky on huomattavas­ti parempi kuin ilman, joten ilmavesiläm­pöpumpun teho on ilmalämpöpumppua parempi. Lisäksi lämpö saadaan koko ta­loon lattialämmityksen kautta ilman ve­dontunnetta. Laitteen hyötysuhde on n. 2,0, ja se säästää 40–60 % ostoenergiasta suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.

Ilmavesilämpöpumppu toimii aina noin –20 asteeseen asti. Sen jälkeen tarvitaan lisälämpöä tulisijoista tai annetaan lait­teen sähköisen lämpövastuksen hoitaa lisälämmitys. Vastuksen käyttö alentaa hyötyastetta, mutta varsinkin eteläisessä Suomessa normaalitalvena ei yli 20 as­teen pakkasia ole monenakaan päivänä. Ilmavesipumppu on asennettavissa muun lämmitysjärjestelmän kanssa yhteensopi­vaksi.

Verrattuna maalämpöön laite on hel­pommin asennettavissa, edullisempi ja hieman hyötysuhteeltaan heikompi. Seit­semän prosenttia valitsee ilmavesilämpö­pumpun.

Haittoina ovat höyrystimen ääni ja mahdollinen jään sulatus.

Lisätietoa

www.motiva.fi