suomirakentaa.fi

Suomesta löytyy kymmeniä isompia ja pienempiä keittiökaappimerkkejä, lisäksi paikalliset puusepät tarjoavat omia vaihtoehtojaan. Kalustesuun­nitelma kannattaa teettää ajoissa, sillä kodinkoneiden ja kalusteiden si­joittelu vaikuttaa moneen muuhun kohteeseen, jotka vaativat varhaista suunnittelua. Kalustesuunnittelu on myös tärkeä osa myyntipalvelua, sil­lä se on yksi merkittävä valintaperuste. Huolimatta runsaasta tarjonnasta valinta usein tehdään vain muutaman sopivimman merkin välillä. Oikea vaih­toehto monille löytyy jopa vain yhden tarjouksen perusteella. Ovimallistot ovat laajat, sopi­va malli löytyy yleensä esitteestä tai liikkeessä tutustumalla. Aina ei kannata tuijottaa hin­taa vaan valita se, joka tuntuu parhaimmalta.

Keittiökaappihankinta keskimäärin 9800 €

Keittiökaappihankinta maksoi vuon­na 2003 keskimäärin 7 000 €, 2005 n. 8 000 ja 2010 jo 9 800 euroa ilman ko­dinkoneita. Hintakehityksestä huomaam­me, että kasvu on ollut tasaista. Kustan­nusten nousu ei ole syynä hinnan kehi­tykseen, vaan keittiöiden laatu- ja varus­telutason nouseminen. Keittiöhankinnan hintahaitari on kuitenkin suuri. Halvim­millaan keittiökalusteisiin satsataan muu­tamia tuhansia euroja, mutta 15 000– 25 000 euron kalustehankinnatkaan ei­vät ole harvinaisia.

Kaikki lähtee liikkeelle suunnitelmista

Rakentaja tarvitsee yksityiskohtaisen kalustesuunnitelman ja samalla on hy­vä miettiä kuka uudet kalusteet asen­taa. Hyvä suunnittelu takaa rakentajal­le mieluisan ja toimivan keittiön. Keitti­ön koon ja sitä kautta kaappien määrän jälkeen suurin hintaan vaikuttava tekijä on kalusteoven materiaali. Saman kalus­tekokonaisuuden eri ääripäissä hintaero voi olla jopa kaksinkertainen riippuen sii­tä valitseeko esim. valkoisen melamiinin, vai massiivitammisen peilioven.

Kalusteiden rungot on yleensä huone­kalukäyttöön tarkoitettua lastulevyä, pin­noitteeksi voi valita melamiinin, puuviilun tms. tyyliin sopivan materiaalin.

Kalusteiden ovimateriaalit

Massiivipuu-ovet ovat kokonaan puuta nimensä mukaisesti. Tavallisimmin käy­tettyjä puulajeja ovat koivu, mänty, tam­mi ja pyökki. Ovet voivat olla luonnonvä­risiä, tai esim. läpikuultavalla pinnoitteel­la käsiteltyjä. Massiivipuuovet ovat näyt­täviä, mutta myös hintahaitarin yläpäässä.

Lämpökäsitelty puu on uusimpia tu­lokkaita puupuolella, materiaali löytyy myös joidenkin kalustevalmistajien ovi­valikoimista. Se on kovempaa kuin nor­maali massiivipuu ja kestää kosteutta pa­remmin.

MDF-ovien runko on valmistettu hierretyistä puukuiduista puristamalla. MDF:stä on helppo työstää erilaisia ovi­muotoja ja se soveltuu alustana useille eri pinnoitteille. Maalatut ovet ovat usein MDF-runkoisia, mutta mdf-ovia on saa­tavilla myös kulutusta ja pesua kestävillä kalvopinnoitteilla varustettuna.

Laminaattiovien nimitys tulee ovien pinnoitteena käytetystä levystä. Ovien runko on yleensä lastulevyä, joiden pin­nassa on noin mm:n paksuinen korkea­painelaminaattilevy. Laminaatti kestää erinomaisesti kovaa kulutusta ja erilai­sia pesuaineita, minkä ansiosta sitä käy­tetään myös työpöytätasoissa sekä keittiöissä että kylpyhuoneissa.

Työpöytätasot

Laminaattitaso on kulutusta kestävä, hel­posti pestävä ja pinnan voi valita puuta, kiveä tai ihan muuta muistuttavana. Lami­naattitaso on yleisimmin valittu työpöy­tätaso ja myös edullisin.

Luonnonkivitasot ovat yleistyneet ja niihin päädytään erityisesti silloin, kun keittiöön halutaan laadukas leima. Kivi­tasot kestävät sekä käyttöä että kulutus­ta, mutta ovat myös huomattavasti lami­naattitasoja hinnakkaampia.

Puutasoilla saadaan keittiöön oma lei­mansa. Puutasot vaativat hoitoa lami­naattia ja kiveä enemmän ja myös käy­tön jäljet näkyvät niissä helpommin.

Tähän olemme koonneet suurimpien kaappivalmistajien/merkkien vahvuuksia valintojen ja mielipiteiden valossa. Mer­kit ovat aakkosjärjestyksessä.