Tulikiven varaavilla tulisijoilla voi tuottaa puolet pientalon lämpöenergiasta
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, tulisija-alan toimijoiden ja ympäristöministeriön toteuttamassa Tulisija & lämpö -tutkimusprojektissa on tutkittu erilaisten tulisijojen lämmöntuottokykyä energiatehokkuudeltaan erilaisissa pientaloissa. Tutkimustulosten mukaan hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavilla tulisijoilla eli varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet pientalon tarvitsemasta lämmöstä ilman, että sisäilman lämpötila nousee liikaa.
Tutkittua tietoa erilaisten tulisijojen lämmöntuottokyvystä
Tulikivi Oyj on ollut mukana VTT:n, tulisija-alan toimijoiden ja ympäristöministeriön toteuttamassa Tulisija & lämpö -tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon lämpöenergiaa erilaisilla tulisijoilla voidaan tuottaa erilaisissa pientaloissa ja kuinka hyvin tulisijan lämpöä voidaan hyödyntää pientalon lämmittämisessä. Projektin taustalla vaikuttaa EU-tasolla päätetty tavoite energiankulutuksen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä.
– Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee vaikuttamaan kansallisiin rakennusmääräyksiin ja sitä kautta myös tulisijoihin. Projektin lähtökohtana oli selvittää tulisijojen lämmöntuottoa sekä vanhoissa että uusissa rakennuksissa, jotta tulisijat voidaan ottaa tarkemmin huomioon tulevaisuuden rakennusmääräyksissä. Tutkimuksen avulla saatiin myös tietoa siitä, minkä tyyppinen tulisija sopii parhaiten eri tyyppisiin rakennuksiin, kertoo tutkimusprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja Onni Ovaskainen Tulikiveltä.
Tutkimuskohteena kamiinamaiset ja varaavat tulisijat
Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista tulisijaa: nopeasti, hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavaa tulisijaa. Ensimmäinen tulisija oli kamiinamainen ja kaksi jälkimmäistä varaavia tulisijoja. Tulisijat sijoitettiin energiatehokkuudeltaan neljään erilaiseen taloon, jotka olivat: vanha peruskorjaamaton yksikerroksinen talo, peruskorjattu yksikerroksinen talo, kaksikerroksinen uusi talo ja kaksikerroksinen passiivitalo. Tulisijoissa poltettiin yhtä paljon puuta, jotta lämmönluovutuksen nopeuden vaikutuksia voitiin tutkia. Tulisijan lämmityksessä seurattiin huoneiston sisälämpötilaa, joka ei saanut nousta sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen lämpötilasuosituksia korkeammaksi.
Tulisijalla voi tuottaa puolet kodin lämpöenergiasta
Taulukkoon 1 on kerätty tutkimuksen keskeisimmät tulokset siitä, kuinka paljon lämpöä eri kohteissa voidaan enintään tuottaa erilaisilla tulisijoilla.
Tutkimustulosten mukaan hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavilla tulisijoilla eli varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä riippumatta rakennuksen energiatehokkuudesta niin, ettei tulisija ylilämmitä huoneistoa. Esimerkiksi passiivitalossa voidaan tuottaa hitaalla tulisijalla 50 % rakennuksen tarvitsemasta lämpöenergiasta, jolloin lämmitykseen kului polttopuuta 2,3 pinokuutiometriä*/vuosi tutkimuksen aikana. Vanhoissa rakennuksissa poltettavat puumäärät olivat suurempia niiden suuren lämmitysenergiantarpeen vuoksi. Vanhassa peruskorjaamattomassa rakennuksessa varaavalla tulisijalla voitiin tuottaa 57 % lämmitysenergian tarpeesta, jolloin polttopuuta kului 14,1 pinokuutiometriä/vuosi.
Kamiinamaista, nopeasti lämpöä luovuttavaa tulisijaa voidaan käyttää lämmitykseen vain kylmimpinä kuukausina eli joulukuusta helmikuuhun, jotta se ei lämmitä huoneistoa liikaa. Siksi sen vuotuinen lämmityksen tuotto jää tutkimuksen mukaan vain 9–19 % väliin rakennuksen kokonaislämpöenergian tarpeesta. Tutkimuksessa puun kulutus oli kamiinamaisella tulisijalla eniten energiaa kuluttavan rakennuksen osalta 4,3 pinokuutiometriä/vuosi ja passiivitalossa 0,6 pinokuutiometriä/vuosi.
– Tulisija & lämpö -projektin tulokset vahvistavat, että varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa huomattava osa rakennusten lämpöenergiasta jopa passiivitaloissa ja vielä vähäisellä puumäärällä. Tulisijalla tulee olemaan tärkeä rooli osana pientalojen lämmitysjärjestelmää myös tulevaisuudessa, toteaa Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen.
Projektin tutkimusraportti Tulisijojen lämmönluovutus ja hyötysuhteet erilaisissa käyttötapauksissa on luettavissa VTT:n sähköisissä julkaisuissa osoitteessa: https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T191.pdf
*Pinokuutiometri (p-m3) kertoo puupinon tilavuuden (pituus x korkeus x leveys) käsin pinottuna.
