suomirakentaa.fi

Vaikka 2011 maaliskuussa jätevesiasetus kevenikin, se ei käytännössä juuri tuo muutosta vesistön läheisyyteen rakennettaviin loma-asuntoihin. Niissä vaaditaan edelleenkin järjestelmältä hyvää puhdistavuutta tai umpisäiliötä. Kauempana vesistöstä riittää periaatteessa kolme saostuskaivoa ja imeytyskenttä. Tällöinkin otetaan huomioon mm. kaivojen ja pohjaveden läheisyys. Rakennusluvan yhteydessä tuleekin aina esittää jätevesisuunnitelma, joten lopulta ympäristöviranomainen päättää, millaisen jätevesijärjestelmän rakennuspaikka vaatii. Varsinkin yksinomaan kesäasuttavilla mökeillä biokäymälät ja -järjestelmät ovat varteenotettava vaihtoehto.

Jätevesijärjestelmän valinta käytön ja varustelun mukaan

Jätevesien käsittelyjärjestelmän valintaan mökin käyttöaste vaikuttaa paljon. Monien pienpuhdistamoiden toiminta vaatii tasaisen käytön. Jos mökissä on painevesi, ja mökkiä käytetään vain muutama viikko vuodessa, saattaa umpisäiliö olla pesuvesien käsittelyyn ainoa järkevä vaihtoehto. Kesäasunnon ympärivuotinen käyttö asettaa myös omat vaatimuksensa jätevesien käsittelyjärjestelmille. Järjestelmille asetetut vaatimukset vaihtelevat hieman paikkakunnittain. Mökkirakentajalta voidaan esimerkiksi edellyttää, että vesistöjen rannoilla jätevedet on kerättävä umpisäiliöön. Sama koskee myös tärkeitä pohjavesialueita. Muista siis aina varmistaa mökkikuntasi suhtautuminen, ennen kuin valitset jäteveden käsittelyjärjestelmän.

Kuivakäymäläjärjestelmä

Kun loma-asunnon istuntoasiat järjestetään kuivakäymälää käyttäen, jaotellaan harmaiden pesuvesien käsittely kahdella tavalla. Jos mökkiin asennetaan painevesi, ja keittiövedet johdetaan viemäriin, tulee jätevesijärjestelmässä olla saostuskaivo ennen imeyttämistä. Imeytyskaivon paikan tulee olla riittävän etäällä kaivoista ja vesistöistä. Se, mikä on riittävä matka, selviää paikkakunnan rakennusvirastosta. Pelkästään kantoveden varassa olevan mökin pesuvedet eivät tarvitse saostuskaivoa, jolloin pelkkä imeytys riittää.

Vesivessa

Vanhemmissa lomarakennuksissa yleisin käytäntö on, että kaikki jätevedet johdetaan samaan putkistoon. Tällöin puhdistusjärjestelmään asennetaan saostusyksiköt, joista vesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysjärjestelmään. Uusissa rakennuksissa johdetaan WC-vedet omana linjanaan yleisimmin umpisäiliöön, ja harmaat vedet omalla putkituksellaan saostuskaivon kautta imeytykseen. Kolmas vaihtoehto on asentaa pienpuhdistamo. Järjestelmä ei vie paljoa tilaa eikä maanlaadulla ole vaikutusta. Haittapuolena on sen kalliimpi hinta.

Panospuhdistamo

Panospuhdistamo perustuu orgaanisen aineen puhdistukseen pieneliötoiminnan ja hapen avulla sekä liuenneitten fosforiyhdisteitten kemialliseen poistamiseen jätevesistä. Puhdistamo sopii ympärivuotisessa käytössä oleviin sähköistettyihin mökkeihin, joissa on vesivessa. Puhdistamo vaatii jonkin verran huoltotoimenpiteitä säännöllisin väliajoin. Näistä mökkiasukkaalle kuuluvat merkkivalojen tarkkailu, kemikaalien seuranta ja lisäys sekä saostussäiliön tyhjentäminen pari kertaa vuodessa. Sopimusvuosihuollon avulla asukas saa säännöllisen teknisen tarkastuksen laitteille. Puhdistamon koko valitaan käyttötarpeen mukaan. Panospuhdistamo on hyvä myös useamman kiinteistön jätevesijärjestelyihin.

Maapuhdistamo

Yksivesijärjestelmässä kaikki jätevedet johdetaan maasäiliöön, jossa kiintoaine erotellaan hidasvirtauksellisessa saostusyksikössä. Tästä jätevesi johdetaan imeytyskenttään, joka maalajista riippuen voidaan varustaa myös kokoomaputkistolla ja -kaivolla. Kaksivesijärjestelmässä pesu- ja talousjätevedet käsitellään maapuhdistamossa ja WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Pesuvesien käsittelyyn tarvitaan saostusyksikkö ja jakokaivo, imeytys hoidetaan edellisen tavoin. Järjestelmästä löytyy eri vaihtoehtoja omakotitalomallista mökkikäyttöön.

Imeytyskenttä

Imeytyskenttä vaatii 40–150 m2 tilaa. Jos perusmaa on hiekkapitoista, hyvin vettä läpäisevää kivennäismaata, riittää yleensä pelkkien imeytysputkien asentaminen. Imeytys tapahtuu suodatuskankaalla erotettuun sorakerrokseen, jossa pieneliötoiminta suorittaa puhdistuksen. Yleensä putkitus tehdään kahdella rei’itetyllä linjalla, joista jätevesi imeytyy tasaisesti suodatuskerrokseen. Putkiin vesi tulee virtauskaivon kautta, jolloin kaikkiin linjoihin saadaan tasainen virtaus. Putken loppupää nostetaan maanpinnalle ja varustetaan ilmahatulla. Jos maa-aines on huonosti vettä läpäisevää, joudutaan imeytyskenttä varustamaan rei’itetyllä kokoojaputkistolla. Tällöin putkien alkupäät ilmastoidaan maanpinnan yläpuolelle ja loppupää liitetään kokoojakaivoon, josta puhdistettu vesi voidaan ohjata esim. ojaan. Imeytyssora voidaan korvata myös varta vasten kehitetyillä imeytysmoduuleilla. Nämä ovat verkkomaisia putkia, jotka upotetaan maahan ja eristetään suodatuskankaalla. Järjestelmä on tehokas ja mahtuu noin 10 m2:n tilaan.

Saunaimeytys

Mökeissä, joiden vesitalous on kantoveden varassa, voidaan saunan pesuvedet imeyttää suoraan säiliöstä ympäröivään hiekkapesään ja siitä edelleen maaperään. Jos järjestelmään liitetään keittiön rasvaiset pesuvedet, tarvitaan lisäksi saostusyksikkö.

Muut toimintaperiaatteet

Harmaavesisuodatin asennetaan maan pinnalle. Se soveltuu erityisesti silloin, kun kaivaminen on hankalaa. Jätevedet voidaan johtaa suoraan suodattimeen joko viettoviemärillä tai pumppaamalla, eikä erillisiä saostuskaivoja tarvita. Harmaavesisuodattimen toiminta perustuu orgaaniseen suodatinmassaan, joka säilyttää kosteutensa käyttötaukojenkin aikana. Näin sen puhdistuskyky palautuu nopeasti käyttökatkon jälkeen. Orgaaninen suodatinmassa puhdistaa jäteveden lika-aineita ja ravinteita sekä mekaanisesti suodattamalla että biologisesti sen pinnalle kehittyvän pieneliöstön avulla. Suodattimen sisällä jätevedet suodattuvat painovoimaisesti vaakasuuntaiselta suodatintasolta toiselle. Käytetty suodatinmateriaali voidaan kompostoida. Talvikäytössä valitaan sähkövastukset omaava malli. Järjestelmä ei sovellu WC-vesille. Bioreaktoripuhdistamoissa jätevesi hapetetaan, ja bakteerikasvusto syö siitä orgaanista ainetta tehokkaasti pois. Lisäksi kemiallinen prosessi saostaa jätevedessä fosforin polyalumiinikloridin avulla. Kemikaalin ansiosta jätevedessä oleva liukoinen fosfori saostuu ja laskeutuu sakokaivon pohjalle. Lopuksi jätevesi vielä jälkisuodatetaan ennen sen poistumista järjestelmästä. Tämän jälkeen pesuvedet suodatetaan tehokkaalla kivikuitusuodattimella varustetun puhdistamon läpi ennen niiden poistumista järjestelmästä.

www.ymparisto.fi