Lamellihirsi on rakentajien suosikki

Suomalaisessa vapaa-ajan rakentamisessa käytetään rungoissa ja julkisivuissa lähes poik­keuksetta puuta. Puu sopii perinteisenä materiaalina erityisen hyvin juuri lomarakentami­seen. Luonto, vapaa-aika ja puurakentaminen kuuluvat lomarakentajien mielestä yhteen, sillä käytännössä lähes jokaiseen lomarakennukseen tulee puujulkisivu. Hirsi on suosituin mökin julkisivumateriaali, mutta myös lautajulkisivulla on omat kannattajansa. Lautajulki­sivuinen rakennus tehdään yleensä paikalla rakentaen, mutta myös puuelementtiratkaisuja on lomarakentajalle tarjolla.

Perinteisesti puusta

Puurakentamisen tietotaito on kulkenut sukupolvilta toisille samoin kuin täkäläis­tä silmää miellyttävä muotokielikin. 1950-luvun jälkeen alkanut puu-ja hirsi­talojen teollinen valmistus on lisännyt huimasti pientalorakentamisen tehok­kuutta. Tätä teollisuuden haaraa saa osal­taan kiittää siitä, että lomarakentamisen into on säilynyt maassamme korkeana. Tutkimus-ja tuotekehitystyö on tuonut myös runsaasti tutkittua tietoa puun ra­kennusteknisestä käyttäytymisestä ja an­tanut rakentajalle uusia innovaatioita. Nykyisen käsityksen mukaan asuttavuu­deltaan ja kestävyydeltään paras puura­kennus syntyykin uusinta tietotaitoa hyödyntäen mutta silti perinteitä kunnioittaen.

Ulkoseinävaihtoehdot

Tunneseikat ja makuasiat vaikuttavat hir­sityypin valintaan voimakkaasti, esimer­kiksi höylä-ja pyöröhirrelle löytyvät omat kannattajakuntansa, jotka eivät tyy­liänsä helposti vaihda. Ulkonäkö onkin ominaisuus, joka lähes poikkeuksetta vai­kuttaa ulkoseinävalintoihin. Suomalainen lomarakentaja sortuu kuitenkin harvoin ylenmääräiseen prameiluun. Valintoja oh­jaa erikoisuuksien tavoittelua useammin harmoniapyrkimys ympäristön kanssa.

Monet perustelevat ulkoseinäratkai­sujaan myös teknisillä ominaisuuksilla kuten rakentamisen helppoudella, joka liittyy erityisesti teollisiin ratkaisuihin. Li­säksi valintoihin vaikuttavat myös pit­käikäisyys ja sopivuus omatoimiseen ra­kentamiseen. Näiden lisäksi huomioi­daan myös hengittävyys, mikä on erityi­sesti massiivihirsirakenteelta odotettu ominaisuus. Lämmöneristävyys, laatu ja helppohoitoisuus ovat myös varteen­otettavia tekijöitä, vaikkakaan eivät ra­kentajien valinnoissa korostu aivan edel­listen tekijöiden tavoin. Vain viidennes ra­kentajista katsoo hinnan tai rakentamis­kustannusten mainitsemisen arvoisiksi asioiksi ulkoseinävalinnassa. Paikallara­kentajien yleisin ulkoseinäratkaisun va­lintaperuste on oma tai muuten helpos­ti saatava puutavara.

Massiivihirsi tai yhdistelmärakenne

Hirsiseinä voidaan toteuttaa joko massii­visena tai yhdistelmärakenteisena. Mas­siivihirsiseinä on yhtä puuta ilman mitään muita ulko-ja sisäpuolen välisiä kerrok­sia. Massiivirakenteisena hirsitalo onkin monen mielestä aidoimmillaan, rakensi­vathan esi-isämmekin asumuksensa juuri tällä periaatteella. Kosteustekniseltä toi­mivuudeltaan yksiaineinen seinärakenne on turvallinen, koska mitään lämmön­eristeen ja hirren välistä kastekriittistä rajapintaa ei voi syntyä.

Massiivihirsitalossa materiaalin pak­suudella vaikutetaan sekä ulkonäköön, lämmöneristävyyteen että ulkoseinän ra­kentamiskustannuksiin. Paksumpi hirsi on paitsi komeampi ja eristävämpi, mut­ta myös kalliimpi.

Yhdistelmärakenteisissa rakennuksis­sa hirren ulko-tai sisäpuolelle asenne­taan erillinen lämmöneristekerros, jol­loin haluttu eristävyys saavutetaan ohuemmallakin hirrellä. Rakennustekni­sesti turvallisempana ratkaisuna pide­tään hirsikehikon ulkopuolelle asennet­tua lämmöneristystä, mutta oikein toteu­tettuna myös sisäpuolelle tehty lisäeris­tys on suhteellisen riskitön. Tällöin on kuitenkin käytettyjen hirsi-ja eristepak­suuksien oltava keskenään tasapainossa, ettei kastepistettä pääse syntymään eris­teen ja hirren rajapintaan. Kosteusvar­muuteen vaikuttaa myös höyrysulun käyttö.

Höylähirsi

Höylähirsi on yleisimmin käytetty teolli­sesti valmistettu hirsityyppi. Hirren ulko-ja sisäsivut on höylätty tasaisiksi, ainoas­taan hirsikerrosten välisiin saumoihin jää koko seinän ulkonäölle leimaa antava ura. Teollisesti valmistetut hirret ovat suoria ja mittatarkkoja, joten eri hirsi­kerrokset loksahtavat päällekkäin ilman suurempia sovitteluja.

Lamellihirsi

Tässä hirsityypissä merkittävä keksintö on teollisen valmistuksen mahdollistama hirren kerrosrakenne. Kahdesta tai useammasta hirsilamellista yhteen lii­mattu hirsi vääntyilee ja halkeilee selväs­ti vähemmän kuin perinteinen, yksiainei­nen puu. Lamellihirren edut tulevat sitä suuremmiksi, mitä paksummasta loppu­tuotteesta on kysymys. Jykevimmissä teollisissa hirsissä käytetäänkin lähes yk­sinomaan lamellihirttä.

Teollinen pyöröhirsi

Tämä hirsityyppi valmistetaan sorvaa­malla tukeista suoria, saman paksuisia ja mittatarkkoja rakennushirsiä. Teollisista vaihtoehdoista materiaali on ulkonäöl­tään lähimpänä alkuperäistä tukin muo­toa, mikä vaikuttaa vahvasti koko raken­nuksen olemukseen. Ei lienekään yllätys, että pyöröhirren valinneilla ulkonäkökri­teeri korostuu tavallista voimakkaammin.

Lämpöhirsi

Lämpöhirsi on itse asiassa puuelementti­rakenne, jonka ulko-ja sisäverhous on toteutettu hirsipaneelia käyttäen. Raken­teeltaan ja ominaisuuksiltaan seinä muis­tuttaa ”tavallista”, puurankarunkoista seinää, ulkonäöllään se kuitenkin kilpai­lee hirsitalojen kanssa. Lämpöhirsiratkai­sulla päästään vakituisilta asunnoilta vaa­dittaviin lämmöneristävyysarvoihin ilman erityisiä kompensaatiotarpeita raken­nuksen muissa osissa. Ratkaisu onkin suosittu ympäri vuoden asuttavissa huvi­loissa ja erityisesti silloin, kun rakennuk­sessa halutaan säilyttää talvella perus­lämpö.

Käsin veistetty hirsi

Käsin veistetty hirsimökki on mm. vaa­dittavasta työmäärästä ja ammattitaidos­ta johtuen selvästi harvinaisempi ratkai­su kuin teollisesta hirrestä tehdyt loma-asunnot. Käsityönä tehty hirsikehikko syntyy asiaan vihkiytyneen amatöörinkin käsissä, mutta myös puoli-tai täysammattilaisia hirsiveistäjiä löytyy eri puolilta maata.

Puurankarunko

Tällä menetelmällä tehtyjä mökkejä on noin 30 % uusista loma-asunnoista. Puu­rankarungon yhteydessä käytetään pys­ty-tai vaakasuuntaan asennettua lauta­verhousta tai näiden yhdistelmää. Ver­housmateriaalia ja sommittelua vaihtele­malla päästään hyvinkin näyttäviin loppu­tuloksiin. Puurankarunkoinen, lautaver­hottu mökki on ollut erityisesti paikalla­rakentajien suosiossa. Viime vuosina teollisten ratkaisuiden tarjonta on tällä­kin osa-alueella lisääntynyt, tulevaisuu­dessa yhä useampi lautamökin rakentaja luultavasti käy hankkeeseensa taloteh­taan avustuksella.

Lämmöneristävyys-vaatimukset

Ympärivuotiseen tai yleensä talvikäyt­töön tulevalta lomarakennukselta vaadi­taan v. 2007 voimaantulleissa lämmön­eristysmääräyksissä vastaavaa lämmön­eristävyyttä kuin vakituisissa asunnoissa. Erityisesti massiivihirsitaloissa seinära­kenteelle asetettu eristyskykyvaatimus ei tavanomaisilla 20 cm:n luokkaa olevil­la hirsivahvuuksilla täyty, vaan seinära­kenteen heikompaa eristävyyttä täytyy kompensoida muiden rakenneosien pa­remmalla eristyksellä. Talon kokonai­seristävyyttä voidaan parantaa myös lisä­eristämällä niiden tilojen ulkoseinät, jois­sa massiivihirren näkyvyydestä voidaan tinkiä. Myös riittävän tehokkaalla läm­möntalteenotolla varustettu ilmanvaihto huomioidaan kompensatiolaskelmissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että läm­möneristysvaatimukset kiristyvät vuo­den 2010 alusta.