|
 Loma-asunnolla saunan voi tehdä joko asuintilojen yhteyteen tai kokonaan erilliseksi rakennukseksi. Moni valitsee molemmat vaihtoehdot: päärakennuksessa on oma saunansa kylminä vuodenaikoina käytettäväksi, erillinen rantasauna taas kesää varten. Perinteisiä löylyjä ja lämmitysrituaaleja arvostava tekee mökilleen savusaunan. Rantasauna tehdään ulkonäöltään useimmin samantyyliseksi kuin päärakennus. Yleisimmät vaihtoehdot ovat hirsi, kevythirsi ja lautaverhous.
Saunan tilasuunnittelu
Tilasuunnittelun näkökulmasta keskeisin vinkki on, että saunan tulee olla riittävän tilava. Hyvä koko saunalle on sellainen, että kaikki perheen saunojat mahtuvat sisään kerralla ja mielellään niin, että loikoilemisellekin jää joskus tilaa. Saunan sisäkorkeuden tulee olla joka tapauksessa yli kaksi metriä. Ovi ja kiuas kannattaa sijoittaa samalle seinälle, mikä helpottaa saunan sisustamista ja lauderatkaisua. Myös peseytymiselle tulee varata tilaa joko löylyhuoneesta tai erillisestä pesuhuoneesta. Enemmistö nykyrakentajista suosii päärakennuksen saunassa erillistä pesuhuonetta, erillisissä saunarakennuksissa taas pesutilat sijoitetaan tavallisimmin löylyhuoneeseen.
Vaihtoehtoja löytyy
Erillinen saunarakennus toteutetaan yleisesti samalla periaatteella kuin varsinainen loma-asunto. Tällöin tehdasvalmisteinen mökki saa rinnallensa samalta toimittajalta tilatun saunarakennuksen. Muitakin vaihtoehtoja voi käyttää. Valikoimissa löytyy kevytrakenteisia puuelementti tai kevythirsiratkaisuja, jotka toimitetaan yleisimmin puuosatoimituksina. Tällöin pakettiin kuuluvat kaikki puuosat, ovet ja ikkunat. Perustustarvikkeet, kattomateriaali ja lämmitysjärjestelmän tarvikkeet jäävät asukkaan hankittaviksi. Mukana seuraavat kokoamisohjeet ja mahdollisesti myös perustusohjeet. Kevyitä rantasaunoja on usein saatavissa suoraan rautakauppojen varastoista tai ainakin nopealla toimitusajalla. Rankarunkoiset, lautaverhotut ratkaisut rakennetaan yleensä paikan päällä. Sama koskee käsin veistettyjä hirsiratkaisuja.
Saunan pintarakenteet
Läpi vuoden käytettävissä saunatiloissa lattiat päällystetään yleensä keraamisilla laatoilla tai muovimatoilla. Peruslämmöllä pidettävä loma-asunto rakennetaan omakotitalon lämmöneristysnormien mukaan, joten loma-asunnon yhteydessä olevat saunatilatkin lämmöneristetään ja varustetaan lattialämmityksellä tms. Lattiarakenteet tehdään vesitiiviiksi, joten lattialaatta vaatii alleen myös erillisen vedeneristyksen. Erillisissä saunoissa on varsin usein lämmöneristämätön rossipohja, jossa puinen lattia kastuu ja kuivuu käytön mukaan. Tässä rakenteessa viemäröinti toteutetaan yleensä kallistamalla lattiaa etu- ja takareunoistaan siten, että keskellä saunaa oleva ura kerää vedet viemäriputkeen. Ratkaisu kestää mökkikäytössä kohtuullisen hyvin, sillä saunan jälkilämpö ja tehokas tuuletus kuivattavat lattian nopeasti. Jos löylyhuoneen seinät ja katto paneloidaan, on paneelin alle jätettävä vähintään 20 mm:n tuuletusrako. Tuuletus raon ja lämmöneristeen väliin asennetaan alumiinifoliopintainen tiivistyspaperi, joka toimii höyrysulkuna. Seinät ja katto eristetään vähintään 50 mm:n mineraalivillalla tai valmiilla 30 mm:n alumiinipintaisella polyuretaanilevyllä. Seinä- ja kattopaneeleina on perinteisesti käytetty kuusta, joskus myös mäntyä. Tosin oksainen mänty pihkaisena puuna ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Kuusipaneelia on saatavilla kaikkialta, mutta etsivä löytää erikoisempiakin puulajeja ainakin hyvin varustetuista puutavaraliikkeistä. Lisäksi markkinoilta löytyy useita erilaisia lämpökäsiteltyjä puulajeja. Lämpökäsittely parantaa huomattavasti puun kestävyyttä kosteutta vastaan ja antaa puulle kauniin, sävytetyn pinnan. Hirsisaunassa seinäpinnaksi riittää hirsi sellaisenaan. Sen massiivisuus pitää seinän pintalämpötilan miellyttävän alhaisena, jolloin löylykin tuntuu pehmeämmältä. Massiivihirsiseinä on kuitenkin huomioitava kiukaan tehoa laskettaessa.
Ilmanvaihto tärkeä osa toimivaa saunaa
Leppoisa ja hyvä löyly edellyttää tasaisen lämpötilan koko saunaan, riittävästi kosteutta ja paljon kiviä kiukaalle, jotta löylykapasiteettia on tarpeeksi. Loma-asunnoilla saunassa on yleensä puukiuas ja painovoimainen ilmanvaihto. Tuloilmaventtiili kannattaa sijoittaa melko korkealle, mielellään kiukaan yläpuolelle, jolloin vältytään ns. löylyrajalta. Alhaalta järjestetty korvausilma viilentää saunan alaosan kiukaan kivien tasolle asti. Toisaalta viileä alasauna voi olla jopa toivottava asia, jos pesu tapahtuu samassa tilassa kuin löylyttely. Aina korvausilmaventtiiliä ei tarvita lainkaan, hatarassa kesäsaunassa ilmaa tulee riittävästi jo erilaisten rakojen ja saumojen kautta. Korvausilmaratkaisusta riippumatta suljettavan poistoventtiilin olisi hyvä olla seinän yläosassa. Tämä saunan kuivattamista varten tehty venttiili tai räppänä avataan heti saunomisen jälkeen ja pidetään auki aina silloin, kun saunaa ei käytetä. Korkeuserona tulo- ja poistopisteiden välillä on luonnollisen ilmanvaihdon turvaamiseksi oltava vähintään metri.
Kiukaan teho
 Löylyhuoneen tilavuus määrää kiukaan koon. Ilmoitettuja maksimitilavuuksia voidaan suurentaa noin 20 %, jos kiukaassa on paljon kiviä. Isosta kivimäärästä on se etu, että löylyä riittää myös alhaisemmissa lämpötiloissa. Myös laajat tiili- tai muut kivipinnat ja esim. lasiovi nostavat kiukaan tehon tarvetta.
Savusauna on osa suomalaista perinnettä
Viime vuosikymmenen aikana savusaunojen rakentaminen on jälleen yleistynyt. Sen lähtökohtana on lisääntynyt vapaa-aika ja kesämökkikulttuurin nousu. Perinteinen savusauna on yleensä kooltaan melko suuri. Alapohja on tavallisesti rossipohja ilman eristettä, seinät ilman tilkettä olevia höylähirsiä ja yläpohja huolella eristetty. Tuuletusluukku sijaitsee takaseinän päätykolmiossa lähellä katon rajaa ja lisäksi portaiden yläpuolella on puinen savunpoistokanava. Lauteet rakennetaan orsirakenteen kannattelemalle parvelle noin kahden metrin korkeudelle. Kiuas muurataan tiilistä tai luonnonkivistä, mutta myös mm. betonisia kaivonrenkaita on käytetty kiuasaihiona. Kiukaan tulipesän pohja on tulenkestävää tiiltä ilman arinaa tai tuhkapesää. Myös teollisesti valmistettuja savusaunan kiukaita löytyy markkinoilta. Savusaunan ikkunat sijoitetaan savurajan alle, jolloin lasit eivät nokeennu lämmitysvaiheen aikana läpinäkymättömiksi. Savusaunan lämmittäminen kestää useita tunteja, helposti jopa koko päivän. Saunomaan päästään, kun tuli ja savun muodostus ovat loppuneet ja saunatila hyvin tuulettunut. Savusaunassa ja kertalämmitteisissä kiukaissa onkin aina muistettava häkävaara. Pesän on oltava kekäleitä myöten täysin loppuun palanut ennen saunomista. Ns. löylyrajalta voidaan välttyä, jos tuloilmaventtiili sijoitetaan kiukaan yläpuolelle. Ulkoa tuleva raitis ilma sekoittuu suoraan kiukaasta nousevaan kuumaan ilmaan eikä jää saunan alaosaan pyörimään. Toisaalta peseytymisen tapahtuessa samassa tilassa voi viileä alasauna olla jopa toivottava ominaisuus. Suljettavalle poistoventtiilille sopivin paikka on katon rajassa, vähintään metrin tuloilmaventtiiliä korkeammalla.
|
Saunan rakentaminen 
